• Itämeri
• rakkohauru
• raskasmetallit

Nykytutkimus on avannut uusia mahdollisuuksia rakkohaurun hyödyntämiseen, erityisesti lääketieteessä, ravintona, rehuissa ja ympäristöystävällisissä tuotteissa. Vaikka rakkohaurulla on monia mahdollisuuksia, sen käyttöön liittyy haasteita, kuten ympäristöstä kerääntyvät haitalliset aineet ja viljelyn tuottamat haasteet. Kestävä viljely ja vastuullinen hyödyntäminen ovat avainasemassa, jotta rakkohaurusta voisi kehittyä ympäristöystävällinen raaka-aine.

Rakkohauru (Fucus vesiculosus) on merellinen levälaji, joka on saanut huomiota tutkijoiden ja terveysharrastajien keskuudessa sen monipuolisten ravintoaineiden ja biologisesti aktiivisten yhdisteiden vuoksi. Tämä levä esiintyy pääasiassa Pohjois-Atlantin rannikoilla ja Itämerellä. Rakkohaurua on perinteisesti saaristossa käytetty viljelysmaiden parannusaineena, mutta nykyaikainen tutkimus on tuonut esiin useita mahdollisia hyödyntämisen tapoja. Uudet käyttökohteet ovat myös tuoneet esille haasteita, jotka tulee huomioida hyödyntämisessä.

Hyödyntämisen mahdollisuudet

Rakkohaurua on käytetty perinteisissä lääkintäkäytännöissä eri puolilla maailmaa. Se sisältää monia terveydelle hyödyllisiä ainesosia, kuten jodia ja erilaisia antioksidantteja. Rakkohaurun ainesosilla on todettu olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia ja mm. runsas jodipitoisuus tekee siitä houkuttelevan valinnan kilpirauhasen terveyden edistämiseksi. Erinäisillä antioksidanteilla on todettu olevan myös syöpää ehkäiseviä vaikutuksia.

Rakkohauru sisältää runsaasti muunmuasa vitamiineja, mineraaleja ja hivenaineita. Nämä ainesosat tekevät rakkohaurusta hyvän käyttökohteen ravintona, ravintolisinä ja eläinten rehuna. Rakkohaurun on todettu olevan ravitsemuksellinen ja terveellinen ravinnonlähde. Rehuna hyödynnettynä eläinten metaanipäästöt ovat pienentyneet huomattavasti, kun osa perinteisesti käytetystä rehusta on korvattu leväpohjaisella vaihtoehdolla.

Rannalle ajautunutta rakkohaurumassaa voidaan hyödyntää maanparannusaineena tai bioenergian tuotannossa. Rakkohaurumassaa voidaan lisäksi hyödyntää muun muassa rakennusteollisuudessa, pakkausmateriaaleissa ja väriaineena. Rakkohauru tarjoaa ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon muihin materiaaleihin verrattuna, sillä se on täysin biohajoava ja sillä voidaan korvata synteettisiä aineita.

Lisäksi rakkohaurua voidaan hyödyntää ravinteiden poistossa, sillä se kerää muun muassa typpeä ja fosforia tehokkaasti ja toimii hiilinieluna. Näin ollen rakkohaurua keräämällä voidaan poistaa ylimääräisiä ravinteita vesistöistä ja vähentää Itämeren rehevöitymistä.

Haasteet

Vaikka rakkohaurulla on paljon mahdollisuuksia, sen hyödyntämisessä on myös joitakin haasteita ja haittapuolia. Rakkohauru kerää ravinteita ympäristöstään, mutta myös haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja. Nämä asettavat haasteen sen käytölle ravinnossa, ravintolisissä ja eläinten rehussa. Raskasmetallit ovat haitallisia terveydelle ja varsinkin suurina määrinä nautittuna aiheuttavat negatiivisia vaikutuksia.

Rakkohaurua ei voida kerätä pelkästään luonnosta, sillä se on tärkeä avainlaji Itämerellä. Sen katoamisella on merkittäviä vaikutuksia koko Itämeren ekosysteemiin, joten keräämisen tueksi on tehtävä viljelyratkaisuja. Viljelyn kehittämien kohtaa taas erinäisiä haasteita Itämeren vähäsuolaisuuden ja logististen ratkaisuiden kannalta. Viljely vaatii paljon työvoimaa ja kaupallisessa viljelyssä on huomioitava erilaisia säädöksiä ja lakeja, jotka asettavat omat haasteensa viljelyn kehittämiselle.

Yhteenveto

Rakkohauru on herättänyt kiinnostusta ravintoaineidensa ja biologisesti aktiivisten yhdisteidensä vuoksi. Rakkohaurulla on perinteinen rooli saaristossa, mutta moderni tutkimus avaa uusia mahdollisuuksia. Sitä hyödynnetään lääketieteessä sen terveydellisten etujen takia, ja se toimii monipuolisena ravinto- ja ravinnelähteenä sekä eläinten rehuna, vähentäen samalla metaanipäästöjä. Haasteet liittyvät kuitenkin ympäristön haitta-aineiden kerääntymiseen, ja kestävään viljelyyn, jonka kehittäminen on välttämätöntä, jotta rakkohaurusta saataisiin ympäristöystävällinen resurssi.

Lähteet

Pursiainen, M. 2024. Rakkohaurun hyötykäyttö ja viljely Itämerellä – Theseus. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Levesley, P. 2023. Seaweed on the Beach. https://unsplash.com/photos/a-large-amount-of-seaweed-on-the-beach-j3IVuxm27pc