• kiertotalous
• Tekstiiliteollisuus

Tekstiiliteollisuudella on valtavat negatiiviset vaikutukset ilmastoon, veden- ja energiankulutukseen sekä ympäristöön. Vaateteollisuus tuottaa valtavasti hiilidioksidipäästöjä jo nyt ja tuotanto sekä kulutus kasvavat jatkuvasti (Euroopan parlamentti 2024).  Ongelmiin on kuitenkin havahduttu ja kaukaa tuotujen neitseellisten materiaalien tarvetta halutaan vähentää ja tekstiilin poltolle etsitään muita ratkaisuja. EU:n tekstiilistrategian tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä EU:n markkinoille saatettavat tekstiilituotteet ovat pitkäikäisiä, kierrätettäviä, valmistettu suurelta osin kierrätyskuiduista eivätkä sisällä vaarallisia aineita. Lisäksi ne on valmistettu sosiaalisia oikeuksia ja ympäristöä kunnioittaen. (Euroopan unioni 2022.)

Julkisilla hankinnoilla on valtava potentiaali vauhdittaa tekstiilien kiertotaloutta

Suomen julkinen sektori julkaisi tekstiilialan tuotteisiin ja palveluihin liittyviä hankintailmoituksia yhteensä 481,7 miljoonan euron arvosta vuonna 2022 (Valovirta 2023, 4). Julkinen hankintayksikkö pystyy tukemaan kestävää luonnonvarojen käyttöä toimimalla kiertotalouden mukaisesti, kuten ostamalla vähemmän, laadukkaampaa ja pitkäikäisempää sekä vähentämällä neitseellisen raaka-aineiden käyttöä. Lisäksi tuotteet tulisi kierrättää oikein, kun ne eivät enää korjaamalla täytä tarvetta, johon ne on hankittu. (Alhola ym. 2022, 9.)

Parhaimmillaan kiertotaloushankinnat voivat kiihdyttää ja jopa synnyttää kiertotalouden ekosysteemin muodostumista (Alhola ym. 2022, 11). Kiertotalouteen siirtyminen vaatii kuitenkin julkisen sektorin tiivistä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa (Orko ym. 2020, 14). Hankintayksiköiden olisi myös uskallettava vaatia kiertotalouden mukaisia toimintamalleja julkisissa tekstiilihankinnoissaan, kuten kierrätettyjä materiaaleja tai suunnitelmia poistotekstiilin kierrätysratkaisuista. Ennen vaatimusten laatimista on kuitenkin hyvä selvittää, mitä toimittajien on mahdollista toteuttaa, ja mitä keneltäkin toimittajalta kannattaa vaatia. (Jokinen ym. 2023, 21, 23.)

Parhaimmillaan kiertotaloushankinnat voivat kiihdyttää ja jopa synnyttää kiertotalouden ekosysteemin muodostumista.

On tärkeää ajatella kiertotaloutta laajasti

Tekstiilien kierrätyksellä saadaan säästettyä suuria määriä kasvihuonekaasupäästöjä ja vettä. Myös neitseellisten materiaalien tuotannon globaaleihin ja monimutkaisiin arvoketjuihin liittyvät ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset jäävät syntymättä. Kuitenkin myös tekstiilien kierrättäminen kuluttaa luonnonvaroja, kuten vettä ja energiaa, joten kiertotaloutta tulee ajatella laajasti. (Jokinen ym. 2023, 14.) Parhaat vaihtoehdot poistotekstiilimateriaalin hyödyntämisen kannalta ovat tuotteen elinkaaren pidentäminen ja uudelleenkäyttö sellaisenaan. Vasta kun tekstiili ei enää kelpaa uudelleenkäyttöön, se tulisi kierrättää. (Kamppuri ym. 2019, 1.) Myös kierrätysmenetelmien välillä on eroja. Kemiallinen kierrätys vaatii mekaanista kierrätystä enemmän energiaa ja kemikaaleja, mutta toisaalta sillä saadaan laadultaan jopa neitseellisiä kuituja vastaavaa. Mekaaninen kierrätysmenetelmä puolestaan heikentää kuidun laatua jokaisella kierrätyskerralla, jolloin materiaalin arvoa ei saada säilytettyä ennallaan. (Rantanen 2020, 9–11.)

Kiertotalouden mukainen tekstiili vastaa tarpeisiin

Tekstiilien kiertotaloutta tukevat erilaiset jakamisalustat ja tuote palveluna -ratkaisut, kuten vuokrauspalvelut ja yhteiskäyttötekstiilit, joiden avulla tekstiilien käyttöaste kasvaa eivätkä ne seiso pitkään käyttämättöminä varastossa (Jokinen ym. 2023, 8). Tehokkain tapa vähentää tekstiilituotteiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksia on käyttöiän pidentäminen, jota tukevat laadukkaat, uudelleenkäytettävät ja korjattavat tekstiilit. Jotta tekstiilituotteet palvelisivat käyttäjäänsä mahdollisimman pitkään, niiden käyttötarkoitus täytyy ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. (Euroopan komissio 2022.) Suunnittelemalla tuotteet tarvettaan vastaaviksi varmistetaan, että ne palvelevat käyttäjäänsä mahdollisimman hyvin ja pitkään.

Tehokkain tapa vähentää tekstiilituotteiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksia on käyttöiän pidentäminen, jota tukevat laadukkaat, uudelleenkäytettävät ja korjattavat tekstiilit.

Tämän jälkeen tulee huomioida, että onko tekstiilituote mahdollista valmistaa osittain tai kokonaan kierrätysmateriaalista niin, ettei se heikennä tuotteen laatua. Myös kierrätyskuidusta valmistettujen tekstiilien tulisi kestää käyttöä ja olla lopulta kierrätettävissä, jotta ne olisivat kiertotalouden mukaisia. Jos kierrätyskuitua sisältävän tekstiilin laadusta ei ole vielä varmuutta, julkinen hankkija voi aloittaa vaatimukset sellaisista tuotekategorioista, joilla ei ole kriittisiä laatuvaatimuksia, kuten kertakäyttöiset leikkaus- tai siivoustekstiilit. Myös tekstiilien kierrätettävyys tulee ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa, sillä monet asiat voivat hankaloittaa tekstiilin kierrätystä, kuten tietyt materiaalit, kuitusekoitteet ja kemikaalit. (Jokinen ym. 2023, 15,18.)

Markkinoille on annettava selkeä signaali

Vaikka poistotekstiilistä valmistettujen kierrätystekstiilituotteiden markkinat ovat vielä suhteellisen pienet eikä sitä ole esimerkiksi kangastoimittajilla suuria määriä tarjolla, niin potentiaalia on paljon. Hankintayksiköiden tulee antaa selkeä signaali hyvissä ajoin siitä, että hankinnoissa tuetaan kiertotaloutta ja halutaan tuotteita, jotka sisältävät kierrätysmateriaalia. Näin toimittajilla on aikaa kehittää tuotteita, tuotantoprosesseja sekä poistotekstiilin kierrätysmenetelmiä. Ennen julkisia hankintoja on tärkeää käydä laajasti markkinavuoropuheluita, jotta hankintayksiköt ymmärtävät, mitä on mahdollista vaatia. On hyvä ottaa huomioon esimerkiksi tuotteiden sertifikaatit ja laatuvaatimukset, kun aletaan vaatia kierrätysmateriaalien käyttöä tuotteissa. (Jokinen ym. 2023, 17–18, 22.)

Pienilläkin prosenteilla on vaikutusta, kun massat ovat suuret

Suuren volyymin tuotteissa vaatimalla esimerkiksi 15 prosentin kierrätyskuituosuutta on mahdollista korvata valtavia määriä neitseellisiä raaka-aineita ja pitää materiaalit kierrossa. Kannattaakin enemmin vaatia suurelle määrälle tuotteita pienempi prosentuaalinen osuus kierrätysmateriaalia kuin vain yksittäisille tuotteille isommat prosenttiosuudet. Pienemmillä kierrätysmateriaalin prosenttiosuuksilla ei myöskään ole suurta vaikutusta tuotteiden laatuun. (Jokinen ym. 2023, 21.)

Tutustu:

Opinnäytetyö: Julkiset hankinnat tekstiilien kiertotalouden edistämisen mahdollistajana – Tarkastelussa hyvinvointialan tekstiilihankinnat

Näkökulmia kierrätysmateriaalin hyödyntämisessä julkisissa hyvinvointialan tekstiilihankinnoissa – Theseus

Lähteet:

Alhola, K.; Lankiniemi, S.; Popova, M. & Yliruusi, H. 2022. Kiertotaloushankintojen käsikirja. Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hanke. Viitattu 18.3.2024. https://issuu.com/suomenymparistokeskus/docs/circwaste_kiertotaloushankintojen_k_sikirja_18.5.

Euroopan komissio 2022. EU strategy for sustainable and circular textiles. Viitattu 18.3.2024. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52022DC0141&qid=1666766462122

Euroopan parlamentti 2024. Tekstiilituotannon ja -jätteen vaikutus ympäristöön. Viitattu 18.3.2024. https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20201208STO93327/tekstiilituotannon-ja-jatteen-vaikutus-ymparistoon

Jokinen, M; Lankiniemi, S; Knuutila, H; Yliruusi, H. 2023. Näkökulmia kierrätysmateriaalin hyödyntämisessä julkisissa hyvinvointialan tekstiilihankinnoissa. Turun ammattikorkeakoulun raportteja. Viitattu 18.3.2024. https://www.theseus.fi/handle/10024/815287

Kamppuri, T.; Heikkilä, P.; Pitkänen, M.; Saarimäki, E.; Cura, K.; Zitting, J.; Knuutila, H. & Mäkiö, I. 2019. Tekstiilimateriaalien soveltuvuus kierrätykseen. VTT. Viitattu 18.3.2024. https://cris.vtt.fi/ws/portalfiles/portal/24225719/VTT_R_00091_19.pdf

Orko, I; Ritschkoff, A & Lantto, R. 2020. Kiertotalouden ekosysteemit. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Viitattu 18.3.2024. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162083

Rantanen, N. 2020. Tekstiilijätteen kemiallinen kierrätys. Tekniikan kandidaatintyö. Kemiantekniikka. Lappeenranta: LUT-yliopisto. Viitattu 18.3.2024. https://lutpub.lut.fi/handle/10024/161458

Valovirta, V. 2023. Tulevaisuuden tekstiilihankinnat -kehittäjäryhmän käynnistystilaisuuden aineistot. Keino – osaamiskeskus. Viitattu 18.3.2024. https://www.hankintakeino.fi/fi/materiaalipankki/tulevaisuuden-tekstiilihankinnat-kehittajaryhman-kaynnistystilaisuuden-aineistot