Energiatehokkuuslaki velvoittaa yhä useampaa yritystä – onko katselmus taakka vai tilaisuus?
Vuoden 2026 alusta energiakatselmus koskee jokaista yritystä, jonka energiankulutus ylittää 2 700 megawattituntia vuodessa. Velvoite ulottuu nyt myös moniin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Paperityön sijaan sen voi nähdä tilaisuutena löytää säästöt, jotka muuten jäisivät piiloon.
Mittarina on nyt energiankulutus
Energiatehokkuuslaki uudistui vuoden 2026 alussa EU:n energiatehokkuusdirektiivin uudistuksen myötä. Suurin muutos koskee sitä, ketä laki velvoittaa. Ennen ratkaisi yrityksen koko, nyt ratkaisee energiankulutus.
Velvoitteet porrastuvat kolmen vuoden keskimääräisen kulutuksen mukaan:
- yli 2 700 MWh vuodessa: energiakatselmus neljän vuoden välein, ensimmäinen 11.10.2026 mennessä
- yli 23 600 MWh vuodessa: sertifioitu energianhallintajärjestelmä 11.10.2027 mennessä.
Raja on matalampi kuin moni arvaa. Kylmävarasto, pieni tuotantolaitos tai kasvihuone, jota lämmitetään ja valaistaan ympäri vuoden, voi ylittää sen, vaikka henkilöstöä olisi vain muutamia kymmeniä.
Mitä laki vaatii ja mitä se sallii?
Energiakatselmus on selvitys yrityksen koko energiankäytöstä. Se kertoo, mihin sähkö, lämpö ja polttoaineet kuluvat ja missä on säästömahdollisuuksia. Osana katselmusta tarkastellaan yksittäisiä kohteita tarkemmin kohdekatselmuksissa.
Toistuva katselmus ei ole ainoa tapa täyttää velvoite. Yritys vapautuu katselmuksesta, jos sillä on esimerkiksi:
- sertifioitu ISO 50001- tai ETJ+ -energianhallintajärjestelmä
- energiatehokkuussopimus ja sertifioimaton ETJ+ -järjestelmä
- ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä ja sertifioimaton ETJ+ -järjestelmä.
ETJ+ on suomalainen energiatehokkuusjärjestelmä eli toimintamalli, jossa yritys asettaa energiatehokkuudelle tavoitteet, seuraa kulutustaan ja arvioi tuloksia vuosittain.
Miksi energiatehokkuus kannattaa?
Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan maailman energiatehokkuus parani vuonna 2025 noin 1,8 prosenttia, kun vuotta aiemmin parannus oli noin prosentin. Lähes 200 maata sopi vuonna 2023 tavoitteesta kaksinkertaistaa parannustahti noin neljään prosenttiin vuodessa vuoteen 2030 mennessä, mutta maailma ei ole vielä tavoitteen tahdissa.
Hyödyt ovat konkreettisia. Ilman vuoden 2010 jälkeisiä energiatehokkuusparannuksia kasvihuonekaasupäästöt olisivat nyt noin 20 prosenttia suuremmat. Energiakriisin aikana energiatehokkuustoimet kattoivat kaksi kolmasosaa eurooppalaisten kotitalouksien kaasunkulutuksen säästöistä.
Teollisuudessa kehitys on hidastunut. Teollisuuden energiaintensiteetti on parantunut vuodesta 2019 alle 0,5 prosenttia vuodessa, kun edellisellä vuosikymmenellä tahti oli lähes kaksi prosenttia. Lakisääteinen katselmus on yksi keino saada tahti takaisin.
Säästöt syntyvät hankkeista, eivät raportista
Katselmus ei itsessään säästä yhtään megawattituntia. Säästöt syntyvät vasta, kun havainnot muutetaan hankkeiksi: säädöiksi, investoinneiksi ja mittauksiksi. Toimiva energiatehokkuushanke:
- kohdistuu suurimpiin kulutuskohteisiin
- etenee oikeassa järjestyksessä, jotta toimenpiteet tukevat toisiaan
- sisältää mittauksen, jolla vaikutus voidaan todentaa.
Hyvä esimerkki on kasvihuoneyritys, jolle laadin opinnäytetyössäni energiakatselmuksen pohjan. Vuonna 2025 lämmitys ja kasvivalaistus kattoivat yli 90 prosenttia sen energiankulutuksesta, joten tarkastelu kohdistui niihin. Yritystä oli vaivannut pitkään se, että kauimmaiset kasvihuoneet jäivät kovilla pakkasilla kylmiksi. Syy ei ollut kattiloiden teho vaan lämmönjakoverkosto, jossa kuuma vesi ei jakautunut tasaisesti kaikkiin huoneisiin.
Esimerkki näyttää myös, miksi järjestyksellä on väliä. Vanhat valaisimet tuottavat paljon hukkalämpöä, joka nyt paikkaa kylmien huoneiden lämmitystä. Jos ne vaihdettaisiin ensin energiatehokkaampiin, huoneet jäisivät entistä kylmemmiksi. Siksi verkosto kannattaa korjata ensin ja valaisimet vaihtaa vasta sen jälkeen.
Taakka vai tilaisuus?
Laki pakottaa yrityksen pysähtymään oman energiankäyttönsä äärelle. Moni yritys huomaa samalla, että tarvittava tieto on jo olemassa sähkön mittausdatassa, polttoaineseurannassa ja automaatiojärjestelmissä. Kun katselmus tehdään huolella ja sitä seuraa järjestelmällinen seuranta, velvoitteesta tulee työkalu, joka ohjaa investoinnit oikeisiin kohteisiin.
Lähteet
IEA. 2025. Energy Efficiency 2025. International Energy Agency. https://www.iea.org/reports/energy-efficiency-2025
Motiva. 2026. Energiatehokkuuslain mukaiset yritysten energiakatselmukset ja energianhallintajärjestelmät. https://www.motiva.fi/tietopankki/energiatehokkuuslain-mukaiset-yritysten-energiakatselmukset-ja-energianhallintajarjestelmat/
Tiainen, K. 2026. Piltin puutarhan energiankäytön analyysi [Opinnäytetyö, Turun ammattikorkeakoulu].
Kuva: Unsplash