Kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset leipomossa – Miten vastata energiahallinnan haasteisiin?
Energiatehokkuuden merkitys korostuu teollisuudessa jatkuvasti kiristyvän sääntelyn ja nousevien kustannusten vuoksi. Tuoreessa selvityksessä pureuduttiin Turussa sijaitsevan teollisen leipomon energiankulutukseen. Kohdekatselmuksen avulla leipomon energiatase jaettiin prosesseittain, jolloin suurimmat energiasyöpöt ja parhaat säästömahdollisuudet saatiin nostettua esiin.
Energiatehokkuusdirektiivin muutosten myötä Suomen energiatehokkuuslakia on uudistettu. Laki velvoittaa pakollisen energiakatselmuksen tekemiseen yrityksissä, joiden vuosittainen energiankulutus ylittää 2 700 MWh.
Virallisen katselmuksen suorittaminen vaatii erillisen pätevyyden, mutta sen pohjaksi tarvitaan tarkkaa ja luotettavaa tietoa itse tuotantolaitokselta. Tässä hankkeessa toteutettiin leipomolle lakisääteistä energiakatselmusta tukeva kohdekatselmus, jossa mallinnettiin tehtaan energiankuluttajat ja selvitettiin niiden todellinen kulutus.
Mittauksia ja laskentaa taloudellisesti järkevästi
Tuotantolaitoksen auditointi vaati kahden eri energiamuodon, sähkön ja nestekaasun, tarkastelua. Koska energiamuodot käyttäytyvät eri tavoin, myös niiden tutkimiseen valittiin erilaiset menetelmät.
Sähkönkulutusta seurattiin noin kuukauden ajan kahdella Fluken energia-analysaattorilla. Mittauksilla selvitettiin sekä koko kiinteistön sähkötase että yksittäisten, kriittisten laitteiden kulutusprofiilit. Pitkämittainen datankeruu mahdollisti tarkan vuorokausitason mallinnuksen siitä, mihin sähköä kuluu eniten ja milloin kuormitushuiput syntyvät.
Kaasunkulutuksen suora mittaaminen laitekohtaisesti todettiin puolestaan taloudellisesti liian raskaaksi investoinniksi. Haaste ratkaistiin laskennallisesti: uunien käyttötunnit, nimellistehot ja kaasupolttimien todelliset kuormitusasteet yhdistettiin. Tämän laskentamallin avulla saatiin muodostettua luotettava ja selkeä kuva kaasunkulutuksen jakautumisesta tuotannossa.
Uunit haukkaavat puolet energiasta
Mittausten ja laskentamallien pohjalta leipomolle rakennettiin kokonaisvaltainen energiankulutuksen jakauma. Tulokset osoittivat, että tuotannon uunit vaativat yli puolet koko laitoksen energiantarpeesta. Tämä tekee niistä luonnollisesti myös merkittävimmän kehityskohteen.
Uunien lisäksi huomattaviksi energiankuluttajiksi tunnistettiin kylmä- ja pakastejärjestelmät, ilmanvaihto sekä rakennuksen yleinen lämmitys. Laitoksen lämmitysjärjestelmä haukkasikin merkittävän siivun nimenomaan sähkönkulutuksesta.
Selvityksen tulokset olivat hyvin linjassa muiden elintarvikealan leipomoiden yleisten kulutusrakenteiden kanssa, mikä vahvistaa tehdyistä mittauksista saatujen tulosten luotettavuuden.
Hukkalämpö talteen ja laitteet yöunille
Suurimpien kulutuskohteiden tunnistamisen jälkeen projektissa kehitettiin konkreettisia parannusehdotuksia leipomon arkeen:
- Uunien savukaasut hyötykäyttöön: Uunien poistoilmassa ja savukaasuissa virtaa suuri määrä korkealämpötilaista hukkalämpöä. Asentamalla uuneihin lämmöntalteenottojärjestelmä (LTO), voidaan säästää merkittävästi nestekaasun kulutuksessa ja pienentää samalla suoraan toiminnan ilmastovaikutuksia.
- Kylmälaitteiden lauhdelämpö kiertoon: Kylmä- ja pakastejärjestelmien tuottama lauhdelämpö ehdotetaan johdettavaksi lämmönsiirtimen kautta leipomon lämminvesivaraajaan, jolloin kiinteistön muun lämmityksen kuormitus kevenee.
- Kiinteistöautomatiikan optimointi: Valaistuksen ja ilmanvaihdon ohjausta kannattaa rajoittaa tehokkaammin yöaikaan silloin, kun hallissa ei ole aktiivista tuotantoa.
Tehdyn työn ja luodun mallinnuksen avulla toimeksiantajayrityksellä on nyt käsissään selkeät suuntaviivat virallisen energiakatselmuksen loppuunsaattamiseen, energiatehokkuuden optimointiin ja tulevien säästöjen realisoimiseen. Samalla luotua mallia voidaan hyödyntää yrityksen muiden tuotantolaitosten katselmuksissa.
Lähde
Zettinig, O. 2026. Teollisen leipomon energia-analyysi – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.