Tekstiilikierrätyksen ympäristövaikutuksia tutkimassa

02.09.2022

Rester Oy käsittelee yritysten poistotekstiilejä Paimion tehtaallaan. Tässä projektissa tehtiin kierrätetyn polyesterikuidun elinkaariarviointi ja hiilijalanjäljen laskenta Resterin tuotannosta, ja tuloksia vertailtiin pulloista kierrätettyyn rPET:in ja neitseelliseen polyesteriin. Tulosten pohjalta saatiin suosituksia siitä, kuinka Resterin ympäristövaikutuksia voisi parhaiten minimoida. Samalla huomattiin myös tarkemman selvityksen tarpeita.

Uuden tekstiilin erilliskeräysvelvoitteen (EU 2018/851) myötä Suomessa aletaan keräämään poistotekstiiliä järjestelmällisemmin jo vuoden 2023 alusta. Vielä vuonna 2019 erilliskerätyt tekstiilit koostuivat pääosin yritysten poistotekstiileistä (Kuva 1.), joista pystyttiin hyödyntämään yli 85 % eli noin 15 000 tonnia materiaalina. Kuten kuvasta 1 huomataan, suurin osa kaikesta poistotekstiilistä päätyi muun jätteen mukana polttoon, ja luultavasti paljon tekstiilivirtoja on jäänyt selvityksen ulkopuolellekin.

Kuva 1. Tekstiilivirrat Suomessa (Dahlbo ym. 2021).

Poistotekstiilit lasketaan elinkaariarvioinnissa usein jätemateriaaliksi, jolloin niiden aikaisempaa kiertoa ei huomioida kierrätystuotteita tutkittaessa. Poistotekstiili on siis nollapäästöistä sen lähtiessä tekstiilikierrosta (Salmenperä 2017). Opinnäytetyössä Resterin hyödyntämä poistotekstiili menee avoimen kierron kierrätykseen, ja siitä usein käytetään nimitystä post-consumer tekstiilijäte. Tekstiilin poistuessa käytöstä, se on pestävä esikäsittelynä ennen sen siirtymistä kierrätettäväksi. Tämä pesu tulee sisällyttää päästölaskentaan, sillä se on uuden tuotteen elinkaaren ensimmäinen vaihe.

Opinnäytetyön taustana avattiin yleisiä tekstiilien kierrätystekniikoita, kuten mekaanista, termistä ja kemiallista kierrättämistä, ja katsottiin niiden eroavaisuuksia. Kierrätetyn polyesterikuidun vertaaminen pullopolyesteristä (rPET) tuotettuun kuituun ja neitseelliseen polyesterikuituun on melko haastavaa, sillä vaikka niiden tuotannosta löytyykin tietoa, se voi olla vanhaa tai vaikeasti vertailtavissa toisiin tuotteisiin. Esimerkiksi pullopolyesterin kierrättäminen pulloista kuiduksi vaatii mekaanisen repimisen lisäksi jonkin verran muovautumista lämmön avulla. Resterillä tuotannossa ei tarvita lämpöä muuttamaan mekaanisesti avattua materiaalia kuiduiksi, mikä tekee siitä vähempienergisen tekniikan. Rester Oy:n Paimion prosessia voi tutkia tarkemmin osoitteesta: https://rester.fi/

Elinkaariarviointi on ympäristövaikutusten arviointimetodi, jossa pyritään huomioimaan kaikki systeemin energia- ja materiaalivirrat. Standardin ISO14040 mukaisesti metodiin kuuluu tavoitteen ja laajuuden määrittäminen, inventaarioanalyysi, vaikutusten arviointi sekä tulosten tulkinta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Rester Oy:n Paimiossa sijaitsevalla tehtaalla tuotetun kuitukangaslaadun hiilijalanjälki prosessissa, jossa tuotetaan kuitua mm. akustiikkalevyjen täyttöön. Hiilijalanjälki suhteutettiin GWP 100:n, eli global warming potentiaaliin tai ilmaston lämpenemispotentiaaliin sadalle vuodelle. Kaikki kasvihuonekaasupäästöt on siis skaalattu verrannolliseksi hiilidioksidin kanssa (CO2-ekvivalentti).

Kuva 2. Laskurissa käytetty kaava.

Opinnäytetyön laskenta suoritettiin pitkälti Excel-laskurilla, johon kerättiin kaikki systeemirajauksen sisäiset tiedot ja kerrottiin ne vastaavilla päästökertoimilla (Kuva 2.). Laskuriin tietoja valittaessa tietoja täytyi huomioida niiden epävarmuudet, laskurille asetetut oletukset sekä systeemin rajaukset. Epävarmoista tiedoista raportoiminen on olennaista siksi, että ne antavat läpinäkyvyyttä työlle ja auttavat arvioimaan mahdollista virhemarginaalia. Tässä laskurissa epävarmoiksi muuttujiksi tunnistettiin sähkön päästökerroin sekä toistaiseksi polttoon menevän rejektin koostumus. Näistä suoritettiin herkkyysanalyysit, joista selvisi kuinka paljon muuttujien vaihtelu voi vaikuttaa lopputulokseen. Työn johtopäätöksissä epävarmuudet on nostettu esille. Tuloksia verrattiin myös rPET:in ja neitseellisen polyesterin tuotannon lämmön kulutuksiin sekä niiden ilmoitettuihin kasvihuonekaasupäästöihin.

Työn tuloksista voidaan antaa suositukset Rester Oy:lle ilmastovaikutusten minimoimisesta, sekä tarkemmasta päästölaskennasta tulevaisuudessa. Tärkeimpiä suosituksia olivat:

  • esikäsittelynä toimivan pesuprosessin tarkempi selvitys ja sen ympäristövaikutusten minimointi
  • hiilisertifioidun sähkön käytön jatkaminen
  • rejektin koostumuksen selvittäminen ja hyödyntämismahdollisuuksien etsiminen
  • kuljetusten ja varastoinnin tarkempi seuranta ja päästövähennykset

Lopuksi on hyvä muistaa, että Paimion tuotantoprosessi kehittyy jatkuvasti, ja energian kulutukset ym. ovat riippuvaisia sinne syötetystä poistotekstiilistä sekä halutusta lopputuotteesta. Tämä opinnäytetyö toimii hyvänä pohjana tuleville tarkennuksille, mutta ei vielä kerro kaikkea mahdollista kierrätyskuitujen ympäristövaikutuksista. Yleisesti voidaan todeta, että kierrätyksellä vältetään paljon päästöjä muualla tekstiilien arvoketjussa sekä jätteen käsittelyssä.

Lähteet:

Vassallo O. 2022 Kierrätetyn polyesterikuidun elinkaariarviointi : Rester Oy:n Paimion tehtaalla – Theseus Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö

Dahlbo, H.; Rautiainen, A.; Savolainen, H.; Oksanen, P.; Nurmi, P.; Virta, M. & Pokela, O. Tekstiilivirrat Suomessa 2021. Viitattu 2.5.2022. Saatavilla sähköisesti osoitteesta https://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hae-projekteja/tekstiilivirrat-suomessa/

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2018/851. Annettu 30.5.2018. Saatavilla sähköisesti osoitteesta https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32018L0851

Salmenperä, H. 2017. Poistotekstiileihin kytkeytyvät juridiset ja hallinnolliset tulkinnat sekä menettelyt. Viitattu 27.4.2022. https://storage.googleapis.com/turku-amk/2018/02/termit-ja-lainsaadanto_syke.hannasalmenpera.2017.pdf