• ECMO
• Elvyttäen kuljettaminen
• Elvytys

Ensihoitaja tulee uransa aikana väistämättä kohtaamaan elottoman potilaan. Ensihoitoyksikkö kohtaa potilaan usein ensimmäisenä, kun lääkäriyksikkö on vasta matkalla kohteeseen. Joskus potilas menee elottomaksi hoidon aikana, jolloin lisäapua ei ole vielä kohteeseen edes hälytetty. Tämän vuoksi ensihoitajan tulee osata toimia ripeästi ja itsenäisesti sekä osata tehdä tarvittavat huomiot elottomuuden alkutilanteesta. Elottomuuden alkutilanteesta saatavat tiedot vaikuttavat siihen, kuuluuko potilas ECMO-hoidon piiriin.

ECMO-hoito

ECMO-hoito eli extracorporeal membrane oxygenation tarkoittaa veren kehonulkoista happeuttamista. ECMO-hoidossa on kyse kajoavasta verenkierron tukihoidosta. ECMO-laitteen avulla potilaasta voidaan ottaa vähähappinen veri laskimokanyylien kautta laitteistoon, joka hoitaa kaasujenvaihdon eli hiilidioksidin poistamisen verestä ja veren happeuttamisen. Kaasujenvaihdon jälkeen happeutettu veri siirretään takaisin potilaan omaan verenkiertoon joko laskimokanyylien (Venovenoosinen ECMO-laite) tai valtimokanyylien (Venoarteriaalinen ECMO-laite) kautta. (Mildh ym. 2011; Stark & Lemström 2021.)

ECMO-hoitoa voidaan käyttää hypotermisilla potilailla sekä potilailla, joilla on vakava verenkiertovajaus tai vaikea keuhkojen kaasujenvaihtohäiriö (Lähde 2017; Guglin ym. 2019; Gaddikeri ym. 2021). Vakavan kaasujenvaihtovajauksen hoidossa käytetään venovenoosista ECMO-laitetta ja vakavan verenkiertovajauksen hoidossa venoarteriaalista ECMO-laitetta. ECMO-hoitoa harkitaan, kun potilas todennäköisesti kuolisi muiden hoitomuotojen toimimattomuuden vuoksi. (Mildh ym. 2011; Stark & Lemström 2021.)

ECMO-hoito elvytyksen tukena

ECMO-laite tarjoaa mahdollisuuden sydänpysähdykseen johtaneen syyn selvittämiseen ja hoitamiseen, samalla kun laitteisto kierrättää ja happeuttaa elottoman potilaan verta ilman painelua. ECMO-laite takaa riittävän verenkierron aivoihin ja muihin tärkeisiin elimiin elottomuuden syytä hoidettaessa. ECMO-laite avusteisesta elvytyksestä käytetään lyhennettä ECPR eli extracorporeal cardiopulmonary resuscitation. ECPR hoidossa käytetty ECMO-muoto on venoarteriaalinen ECMO. (Salo ym. 2023.)

Ensihoitajan rooli elvyttäen ECMO-hoitoon potilaan valinnassa

Potilasryhmä, jonka elvyttäen kuljettamiselle on tarkat kriteerit ja protokolla hoito-ohjeineen, on ACS-potilaat. ACS tarkoittaa akuuttia sepelvaltimotautikohtausta. (Ensihoidon hoito-ohje kooste 2023.) ECMO-hoito on runsaasti resursseja kuluttavaa, jonka vuoksi potilasvalintaan on asetettu tarkat kriteerit (Mildh ym. 2011; Stark & Lemström 2021). Hoito on potilaalle hyvin raskas ja kriteereiden avulla voidaan karsia pois ne potilaat, joille ECMO-hoidosta ei todennäköisesti olisi positiivista muutosta ennusteeseen tai potilaalla ei olisi mielekästä neurologista tilaa hoitojen jälkeen (Richardson ym. 2021).

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kriteerit elvyttäen ECMO -hoitoon kuljetettavista potilaista:

• ikä alle 70 vuotta
• ei merkittäviä perussairauksia
• normaali toimintakyky
• nähty/kuultu elottomuus
• no-flow-time alle 5 minuuttia
• tehokas maallikko- ja hoitoelvytys
• alkurytminä toistuva tai hoitoresistentti kammiovärinä tai kammiotakykardia
• mekaaninen painelulaite käytössä, potilas intuboitu
• kuljetusmatka kohteesta alle 30 minuuttia
• mahdollisuus päästä alle 60 minuutissa ECMO-hoitoon elottomuuden alusta (Ensihoidon hoito-ohje kooste 2023).

Vasta-aiheet ECMO-hoidolle:

• elvytyskielto
• vaikea korjaantumaton ennusteeseen vaikuttava ei sydänperäinen elinvaurio
• korjaantumaton sydänvaurio, ellei potilaalla ole mahdollisuutta elinsiirtoon tai apupumppuhoitoon
• vaikea aorttaläppävuoto
• aortan dissekaatio (TYKS sydänkeskus toimintaohje 2023

ECMO-hoitoon pääsyn varmistamisessa keskeisiksi tekijöiksi muodostuvat useimmiten kohteeseen ensimmäisenä tulevien ensihoitajien ammattitaito ja ECMO-kriteereiden hallinta.

Kriteerit elvyttäen kuljetettavalle potilaalle ovat tarkat. Etenkin tarkkaan määritellyissä aikatavoitteissa voi olla hankala pysyä. ECMO-hoitoon pääsyn varmistamisessa keskeisiksi tekijöiksi muodostuvat useimmiten kohteeseen ensimmäisenä tulevien ensihoitajien ammattitaito ja ECMO-kriteereiden hallinta. Jotta potilas onnistuttaisiin saamaan 60 minuutin sisällä elottomuuden alusta ECMO-hoitoa tarjoavaan sairaalaan, on ajatus ja päätös ECMO-hoitoon soveltuvuudesta tultava nopeasti, jotta lisäavuksi tuleva hoitohenkilökunta voi omalla tahollaan valmistella elvyttäen kuljettamista tuomalla mukanaan siinä tarvittavan välineistön. Hoitotason ensihoitoyksikön vastuulla on tarvittavien esitietojen kerääminen ja laadukkaan hoitoelvytyksen aloittaminen välittömästi.

Sydänpysähdyspotilaan selviytymiseen vaikuttavat tekijät

Merkittävimmät tekijät sydänpysähdyspotilaan elvytyksestä selviytymiseen ovat potilaan ikä ja perussairaudet. Iäkkäät ja monisairaat potilaat ovat rajattu ECMO-hoidon ulkopuolelle huonon selviytymisennusteensa vuoksi (Wengenmayer ym. 2023). Defibrillaattorilla (sydäniskuri) kännettävissä oleva sydämen alkurytmi eli kammiovärinä tai pulssiton kammiotakykardia parantavat potilaan ennustetta. Elottomuuden näkeminen ja välitön elvytyksen aloitus ovat myös potilaan selviytymisennustetta parantavia tekijöitä. Laadukas paineluelvytys vaikuttaa merkittävästi potilaan selviytymiseen sydänpysähdyksestä. (Boudoulas ym. 2020.)

Low-flow-time eli paineluelvytyksellä aikaansaadun verenkierron mahdollisimman lyhyt kesto on tärkein potilaan neurologista toipumista edistävä tekijä.

Mitä pidempään elvytys kestää, sitä suurempaa hapenpuutteen aiheuttamaa vauriota tapahtuu aivoille sekä muille elimille. Low-flow-time eli paineluelvytyksellä aikaansaadun verenkierron mahdollisimman lyhyt kesto on tärkein potilaan neurologista toipumista edistävä tekijä. Tämän vuoksi potilaan tulisi olla kytkettynä ECMO:on viimeistään 90 minuutin kuluessa elottomuuden alusta. (Richardson ym. 2021; TYKS Sydänkeskus toimintaohje 2023; Wengenmayer ym.)

Ensihoitajan toiminnan merkitys potilaan selviytymiseen sydänpysähdyksestä

Ensihoitajan roolilla ja ammattitaidolla on todella suuri merkitys sekä elvyttäen kuljetettavan potilaan varhaisessa tunnistamisessa, vaikka päätös hoidosta lopullisesti onkin ensihoitolääkärillä, että laadukkaan elvytyksen aloittamisessa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ilman nopeaa ja varhaisessa vaiheessa tapahtuvaa elvyttäen kuljettamiseen soveltuvan potilaan tunnistamista, ei elvyttäen ECMO-hoitoon kuljettaminen ole mahdollista. Ilman laadukasta varhain aloitettua sydänpysähdyspotilaan elvytystä ei ECMO-hoidostakaan ole apua.

Artikkeli pohjautuu opinnäytetyöhön: Enni Roth & Laura Suoninen (2025) ACS-potilaan elvyttäen kuljetus ECMO-hoitoon sekä kandidaattien tunnistaminen ensihoidossa – koulutusmateriaali Varha:n pelastuspalveluiden ensihoitohenkilökunnalle sekä Turun ammattikorkeakoulun ensihoidon opiskelijoille

Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyön tuotoksena luotiin koulutusmateriaali, joka koostuu ThingLink-alustalle luodusta teoriaosuudesta ja tietotestistä sekä ECMO-hoitoon soveltuvan potilaan tunnistamista ja elvyttäen ECOM-hoitoon kuljettamista kuvaavasta videosta. Koulutusmateriaalin avulla ensihoitajat ja ensihoitajaopiskelijat voivat kehittää taitojaan ECMO-kandidaattien tunnistamisessa

Lähteet:

Artikkelikuva: American heart association.

Boudoulas, K. D.; Whitson, B. A.; Keseg, D. P.; Lilly, S.; Baker, C.; Atter, T.; Capers, Q.; Gumina, R. J.; Mast, D. W.; Satayapriya, S. V.; Daverport, D.; Hazlett, M.; Mokadam, N.; Magorien, R. & Mazzaferri, E. L. 2020. Extracorporeal Cardiopulmonary Resuscitation (ECPR) for Out-Of-Hospital Cardiac Arrest due to Pulseless Ventricular Tachycardia/Fibrillation. Journal of Interventional Cardiology. Viitattu 5.4.2025. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1155/2020/6939315

Elvyttäen angioon. 2023. Ensihoidon hoito-ohje kooste. Tyks Akuutti. Viitattu 6.4.2025. Ei julkinen lähde.

Gaddikeri, R.; Febbo, J. & Shah, P. 2021. Imaging adult ECMO. PubMed. Viitattu 5.4.2025. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33272724/

Guglin, M.; Zucker, M.; Bazan, V.; Bozkurt, B.; El Banayosy, A.; Estep, J.; Gurley, J.; Nelson, K.; Malyala, L.; Panjrath, G.; Zwischenberger, J. & Pinney, S. 2019. Venoarterial ECMO for Adults: JACC Scientific Expert Panel. PubMed. Viitattu 5.4.2025. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30765037/

Liu, H.; Wang, L.; Hao, X.; Du, Z.; Li, C.; Wang, H. & Hou, X. 2024. Extracorporeal membrane oxygenation versus cardiopulmonary bypass during transcatheter aortic valve implantation: a meta analysis of survival benefits. National Library of Medicine. Viitattu 15.4.2025. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11265624/

Lähde, J. 2017. Elvyttäen sairaalaan. Suomen anestesiologiyhdistys. Viitattu 5.4.2025. https://say.fi/files/lahde_elvyttaen_sairaalaan.pdf

Mildh, L.; Lemström, K.; Jokinen, J.; Raivio, P.; Suojaranta-Ylinen, R. & Hämmäinen, P. 2011. ECMO eli kehonulkoinen happeuttaminen aikuisten vaikeassa hengitysvajauksessa. Aikakauskirja Duodecim. Viitattu 6.4.2025. https://www.duodecimlehti.fi/duo99805

Richardson, A. C.; Tonna, J. E.; Nanjayya, V.; Nixon, P.; Abrams, D. C.; Raman, L.; Bernard, S.; Finney, S. J.; Grunau, B.; Youngquist, S. T.; Mckellar, S. H.; Shinar, Z.; Bartos, J. A.; Becker, L. B.; Yannopoulous, D.; Belohlávek, J.; Lamhaut, L. & Pellegrino, V. 2021. Extracorporeal Cardiopulmonary Resuscitation in Adults. Interim Guideline Consensus Statement From the Extracorporeal Life Support Organization. Pubmed. Viitattu 5.4.2025. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7984716/

Salo, A.; Vuorinen, P.; Varpula, M.; Koivumäki, J.; Nurmi, J.; Wilkman, E. & Puolakka, T. 2023. Sairaalan ulkopuolisen sydänpysähdyksen ECMO-avusteinen elvytys. Aikakauskirja Duodecim. Viitattu 6.4.2025. https://www.duodecimlehti.fi/duo17804

Stark, C. & Lemström, K. 2021. ECMO verenkierto- ja kaasujenvaihtovajauksen hoidossa. Aikakauskirja Duodecim. Viitattu 6.4.2025. https://www.duodecimlehti.fi/duo16369 Wengenmayer, T.; Tigges, E. & Staudacher, D. 2023. Extracorporeal cardiopulmonary resuscitation in 2023. Intensive Care Medicine Experimental. Viitattu 5.4.2025. https://icm-experimental.springeropen.com/articles/10.1186/s40635-023-00558-8