Aggressiivisen potilaan tunnistaminen ja kohtaaminen ensihoidossa – lisää koulutusmateriaalia ensihoitoon

23.05.2025

Ensihoidon uhka- ja väkivaltatilanteet ovat nykypäivänä paljon puhututtava asia. Mediassa on useita uutisia viime vuosien ajalta, jolloin potilas on uhannut puukolla ensihoitajaa tai käynyt ensihoitajan päälle. Ensihoidossa pyritään jatkuvasti lisäämään työntekijöiden koulutusta ja turvallisuusohjeita uhka- ja väkivaltatilanteiden ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi. Opinnäytetyön tuotoksena tehtiin kaksi ohjevideota aggressiivisen potilaan tunnistamisesta ja kohtaamisesta, joiden tarkoituksena on osaltaan tarjota ratkaisuja uhka- ja väkivaltatilanteiden ehkäisyyn ensihoidossa.

Uhka- ja väkivalta tilanteista tehdyt ilmoitukset lisääntyvät ensihoidossa vuosi vuodelta. Pelastuslaitosten keräämien tietojen mukaan uhka- ja väkivaltatilanteiden ilmoitusten määrä oli vuonna 2023 363, joka oli kaksinkertainen verrattuna kahteen edelliseen vuoteen (SPAL 2024). Yleisin ensihoitajien kohtaama väkivallan muoto on sanallista väkivaltaa ja aggressiivisuutta, mutta myös fyysisen väkivallan uhkaan tulee varautua (Rees ym. 2021; SPAL 2023). Työntekijöiden tulee saada koulutusta väkivaltaisen henkilön kohtaamiseen ja väkivaltatilanteiden ehkäisyyn. Uhkaavien tilanteiden selviytymisstrategioita ja käsittelyä on tärkeää saada harjoitella ennalta. Ensihoitajien työturvallisuus nojaa koulutuksen lisäksi myös vahvasti omaan tilannetajuun ja vuorovaikutustaitoihin. (Ahto 2021; Drew ym. 2024.)

Aggressiivisuus osana ihmisen käyttäytymistä

Aggressio määritellään useimmiten toisen ihmisen tai ympäristön vahingoittamiseksi tai siihen liittyväksi tunnetilaksi ja aggressiivisuudella viitataan persoonallisuuden piirteeseen (Lagerspetz 1998). Aggression ja aggressiivisuuden määritelmiä on useita erilaisia ja suomen kielessä sanojen merkitykset ovat arkikielessä sekoittuneet (Viemerö 2006). Aggressiivisuutta voi aiheuttaa somaattiset tilat ja taustatekijät, alkoholi ja huumausaineet sekä psyykkiset sairaudet (Weizmann-Henelius 1997; Storvik 2020; Tiihonen & Lähteenvuo 2024). Ensihoitajan on tärkeä tunnistaa aggression ulkoiset merkit potilaassa, jotta väkivaltainen tilanne voidaan ehkäistä.

Ulkoisia aggression merkkejä on:

  • Tilan hallinta, seisominen keskellä tilaa
  • Äänenvoimakkuuden korottaminen
  • Toisen puheen keskeyttäminen
  • Kasvojen värin muuttuminen punaiseksi tai harmaankalpeaksi
  • Huulten kiristyminen ja puristuminen yhteen
  • Hengityksen muuttuminen nopeaksi ja pinnalliseksi
  • Ohimo- ja kaulasuonten pullotus
  • Kasvojen lihasten kiristyminen
  • Pään ja leuan siirtyminen alaspäin
  • Tuijottava katse tai katsekontaktin välttely
  • Olkapäälinjan siirtyminen eteenpäin
  • Käsien puristuminen nyrkkiin
  • Kasvojen, hiusten tai parran sukiminen
  • Hyökkäyskohdan etsiminen ja maalikatse
  • Aseen sijainnin varmistaminen

(Lähde: Rantaeskola ym. 2015; Weizmann-Henelius 1997; Talonen 2013).

Ensihoitajan vuorovaikutustaidot aggressiivista potilasta kohdattaessa

Hyvä ja ammattimainen ensihoitaja pystyy keskittymään aggressiivisen henkilön kohtaamiseen, sillä hänen ei tarvitse kamppailla säilyttääkseen omaa malttiaan. Läsnä oleva, kunnioittava, eettisesti ja jämäkästi viestivä ensihoitaja ehkäisee tilanteen kärjistymistä osaltaan palauttamalla aggressiiviselle henkilölle hallinnan ja turvallisuuden tunteen. (Rantaeskola ym. 2015.) Esittäytyminen, ystävällinen puhetapa, nimellä puhuttaminen, lisäkysymyksien esittäminen ja me-muodon käyttäminen ovat hyviä vuorovaikutuskeinoja ensihoitajalle, kun tämä kohtaa aggressiivisen tai kiihtyneen henkilön (Weizmann-Henelius 1997, 102; Jylhä 2021; TTK, 2008).

Opinnäytetyön tuotoksena tehdyt ohjevideomateriaalit

Opinnäytetyön tuotoksena tehtiin kaksi erillistä ohjevideota, joissa ensimmäisessä videossa käsitellään yksinkertaistetusti henkilössä ilmeneviä ulospäin nähtäviä aggression merkkejä ja toisessa käsitellään henkilön vuorovaikutuksellista aggressiota sekä ensihoitajan keinoja hillitä aggression etenemistä. Aggression merkkejä on vaikea tunnistaa henkilöstä, kun on tämän lähellä ja uhkatilanne on käsillä. Videoiden avulla voidaan jättää jonkinlainen muistijälki, jonka avulla ensihoitaja voi huomata aggressiivisuuden merkit jo varhaisessa vaiheessa tehtävää. Tällöin ensihoitajalla on enemmän aikaa tehdä päätös siitä, miten tilanteessa kannattaa toimia; joko poistua kohteesta tai pyrkiä hallitsemaan tilannetta omilla vuorovaikutuskeinoillaan.

Ensihoitajakoulutukseen ei ole kuulunut juuri ollenkaan työturvallisuuteen ja aggressiivisen potilaan kohtaamiseen liittyvää koulutusta tai koulutusmateriaalia, joten ohjevideoita voi hyödyntää jatkossa ensihoitajaopiskelijoiden ja ensihoitajien työturvallisuuskoulutuksessa.

Artikkeli pohjautuu Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön: Merla Mimmi & Vainio Saara (2025) Aggression tunnistaminen ja kohtaaminen ensihoitotehtävällä – Ohjevideomateriaalia työturvallisuuden edistämiseksi. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052013765

Lähteet:

Drew, P.; Devenish, S. & Tippet, V. 2024. Paramedic occupational violence: A qualitative examination of aggressive behaviour during out-of-hospital care. Viitattu 25.10.2024. Osoitteessa:  https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/27536386241264293

Jylhä, P. 2021. Psykiatrinen potilas. Teoksessa Kuisma, M.; Holmström, P.; Nurmi, J.; Porthan, K. & Puolakka, T. (toim.) Ensihoito. 9. painos. SanomaPro Oy.

Lagerspetz, K. 1998. Naisten aggressio. Helsinki: Tammi.

SPAL 2024. Väkivallan uhka ambulanssin sisällä kasvoi – Tilasto yllätti ensihoidon asiantuntijat. Viitattu 2.3.2025 https://pelastusalan.ammattilainen.fi/vakivallan-uhka-ambulanssin-sisalla-kasvoi-tilasto-yllatti-ensihoidon-asiantuntijat/  

Rantaeskola, S.; Hyyti, J.; Kauppila, J. & Koskelainen, M. 2015. Haastavat asiakastilanteet – väkivalta työssä. Helsinki: Talentum Media Oy.

Rees, N.; Rees, P.; Hough, L; Parry, D.; White, N. & Bowes, B. 2022. A multi-agency approach to reducing harms from violence and aggression directed towards ambulance services staff in Wales (UK). Journal of Aggression, Conflict and Peace Reseach. Viitattu 25.10.2024 https://www.emerald.com/insight/content/doi/10.1108/JACPR-07-2021-0620/full/html 

TTK, 2008. Konfliktien kohtaaminen ja rauhoittaminen 1. painos. Työturvallisuuskeskus TTK, palveluryhmä.

Viemerö, V. 2006. Aggressio ja aggressiivisuus. Artikkeli. Tieteessä tapahtuu. Numero 3. Viitattu 27.10.2024. Osoitteessa: https://www.tieteessatapahtuu.fi/kategoriat/arkistosta/32006/aggressio-ja-aggressiivisuus

Weizmann-Henelius, G. 1997. Väkivaltaisen ihmisen kohtaaminen. Tampere: Tammer-Paino Oy.