Romu vai resurssi? Ajoneuvon elinkaaren loppu kiertotalouden mahdollisuutena
Suomessa kierrätetään vuosittain noin 70 000–80 000 ajoneuvoa ja Eurostatin tilastojen (2022) mukaan Euroopan tasolla ajoneuvoja kierrätettiin yli 4,7 miljoonaa. Ajoneuvojen kierrätys on monivaiheinen prosessi, jossa yhdistyvät tekniset, taloudelliset ja lainsäädännölliset näkökulmat.
Ajoneuvon elinkaaren päättyminen ei ole vain tekninen tai logistinen haaste – se on kasvava liiketoimintamahdollisuus. EU:n kiertotalousstrategia ja uusi ajoneuvojen kiertotalousasetuksen luonnos ohjaavat ajoneuvoteollisuutta kohti resurssitehokkuutta, uudelleenkäyttöä ja materiaalien puhtaampaa kiertoa.
Tämä muutos haastaa perinteiset purkamon ja murskaamon toimintamallit, mutta samalla avaa uusia mahdollisuuksia datavetoiselle, automatisoidulle ja kannattavalle kierrätysliiketoiminnalle.
Ajoneuvojen kierrätysvaiheessa muodostuu merkittäviä määriä kierrätettäviä materiaaleja, kuten kuparia, alumiinia, terästä, muovia ja lasia, joiden tehokas talteenotto on kierrätyksen kannalta keskeistä. Suomessa kierrätysjärjestelmä perustuu tuottajavastuuseen, jota koordinoi Suomen Autokierrätys Oy.
Ajoneuvojen kierrätyksessä tapahtuu parhaillaan merkittävä murros
EU:n tuleva ja vielä luonnosvaiheessa oleva ajoneuvojen kiertotalousasetus edellyttää, että ennen murskausta ajoneuvosta poistetaan 19 nimettyä komponenttia, mukaan lukien sähkömoottorit, pääjohdinsarjat, 70 % lasista ja 30 % muovista. Lisäksi uusien autojen muoviosissa on käytettävä siirtymäaikojen jälkeen porrastaen 25 % kierrätettyä muovia, josta neljännes on oltava autoperäistä. Tämä ns. sekoitevelvoite pakottaa valmistajat ja kierrätyssektorin tiiviimpään yhteistyöhön. Samalla POP-yhdisteiden tunnistaminen ja käsittely vaatii kehittyneempiä menetelmiä ja dokumentaatiota.
Sähköautojen yleistyminen tuo mukanaan uusia vaatimuksia: akkujen, sähkökomponenttien ja harvinaisten maametallien kierrätys edellyttää erikoisosaamista ja investointeja.
Toimintaympäristön muutos – sääntely, teknologia ja vastuullisuus
Ajoneuvojen kierrätysjärjestelmä Suomessa perustuu tuottajavastuuseen, jonka toteuttamisesta vastaa tuottajayhteisö Suomen Autokierrätys Oy. Laajennettu tuottajan vastuu tarkoittaa, että ajoneuvojen valmistajat ja maahantuojat ovat vastuussa ajoneuvojen koko elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista, mukaan lukien niiden kierrätys ja jätehuolto.
EU:n uuden ajoneuvojen kiertotalousasetuksen luonnos (2025) laajentaa tuottajavastuun velvoitteita merkittävästi: tuottajien on katettava romuajoneuvojen keräyksen, kuljetuksen ja käsittelyn kustannukset, myös tilanteissa, joissa ajoneuvon valmistajaa ei voida tunnistaa.
Asetusluonnos edellyttää, että tuottajavastuujärjestöjen on määriteltävä tuottajilta perittävät maksut oikeudenmukaisesti ja läpinäkyvästi. Maksuosuuksia tulee mukauttaa muun muassa ajoneuvon purkamiseen tarvittavan ajan, kierrätysmateriaalien osuuden ja haitallisten aineiden määrän perusteella. Tämä tuo mukanaan tarpeen kehittää purkuprosessien tehokkuutta ja dokumentointia, jotta kustannusten kohdentaminen voidaan toteuttaa tarkasti.
Suomessa Suomen Autokierrätys Oy:n hallinnoima DELV-järjestelmä toimii digitaalisen kierrätysalustan roolissa, joka yhdistää kierrätyksen eri toimijat ja mahdollistaa prosessin läpinäkyvän hallinnan. DELV:n kehittäminen ja integrointi valmistajien IDIS-järjestelmään tukisi laajennetun tuottajavastuun toteutumista ja kierrätyksen laadun parantamista. Lisäksi ajoneuvojen kiertotalousasetuksen luonnoksen tuoma digitaalinen kiertotalouspassi, joka sisältää tiedot ajoneuvon materiaaleista ja purkuohjeista, tukee osien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sekä viranomaisraportointia.
Laajennettu tuottajan vastuu ei ole pelkästään hallinnollinen velvoite, vaan se toimii myös ohjauskeinona, joka kannustaa ajoneuvovalmistajia suunnittelemaan tuotteensa kierrätettäviksi ja uudelleenkäytettäviksi. Tämä muutos toimintaympäristössä edellyttää tiivistä yhteistyötä viranomaisten, tuottajayhteisöjen ja kierrätysalan toimijoiden välillä, jotta kiertotalouden tavoitteet voidaan saavuttaa tehokkaasti ja kestävästi.
Kehitystyön tarve – kohti teollista purkua ja digitaalista jäljitettävyyttä
Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa ja Varsinais-Suomen liiton rahoittamassa kehityshankkeessa mm. pilotoitiin ajoneuvojen purkuprosessia käytännön olosuhteissa. Tulokset osoittivat, että nykyinen käsityövaltainen purkumalli on sekä ajallisesti tehoton että fyysisesti kuormittava. Purkutestissä yhden ajoneuvon purkaminen vei kahdelta työntekijältä yli kolme tuntia ja kuivaustestissä nesteiden poistoon kului noin tunti yhdeltä työntekijältä. Tämä tarkoittaa, että yksi työntekijä ehtii käsittelemään noin yhden ajoneuvon työpäivän aikana, mikä vastaa vuositasolla noin 200–250 ajoneuvoa. Purkutestin toteuttajien mukaan työ on kuitenkin niin fyysisesti ja henkisesti kuormittavaa, ettei kyseinen vuosivauhti ole realistisesti ylläpidettävissä ilman merkittäviä muutoksia työmenetelmiin ja -olosuhteisiin.
Keskeisiksi kehityskohteiksi nousivat työergonomia, työkalujen käytettävyys sekä dokumentoinnin puutteet. Ratkaisuksi esitettiin teollisen mittakaavan purkulinjastoa, jossa ajoneuvo liikkuu ja työntekijät pysyvät paikoillaan, mikä parantaa sekä tehokkuutta että ergonomiaa. Lisäksi robotiikan hyödyntäminen, osien tunnistamiseen soveltuvat tietokannat (kuten IDIS ja DELV) sekä digitaalinen kiertotalouspassi mahdollistavat materiaalien jäljitettävyyden ja viranomaisraportoinnin. Nämä teknologiset ratkaisut tukevat myös alan koulutusta ja osaamisen kehittämistä, mikä on edellytys kierrätyksen teollistamiselle ja skaalautuvuudelle.
Liiketoimintapotentiaali – kierrätyksestä kannattavaa
Ajoneuvon elinkaaren loppuvaiheessa syntyy merkittäviä määriä arvokkaita materiaaleja: kuparia, kestomagneetteja, alumiinia ja terästä. Esimerkiksi 30 kg kuparia voi tuottaa yli 190 euroa materiaalituloa tai kestomagneeteista ja sähkömoottoreista saatava neodyymi voi tuottaa jopa 80 euroa kilolta. Lisäksi tehdaskunnostetut osat, kuten moottorit ja vaihteistot, voivat olla erittäin arvokkaita varaosamarkkinoilla.
Uudelleenkäytön edistäminen, varaosien ohjaaminen purkamoille ja pohjoismainen hankintarengas voisivat parantaa osien saatavuutta ja kannattavuutta. Taloudelliset kannustimet, kuten kierrätyspanttimaksut ja neitseellisten materiaalien hinnan säätely, voisivat ohjata markkinoita kestävämpään suuntaan.
Kansainvälinen ulottuvuus – vientimahdollisuudet kasvavat
Koska sama EU-lainsäädäntö koskee kaikkia unionin maita, syntyy laaja yhteinen markkina automatisoiduille purku- ja kierrätysratkaisuille. Tämä avaa merkittäviä vientimahdollisuuksia suomalaisille teknologia- ja kierrätysalan toimijoille. Lisäksi kiertotalouden ratkaisuja voidaan skaalata myös EU:n ulkopuolelle, sillä ajoneuvojen määrä kasvaa globaalisti ja ympäristösääntely tiukentuu monissa maissa, mikä korostaa automaation ja robotiikan kehittämisen painetta.
Yhteenveto – kiertotalous vaatii yhteistyötä ja investointeja
Ajoneuvon elinkaaren loppu ei ole vain jätehuollon kysymys – se on strateginen mahdollisuus. Teollinen purku, digitaalinen dokumentointi ja materiaalien puhdas kierto voivat synnyttää uutta liiketoimintaa, vahvistaa kotimaista kierrätyssektoria ja tukea EU:n vihreän siirtymän tavoitteita. Tämä edellyttää investointeja, osaamista ja toimijoiden välistä yhteistyötä – mutta potentiaali on merkittävä!
Artikkeli on osa Kiertotalouden liiketoimintamallit – tutkimusryhmän julkaisuja.
Lähteet
Törmäkangas, V. 2025. Autokierrätyksen nykytila, haasteet ja mahdollisuudet. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110627280
Euroopan parlamentti 2025. Ajoneuvojen kiertotalousasetuksen luonnos. Viitattu 25.7.2025. https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-10092-2025-INIT/fi/pdf
POP-jätteen käsittelyopas 2024. Ympäristöministeriö. Viitattu 9.7.2025. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165706/YM_2024_24.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Suomen Autokierrätys Oy 2025. DELV-järjestelmä. Viitattu 11.10.2025. https://autokierratys.fi/delv-digitaalinen-kierratysalusta/
Eurostat tilastot 2024. End-of-life vehicle statistics. Viitattu 5.11.2025. https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=End-of-life_vehicle_statistics
Kuvat: Törmäkangas Vesa. Turun ammattikorkeakoulu.