• ensihoitajakoulutus
• ensihoito
• sosiaalinen media
• viestintä

Sosiaalista mediaa käytetään ensihoidossa yhä enemmän, sillä se on oivallinen väline nykyaikaiseen viestintään. Ensihoitopalvelun järjestäjät ja ensihoitajakoulutukset voivat hyödyntää sosiaalista mediaa monessa suhteessa, kuten toimintansa esittelyssä, kouluttamisessa sekä hakijamarkkinoinnissa. Voiko näiden ensihoidon toimijoiden sosiaalisen median käyttö olla avainasemassa alalle hakijoiden määrän lisäämiseen ja osaavan työvoiman saamiseen? Helpottaisiko se samalla työvoimapulaa?

Ensihoito on alana vielä melko tuore, mutta kehittyy ja muovautuu jatkuvasti (Nordquist 2021, 3). Ensihoitoalan sisäisen kehityksen lisäksi sen täytyy pysyä yhteiskunnallisen muutoksen aallonharjalla. Tähän yhtenä hyvänä keinona voisi olla esimerkiksi sosiaalisen median hyödyntäminen organisaatiotasolla. Ensihoitopalvelussa sosiaalinen media soveltuu käytettäväksi kouluttamiseen, tiedon jakamiseen tai tutkimuksen tekemiseen. Se toimii samalla myös palautteenantokanavana.

Ensihoito somessa: mahdollisuudet ja sudenkuopat

Sosiaalinen media mahdollistaa yhteisöjen luomisen ja sitä kautta esimerkiksi sosiaalisen tuen saamisen ja ystävyyssuhteiden muodostumisen (Hietajärvi & Matikainen 2021). Parhaimmillaan sosiaalisen median käyttäminen luo koulutuksellisia mahdollisuuksia ja tukee kliinistä toimintaa, mutta siihen liittyy myös eettisiä haasteita (Hessel & Stein 2020, 9).

Eettisiä haasteita voi aiheuttaa muun muassa potilaiden yksityisyyden suojaaminen. Ensihoitopalvelussa sosiaalinen media soveltuu käytettäväksi kouluttamiseen, tiedon jakamiseen tai tutkimuksen tekemiseen. Se toimii samalla myös palautteenantokanavana. (Cotton ym. 2019.)

Sosiaalisen median käyttö lisää toiminnan läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta sekä varmuutta palveluntarjonnasta ja suorituskyvystä. Monella ensihoitopalvelun järjestäjällä Suomessa on käyttäjätili yhdellä tai useammalla sosiaalisen median alustalla. Niiden kautta työntekijät ja henkilöstö, mutta myös kansalaiset ja maallikot, voivat seurata ensihoidon toimintaa. Maallikoiden silmissä ensihoitopalvelun sosiaalisen median käyttö lisää tutkitusti toiminnan läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta sekä varmuutta palveluntarjonnasta ja suorituskyvystä (Cotton ym. 2019).

Mielenkiintoinen some-sisältö houkuttelee työnhakijoita

Ensihoitajakoulutus ja sen tuottama sosiaalinen media ovat tärkeässä roolissa työvoiman riittävyyden varmistamisessa ensihoidossa. Ensihoitopalvelussa sosiaalista mediaa voidaan käyttää ensihoidon toiminnan kuvaamisen lisäksi myös hakijamarkkinointiin. Rekrytointi-ilmoitusten julkaiseminen sosiaalisessa mediassa herättää kiinnostusta työpaikkaa kohtaan ja lisää hakijoiden määrää. Kun tuotettu sisältö on kaikille nähtävissä, potentiaaliset työnhakijat voivat havaita rekrytointi-ilmoituksen sosiaalisesta mediasta ja sen innoittamana hakea työtä.

Näin kävi muun muassa Isossa-Britanniassa, jossa ensihoitopalvelu julkaisi sosiaalisen median tilillään ilmoituksen avoinna olevista työpaikoista. Julkaisu sai paljon katselukertoja ja jakoja, mikä johti saapuneiden hakemusten määrän kymmenkertaistumiseen. (Cotton ym. 2019.)

Vastaavanlaista toimintaa voitaisiin hyödyntää myös Suomen ensihoitopalvelussa. Kun luodaan asianmukaista, mutta samalla mielenkiintoista sisältöä, ihmiset kiinnostuvat. Rekrytointi-ilmoitusten julkaiseminen sosiaalisessa mediassa saattaisi herättää kiinnostusta työpaikkaa kohtaan ja lisätä hakijoiden määrää. Tämä voisi joissain tilanteissa johtaa työnhakijoiden palkkaamisen lisääntymiseen ja siten työvoimapulan helpottamiseen.

Sosiaalisen median imago lisää koulutukseen hakeutuvien määrää

Ensihoitajakoulutukset voivat käyttää sosiaalisen median tilejään ja julkaisujaan hakijamarkkinointiin pitämällä yllä hyvää imagoa koulutuksen ympärillä. Vaikutelma koulutuksesta vaikuttaa siitä annetun tiedon vastaanottamiseen, mikä osaltaan vaikuttaa myös koulutukseen hakeutumiseen. (Jetsu & Manninen 2022.)

Hyvän imagon ylläpitämisen lisäksi ensihoitajakoulutukset voivat myös mainostaa koulutukseen hakua sosiaalisessa mediassa yksittäisten, siihen tarkoitettujen julkaisujen avulla. Rekrytointi-ilmoituksissa sekä yleisesti kaikessa ensihoidon sosiaalisen median käytössä tulisi pystyä kertomaan alasta ja työstä realistisesti. Vain harva ihmisistä on nähnyt ensihoitajan oikeasti työssään, joten mielikuvat työn luonteesta ovat pääsääntöisesti peräisin mediasta (Majchrowska ym. 2021).

Dramaattiset tarinat median kertomana voivat aiheuttaa ensihoitajakoulutukseen hakeutujissa vääristyneitä mielikuvia työn luonteesta. Tämä saattaa johtaa ensihoitajakoulutuksessa opiskelevien opiskelijoiden alan vaihtamiseen, kun totuus iskee viimein vasten kasvoja. Ensihoito on paljon muutakin kuin jatkuvaa hälytysajoa ja hätätilapotilaita.

Vaikka ensihoito on nyt jo alana nuoria houkutteleva, tulisi silti pyrkiä herättämään kansassa kiinnostusta laajemmin. Hyvän imagon ylläpitäminen ensihoitajakoulutusten sosiaalisen median tileillä sekä koulutuksen mainostaminen saattaisivat lisätä tutkinnosta kiinnostuneita sekä koulutukseen hakeutujia. Näin osaavan työvoiman riittävyys olisi turvattu myös tulevaisuudessa. Ilman uusia kouluttautujia ei ole uusia potentiaalisia työntekijöitäkään täyttämään avoimia työpaikkoja. Ensihoitajakoulutukset ovat siis ensiarvoisen tärkeässä asemassa työvoiman riittävyyden varmistamisessa ensihoidossa.

Artikkeli pohjautuu opinnäytetyöhön: Emilia Kallio & Elise Koivukoski (2024): Ensihoito sosiaalisessa mediassa – materiaalia Turun ammattikorkeakoulun ensihoitajakoulutuksen Instagram-tilille.

Lähteet:

Cotton, M.; MacGregor, M.; Warner, C. & Bateson, F. 2019. Storytelling via social media in the ambulance services. Journal of Paramedic Practice. Vol. 11, No 9, 374–375. Viitattu 26.4.2024. https://www.magonlinelibrary.com/doi/full/10.12968/jpar.2019.11.9.374

Hessel, G. & Stein, C. 2020. Use of social media by Emergency Medical Care students and qualified Advanced Life Support providers in South Africa. South African Journal of Pre-hospital Emergency Care. Vol. 1, No 1. 9–16. Viitattu 26.4.2024. https://www.journals.ac.za/sajpec/article/view/3713

Hietajärvi, S. & Matikainen, J. 2021. Sosiaalinen media on vuorovaikutusta tukeva ympäristö. Teoksessa Tiedeneuvonnan kehittämishanke Sofi (toim.) Ilmiökartta: Digitaalisen median vaikutukset lapsiin, nuoriin ja ikäihmisiin. Helsinki: Suomalainen Tiedeakatemia. 42–46. Viitattu 26.4.2024. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/02adb0cb-f83f-4c65-af01-2a4b7c7f1690/content

Jetsu, A. & Manninen, J. 2022. Korkeakoulujen hakijamarkkinoinnin pääviestit ja oletetut hakijatyypit. Aikuiskasvatus. Vol. 42, No 4, 301–315. Viitattu 26.4.2024. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/29118/1675767559715573766.pdf?sequence=2&isAllowed=y  

Majchrowska, A.; Pawlikowski, J.; Jojczuk, M.; Nogalski, A.; Bogusz, R.; Nowakowska, L. & Wiechetek, M. 2021. Social Prestige of the Paramedic Profession. International Journal of Environmental Research and Public Health. Vol. 18, No 4. Viitattu 27.4.2024. https://www.mdpi.com/1660-4601/18/4/1506

Nordquist, H. 2021. Kohti ensihoidon tutkimuksen uutta aikakautta. Teoksessa Nordquist, H. (toim.) Näkökulmia ensihoidon tutkimukseen. Kotka: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Viitattu 26.4.2024. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/504324/URNISBN9789523443716.pdf?sequence=2

Kuva: Elise Koivukoski