• jätehuolto
• kiertotalous
• standardi

Yritysten vastuu ja tietoisuus niiden ympäristövaikutuksista kasvaa vuosi vuodelta merkittävämmäksi. Sidosryhmien näkökulmasta vastuullisen yrityksen piirteiksi koetaan laillisten velvollisuuksien noudattaminen ja standardien käyttöönotto. Miten nämä siis ohjailevat nykyaikana yrityksiä niiden ympäristöasioiden kanssa?

Yritysten sertifioimat standardit ohjaavat sidosryhmien ja asiakkaiden päätöksentekoa niin positiivisesti kuin negatiivisesti, mikä puolestaan vaikuttaa suoraan tai välillisesti yritysten maineeseen ja luotettavuuteen. Standardin SFS-EN ISO 14001 kerrotaan olevan maailman tunnetuin ympäristöasioiden hallintajärjestelmän malli, joka soveltuu kaikenkokoisille organisaatioille, olivat sitten kyseessä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla operoivat organisaatiot. Se antaa niille edellytykset parantaa ympäristöasioidensa hallintaa ja edistää kestävää kehitystä (SFS Suomen standardit Ry n.d.).

Standardin ISO 14001 tarkastelussa tulee esille, että se vaatii yrityksiä noudattamaan ja toteuttamaan paikallista lainsäädäntöä sekä muita sitovia laillisia velvollisuuksia osana niiden ympäristöjärjestelmää (SFS-EN ISO 14001). Yritysten tulee huomioida tuottamansa jätteet osana ympäristöjärjestelmää, sillä ne ovat nykyään oleellinen osa yritysten toimintaa. Tämä huomiointi puolestaan edellyttää, että yritykset noudattavat heille paikallisia jätehuoltomääräyksiä.

Miten standardiin vaikuttavat paikalliset jätehuoltomääräykset?

Paikalliset jätehuoltomääräykset pääasiallisesti täydentävät Suomen jätelakia (646/2011), minkä vuoksi eri kuntien jätehuoltomääräyksissä voi ilmentyä joitakin eroavaisuuksia. Kuntaliitto toteaa, että kuntien ensisijaisena tehtävänä on huolehtia yhdyskuntajätteen jätehuollosta ja alueellisesta putkikeräysjärjestelmän jätteestä. Toissijaisena tehtävänä ilmoitetaan kunnilla olevan vastuu tarjota jätehuoltoa yritysten ja julkisen toiminnan jätteille, mikäli sitä ei muilta markkinoilta ole tarjolla kohtuudella (Kuntaliitto 2020). Tämä artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jonka toimeksiantajayritystä koskevat Rauman seudun jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset. Määräykset esittävät vaatimukset muun muassa jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteille, erikseen lajiteltaville jätelajeille ja tuottajavastuun alaisille jätteille. (Rauman seudun jätehuoltolautakunnan alueen jätehuoltomääräykset 2023.)

Standardin ISO 14001 mukainen ympäristöjärjestelmä toteutetaan PDCA-mallina, mikä tarkoittaa suomeksi suunnittele, toteuta, arvioi ja toimi. Yritysten tulee siten suunnitella strategia ympäristöasioille, kuten jätehuollolle, toteuttaa laadittu strategia, arvioida sen toteutumista ja vaikutuksia sekä tehdä siihen tarvittavia parannuksia. Keskeisimpiin standardin osa-alueisiin lukeutuvat:

• johtajuus
• suunnittelu
• toiminta ja tukitoiminnot
• suorituskyvyn arviointi
• parantaminen.

Yritysten tulee suunnittelussa muun muassa määrittää heille oleellisille ympäristöasioille ympäristötavoitteet ja -näkökohdat, jotka esimerkiksi soveltuvat kyseiseen yritykseen ja huomioivat heitä sitovat velvoitteet. Tavoitteet ja näkökohdat auttavat yrityksiä myös ymmärtämään toimintansa ympäristövaikutuksia sekä keinot, joilla niitä voidaan hallita tai vahvistaa.

Yritysten on hyvä tiedostaa, että ympäristövaikutukset voivat olla myös positiivisia pelkästään negatiivisten ohella

Yritysten on hyvä tiedostaa, että ympäristövaikutukset voivat olla myös positiivisia pelkästään negatiivisten ohella. Standardin mukainen ympäristöjärjestelmä lisäksi painottaa hyvää ja määrätietoista johtajuutta onnistuneen strategian toteuttamiseksi sekä tukitoimintoihin lukeutuvien resurssien ja pätevyyksien tärkeydestä. Jo johtajuudella on iso merkitys ympäristöjärjestelmän onnistumiselle. (SFS-EN ISO 14001.)

Käytännön toteutuminen

Jätehuoltomääräykset siis täydentävät jätelakia (646/2011). Jätelaki (646/2011) määrää määritelmät jätteisiin liittyville erinäisille termeille niiden selkiyttämiseksi, mutta siinä määrätään lisäksi muun muassa tuottajavastuusta ja selvilläolovelvollisuudesta. Yritysten tulee siten huolehtia tuottajavastuun toteutumisesta esimerkiksi liittymällä tuottajavastuuyhteisöön. Yritysten tulee lisäksi olla tietoisia tuottamiensa jätteiden jätelajikohtaisesta määrästä, minne heidän tuottamat jätteet toimitetaan ja mitä käyttöä varten (Jätelaki 646/2011). Toimeksiantajayritys on ulkoistanut tuottajavastuunsa liittymällä Suomen Pakkaustuottajat Oy:hyn ja jätehuoltonsa Veikko Lehti Oy:lle. Yritys saa Veikko Lehti Oy:ltä kattavat tiedot tuottamiensa jätteiden määrästä jätelajikohtaisesti sekä siitä, minne jätteet on kuljetettu ja mitä käyttöä varten. Ilman jätehuoltomääräyksiä ja standardia ei yrityksen tietoisuus tuottamistaan jätteistä ja niiden vaikutuksista olisi välttämättä näin laaja.

Ilman jätehuoltomääräyksiä ja standardia ei yrityksen tietoisuus tuottamistaan jätteistä ja niiden vaikutuksista olisi välttämättä näin laaja

Opinnäytetyön toimeksiantajayrityksen ympäristöjärjestelmää tarkasteltaessa oli havaittavissa joitakin vajaavaisuuksia ja puutteita. Jotkin vajaavaisuudet ja puutteet koskivat mainitun standardin ISO 14001 mukaista ympäristöjärjestelmää ja jotkin puolestaan paikallisia jätehuoltomääräyksiä. Opinnäytetyö soveltuu PDCA-mallin arviointi vaiheeseen, jossa yritykselle on esitetty kehitysideoita:

• jätteille oma ympäristötavoite
• ympäristönäkökohtien selkeyttäminen ja monipuolistaminen
• vaaditun erilliskeräyksen toteutuminen
• viestinnän ja tiedottamisen parantaminen.

PDCA-mallin mukaisesti jäteasioiden suunnitteluvaiheessa tulisi asettaa niille oleellinen ympäristötavoite sekä riittävän selkeät ympäristönäkökohdat, jotka soveltuvat kyseiseen yritykseen ja huomioivat laillisesti sitovat velvoitteet. Rauman seudun jätehuoltolautakunnan alueen jätehuoltomääräyksissä on määrätty vaatimukset erilliskeräysastioiden käyttöönotolle, joiden toteutuminen on myös osa standardin mukaista ympäristöjärjestelmää. Viestintä ja tiedottaminen ovat molemmat osa sekä paikallisia jätehuoltomääräyksiä että ympäristöjärjestelmää. Niiden huomioiminen on tärkeää riittävän tiedonkulun takaamiseksi.

Jatkuva kehitys

Yritysten ympäristöasioita ohjaavat vahvasti lainsäädäntö ja paikalliset määräykset, joiden myötä jokainen yritys osallistuu jossakin määrin kestävän kehityksen edistämiseen. Standardien suhteen tulee huomioida, että yleisesti ottaen ne asettavat vain minimivaatimukset, jotka yritysten tulee täyttää saadakseen standardin sertifioitua osaksi toimintaansa. Muutoin standardit sisältävät pääasiassa ehdotuksia, joilla yritykset voivat kehittää esimerkiksi ympäristöjärjestelmäänsä monipuolisemmaksi ja nyky-yhteiskunnan vaatimukset paremmin huomioivammaksi. Standardit ja jätehuoltomääräykset ennen kaikkea kannustavat yrityksiä jatkuvasti kehittämään toimintaansa paremmaksi ja pohtimaan uusia vaihtoehtoja ympäristöasioidensa hallitsemiseksi. Tekemällä kehitysehdotuksien mukaisia tai niitä vastaavia parannuksia ympäristöjärjestelmäänsä ja toimintaansa, näyttää toimeksiantajayritys olevansa valveutunut kestävästä ja jatkuvasta kehityksestä parempaan.

Artikkeli perustuu Saana Taposen opinnäytetyöhön Yrityksen jätteiden tarkastelu ja analysointi: Perusteena SFS-EN ISO 14001 -standardi ja paikalliset jätehuoltomääräykset.

Lähteet

Taponen, S. 2025. Yrityksen jätteiden tarkastelu ja analysointi : perusteena SFS-EN ISO 14001:2015 -standardi ja paikalliset jätehuoltomääräykset – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Artikkelikuva: https://www.rawpixel.com/image/6037262/garbage-disposers-free-public-domain-cc0-photo. Ladattu 25.4.2025

Jätelaki (646/2011) Viitattu 25.4.2025

Kuntaliitto 2020. Jätehuolto. Viitattu 25.4.2025 https://www.kuntaliitto.fi/yhdyskunnat-ja-ymparisto/tekniikka/jatehuolto

Rauman seudun jätehuoltolautakunnan alueen jätehuoltomääräykset 2023. Viitattu 25.4.2025

SFS-EN ISO 14001. Viitattu 24.4.2025

SFS Suomen standardit Ry n.d. ISO 14000 Ympäristöjohtamisen standardisarja. Viitattu 24.4.2025 https://sfs.fi/standardeista/tutustu-standardeihin/suositut-standardit/iso-14000-ymparistojohtamisen-standardisarja/