• vähähiilisyys
• ympäristöseloste
• ympäristövaikutus

Kivi on kaikkialla. Sen päällä kävelemme keskustan kaduilla ja ajamme kaupungista toiseen, ja sen avulla voimme asua kymmenien metrien korkeudella betonilinnojen suojissa. Kiviaines on oleellisessa asemassa kaupunkien laajenemisessa ja kaupungistumisessa. Ilman louheita, mursketta, soraa ja hiekkaa moderni elämäntapa olisi käytännössä mahdotonta.

Kaupungistumisen rinnalla yhdeksi nykyaikaa leimaavaksi ilmiöksi on noussut huolestuneisuus ja yleinen tietoisuus ympäristön ja maapallon tilasta. Tämä on saanut monet toimijat, kuten kunnat ja yritykset, asettamaan päästövähennys- ja hiilineutraaliustavoitteita. Niiden saavuttaminen ja tarkasteleminen vaatii tietoa tuotteiden ja raaka-aineiden päästöistä ja muista ympäristövaikutuksista. Monille rakennustuotteille on laadittu tuotteen ympäristövaikutukset selventävä ympäristöseloste eli EPD, mutta kiviaineksista sellainen on vain harvoilla.

Kuntien hankintojen määrä on suuri, ja ne ovat kokonaisuudessaan sekä rahallisesti että ympäristövaikutusten kannalta merkittäviä. Alholan ja muiden (2019) mukaan kuntien osuus eli 20 miljardia euroa on kaikista Suomen julkisista hankinnoista kaksi kolmasosaa ja hiilijalanjäljen osalta lähes 80 % (Nissinen & Savolainen 2019). Täten kuntien ja valtioiden hankinnoissa piilee myös paljon mahdollisuuksia Suomen hiilineutraaliuspyrkimyksiä ajatellen. Väylä- ja liikenneinfrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitoon käytetään noin 2 miljardia euroa vuosittain (Alhola ym. 2019). Suomi on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2035 (Valtioneuvosto 2019).

Yhteistyö kunniaan

Ympäristöseloste on standardoitu esitys tuotteen ympäristövaikutuksista, joita ovat muun muassa ilmastonlämpenemispotentiaali, otsonikato ja happamoituminen. Verifioituna ympäristöseloste on kolmannen osapuolen varmistama eli eri toimijat voivat luotettavasti hyödyntää selosteita omien päästövähennys- ja hiilineutraaliustavoitteidensa saavuttamisessa. (SFS-EN 15804:2012 + A2:2019.) Esimerkiksi silta- tai tiehankkeiden hiilijalanjälkeä laskettaessa ympäristöselosteiden antamat luvut ovat tarkempia ja useimmiten myös pienempiä kuin käytettäessä keskimääräisiä arvioita.

Ympäristöselosteen laatiminen koostuu tavoitteiden ja soveltamisalan määrittelystä, inventaarioanalyysista, vaikutustenarvioinnista ja tulosten tulkinnasta. Ympäristöseloste ei kerro, onko tuote ilmastohyvis vai -pahis, vaan se esittää tuotteen senhetkiset ympäristövaikutukset riippumatta siitä, miten ne vertautuvat muihin tuotteisiin. (SFS-EN ISO 14040 2006; Koskela ym. 2010.)

Vaikka kiviaineksen kohdalla raaka-aineena on vain kallio, ympäristöselosteen laadinta ei ole aivan yksinkertainen prosessi. Ensinnäkin se vaatii hyvää yhteistyötä urakoitsijoiden kanssa, sillä vain heiltä voi saada riittävän tarkat taustatiedot koko tuotannon ajalta. Työn edetessä lisäkysymyksiä ilmaantuu väistämättä. Vastausten saaminen on helpompaa, jos urakoitsija on mukava ja yhteistyöhaluinen.

Selkeiden louhimisessa ja murskaamisessa käytettävien aineiden lisäksi kiviaineksen ympäristöselosteessa on otettava huomioon esimerkiksi koneiden kuluminen, niiden kuljettaminen ja jätteiden kierrätys. Ympäristöselosteen ympäristövaikutukset eivät siis aiheudu vain käytetystä polttoaineesta ja voiteluöljystä. Tämä onkin yksi ympäristöselosteiden eduista: Koska se kattaa koko tuotantoprosessin, se voi paljastaa prosessista kohtia, joiden ympäristövaikutukset ovat odotettua suuremmat. Näitä prosessin vaiheita tehostamalla koko tuotannon vaikutukset voivat pienetä merkittävästi. (Curran 2015.)

Vähähiilisyyden vaatimus ja tiukentuvat ilmastotavoitteet tullevat vaikuttamaan teollisuuteen ja rakentamiseen tulevaisuudessa yhä enemmän. Euroopan unioni pyrkii vahvasti edistämään vähähiilisyyttä ja luomaan sekä vapaaehtoisuuteen että velvoittavuuteen perustuvia keinoja ilmastopäästöjen ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi kulutuksessa ja tuotteiden valmistuksessa. Elinkaareen perustuvat analyysit ovat suosittuja ja suositeltuja tapoja havainnollistaa tuotannon ympäristövaikutuksia (Bianco ym. 2019). Ympäristöselosteita tullaan siis varmasti laatimaan enenevissä määrin, minkä vuoksi yritysten kannattaa opetella niiden perusteet jo hyvissä ajoin.

Lähteet:

Uusirasi, E. 2022. Ympäristöselosteen laatiminen kiviainekselle – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Alhola, K. ym. 2019. Vähähiilisyys ja kiertotalous julkisissa hankinnoissa. Kiihdyttämö-hankkeen tulokset, opit ja kokemukset. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 45/2019.

Bianco, I. & Blengini, G. A. 2019. Life Cycle Inventory of technologies for stone quarrying, cutting and finishing: Contribution to fill data gaps. 419–427. Journal of Cleaner Production 231 (2019).

Curran, M. A. 2015. Life Cycle Assessment Student Handbook. John Wiley & Sons, Incorporated: Somerset. Haettu 20.5.2021. ProQuest Ebook Central.

Koskela, S. ym. 2010. Elinkaariarviointi ja sen käyttö. 16–49. Teoksessa Antikainen, R. (toim.) 2010. Elinkaarimetodiikkojen nykytila, hyvät käytännöt ja kehitystarpeet. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7/2010.

SFS-EN ISO 14040. 2006. Ympäristöasioiden hallinta. Elinkaariarviointi. Periaatteet ja pääpiirteet. Suomen Standardisoimisliitto ry.

SFS-EN 15804:2012 + A2:2019. 2019. Kestävä rakentaminen. Rakennustuotteiden ympäristöselosteet. Laadinnan yleissäännöt. Suomen Standardisoimisliitto ry.

Valtioneuvosto 2019. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31. Helsinki.