Turun ammattikorkeakoulun jätehuolto syynissä
Pantillisia pulloja ja tölkkejä, kertakäyttöisiä kahvikuppeja, kahvilan sämpyläpusseja ja hedelmien kuoria – kaikki samassa paikassa. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoille tämä näky on tuttu luokissa. Kun kierrätettävää jätettä päätyy sekajätteeseen, herää kysymys: voisiko lajittelua tehdä kampuksilla toimivammaksi?
Tämä kysymys käynnisti opiskelijavetoisen kehittämishankkeen Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmässä. Pieni opiskelijaryhmä ryhtyi selvittämään Turun ammattikorkeakoulun kolmen kampusrakennuksen – EduCityn, ICT-Cityn ja Lemminkäisenkadun kampuksen eli Lempparin – jätehuollon nykytilaa ja etsimään keinoja sen parantamiseen. Hanke toteutettiin monimenetelmäisenä kehittämishankkeena, jossa yhdistettiin laadullisia ja määrällisiä menetelmiä sekä käytännön kehittämistoimia.
Mitä kampusrakennusten jätehuollosta selvisi?
Kolmen kampusrakennuksen sekajäteastioita on yhteensä yli 200, kun taas lajittelupisteitä on vain 18. Näistä kymmenen on kolmilokeroisia keräysvaunuja, joihin voi laittaa sekajätteen lisäksi pulloja ja tölkkejä sekä muovia. Lajittelumahdollisuuksien ja sekajäteastioiden määrän välinen ero kertoo siitä, ettei kampusten jätehuollon rakenteet tällä hetkellä tue lajittelua.
Opiskelijoille suunnattu kysely toi esiin kiinnostavan ristiriidan. Vastaajista 80 prosenttia oli kiinnostunut lajittelusta ja 85 prosenttia koki osaavansa lajitella jätteitä. Lisäksi 74 prosenttia kertoi lajittelevansa kotona vähintään kolmea jätejaetta. Kampuksilla toiminta ei kuitenkaan aina vastannut näitä asenteita: 55 prosenttia vastaajista kertoi laittavansa jätteen lähimpään roskakoriin. Vain 22 prosenttia oli väittämästä eri mieltä, ja 23 prosenttia suhtautui siihen neutraalisti.
Tulokset antavat viitteitä siitä, että lajitteluhalukkuus ja osaaminen eivät yksin riitä. Myös ympäristön täytyy kannustaa lajitteluun ja tehdä siitä mahdollisimman vaivatonta.
Jätehuollon käytännöt muissa korkeakouluissa
Ennen oman pilotin toteuttamista haluttiin selvittää, millaisia ratkaisuja muissa korkeakouluissa oli jo käytössä. Osana hanketta tehtiin vertailuanalyysi. Tarkastelun tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulut viestivät jätehuollostaan sekä tunnistaa korkeakouluja, joissa luokkakohtaisista sekajäteastioista oli luovuttu.
Vertailussa esiin nousivat Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) ja Metropolia Ammattikorkeakoulu, joissa luokkakohtaisista sekajäteastioista oli luovuttu ja lajittelu oli keskitetty lajittelupisteisiin. Vertailu osoitti, että kyseinen muutos voi olla toimiva ja pysyvä ratkaisu myös koko kampuksen tasolla.
EduCityn pilotti toi lupaavia tuloksia
Keväällä 2026 ratkaisua kokeiltiin käytännössä EduCityn kampusrakennuksessa. Pilotissa toisen kerroksen luokkatilojen sekajäteastiat poistettiin käytöstä ja lajittelu keskitettiin kolmeen lajittelupisteeseen. Pelkkä sekajäteastioiden poistaminen ei kuitenkaan riitä, jos käyttäjät eivät tiedä, miten uusi toimintamalli toimii. Siksi pilotin aikana panostettiin myös pilotista viestimiseen ja käyttäjien ohjaamiseen.
Tulokset olivat lupaavia. Sekajätteen osuus mitatusta kokonaisjätemäärästä laski 52 prosentista 34 prosenttiin. Samalla erikseen kerättävien jätejakeiden määrät kasvoivat ja tilojen siisteys säilyi. Myös pilotista saatu palaute tuki havaintoa siitä, että lajittelun keskittäminen voi toimia käytännössä.
Kehittämissuunnitelma vie jätehuoltoa eteenpäin
Kampuksen jätehuolto ei ole vain yksittäisiä jäteastioita ja lajitteluohjeita. Se on kokonaisuus, jonka toimivuus edellyttää yhteistyötä kiinteistön omistajan, vuokralaisen, siivouspalvelun tuottajan ja tilojen käyttäjien välillä. Opinnäytetyön tuloksena laaditun kehittämissuunnitelman tavoitteena on vähentää sekajätteen määrää, kasvattaa lajitteluastetta ja saada tilojen käyttäjät aktiivisemmin mukaan lajitteluun.
Kehittämistoimenpiteet liittyvät muun muassa lajittelun rakenteisiin, ohjeistukseen ja eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lajitteluastioiden sijoittelua käyttäjävirtojen mukaan sekä yhtenäisten lajitteluohjeiden ja piktogrammitarrojen käyttöönottoa.
Jätehuollon kehittämisen vaikutukset eivät kuitenkaan jää kampuksille. Koulutusorganisaatiossa opitut ja vahvistetut toimintatavat kulkevat opiskelijoiden ja henkilöstön mukana myös muihin arjen ympäristöihin. Turun ammattikorkeakoulun toiminta tavoittaa vuosittain yli 15 000 henkilöä, joten jätehuollon toimintatapojen kehittämisellä on mahdollisuus vaikuttaa laajasti myös kampusten ulkopuolella.
Pelkkä toimiva jätehuollon rakenne ei silti riitä, vaan lajitteluun tarvitaan myös innostusta ja osallistumista. Vastuullisuustyön ei tarvitse olla vakavaa ja kuivaa. Luovuus, kekseliäisyys ja huumori voivat auttaa tekemään uusista toimintatavoista kiinnostavia ja luontevan osan arkea.
Jätehuollon kehittäminen voi siis olla sekä vaikuttavaa että hauskaa!
Lähteet
Leppäniemi, N. (2026). Koulutusorganisaation jätehuollon kehittäminen : case Turun ammattikorkeakoulu. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Kuva: Leppäniemi Niina.