
Ensihoitajaopiskelijan työelämään siirtyminen – harjoittelijasta vastuun kantajaksi
Ensihoitajaopiskelija siirtyy valmistuessaan harjoittelijasta työntekijäksi, jota koskevat ensihoitajan vastuut ja velvollisuudet. Tähän siirtymään on harjoitteluiden ja aikana valmistauduttu, mutta siihen liittyy silti merkittävää psyykkistä kuormitusta. Siirtymää voidaan helpottaa koulutuksen aikana ja työnantajan tuella.
Ensihoitaja on akuuttihoitotyön asiantuntija, jolla on oltava teknistä lääketieteellistä ja hoitotyön osaamista, sekä ei-teknisiä vuorovaikutus-, johtamis- ja asiakaspalvelutaitoja. Hänen tulisi pystyä toimimaan määrätietoisesti yllättävissä ja henkeä uhkaavissa tilanteissa, ja hänen tulee arvioida potilaan tila ja aloittaa sairaalan ulkopuolinen ensihoito tilanteen niin vaatiessa. (Määttä & Harve-Rytsälä 2021, 17).
Hoitotason ensihoitaja on ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut ensihoitoyksikkönsä johtaja, joka on vastuussa mm. lääkehoidon ja toimenpiteiden toteuttamisesta. Työparina hänellä voi olla suppeamman koulutuksen saanut pelastaja tai perustason ensihoitaja. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017, 13-15.)
Siirtyminen ensihoitajaopiskelijasta hoitotason ensihoitajaksi sisältää usein vähintään puolen vuoden työskentelyjakson perustason ensihoitajana. Siitä huolimatta askeleet opiskelijasta perustason ensihoitajaksi ja edelleen hoitotason ensihoitajaksi ovat merkittäviä ja tapahtuvat suhteellisen lyhyen ajan sisällä.
Integroitu kirjallisuuskatsaus työelämään siirtymiseen liittyvistä haasteista ja niihin vastaamisesta
Opinnäytetyössämme koottiin yhteen tietoa ensihoitajaopiskelijoiden työelämään siirtymisen haasteista. Tarkoituksena oli selvittää, mitä nämä haasteet ovat ja millä keinoin näitä haasteita voitaisiin helpottaa, jotta työelämään siirtyminen olisi mahdollisimman sujuvaa.
Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää uusien työntekijöiden perehdytyksen laatimisessa sekä ensihoitajakoulutuksessa.
Työelämään siirtymiseen liittyvät haasteet
Stressiä aiheuttaa epävarmuus omista taidoista ja riittämättömyyden tunne sekä huoli työyhteisöön integroitumisesta
Kirjallisuuskatsauksen tuloksista selviää, että ensihoitajaopiskelijan siirtyessä työelämään haasteina voi olla epävarmuus omista taidoista ja riittämättömyyden tunne (Kennedy ym. 2015), huolet työyhteisöön integroitumisesta (Holmes ym. 2017) ja työnantajan odotukset (Kennedy ym. 2015; Ericsson ym. 2022) sekä näiden tekijöiden aiheuttama stressi. Lisäksi stressiä aiheuttaa suuri työmäärä ja emotionaalinen taakka (Ericsson ym 2022).
Vastavalmistuneet ensihoitajat ovat erityisen alttiita stressin kroonistumiselle
Ensihoitajilla on muuhun väestöön verrattuna enemmän mielenterveyshaasteita ja korkeampi riski traumaperäiseen stressihäiriöön korkeiden stressitasojen vuoksi (Weber ym. 2022). Tämä luonnollisesti voi johtaa sairauslomiin tai jopa alan vaihtoon. Vastavalmistuneet ovat erityisen alttiita stressin kroonistumiselle. (Herttuainen & Nordquist 2023.)
Riittämättömyyden ja epävarmuuden tunteita aiheuttaa kokemus siitä, että työnantajat ja kollegat odottavat vastavalmistuneiden ensihoitajien kykenevän toimimaan missä tahansa tilanteessa
Alan vaativuuden vuoksi monet ensihoitajaopiskelijat kokevat epävarmuutta omasta osaamisestaan, varsinkin sellaisten potilasryhmien kohdalla, joiden hoito ei ole päivittäistä, esimerkiksi lapsipotilaiden hoitamisesta. Työnantajat ja kollegat saattavat myös aiheuttaa uusille työntekijöille tarpeetonta stressiä, sillä he olettavat uusien työntekijöiden olevan valmiita mihin tahansa tilanteeseen. Heillä on myös epärealistisia odotuksia vastavalmistuneiden ensihoitajien osaamisesta, joka aiheuttaa riittämättömyyden ja epävarmuuden tunteita (Kennedy ym. 2015; Ericsson ym. 2022).
Työelämään siirtymistä helpottavia keinoja
Kirjallisuuskatsauksen mukaan työelämään siirtymistä helpottavia keinoja olivat:
- tunnetaitojen rakentaminen
- resilienssin kehittäminen
- työelämään totuttelu harjoitteluissa
- mentorointi ja esihenkilön tuki
- psykologisesti turvallinen työyhteisö.
Koulutuksen aikana tulisi keskittyä enemmän tunnetaitojen ja resilienssin rakentamiseen
Ensihoitajat kokevat työssään myös monenlaisia tunteita, ja niitä tulisi pystyä käsittelemään. Kollegat saattavat olettaa, että tunteet pysyvät tehtävän aikana hallussa myös uudella työntekijällä. Tämän vuoksi olisi tärkeää lisätä jo koulutusvaiheessa opetusta tunteiden hallinnasta sekä resilienssin, eli psyykkisen selviytymiskyvyn ja joustavuuden, rakentamisesta (Dodd ym. 2022; Weber ym. 2023; Suomen Mielenterveys ry 2024.)
Aineistoissa esiintyi monenlaisia eri keinoja tunteiden käsittelyyn, kuten emotionaalisesti rankkojen tehtävien läpikäyminen työyhteisön tai kavereiden kesken, sekä huumorin käyttäminen tunteiden käsittelyssä (Williams 2013b; Dodd ym 2022).
Työpaikan ja työyhteisön psykologiseen turvallisuuteen tulisi panostaa, jolloin työyhteisöön on helpompi päästä mukaan ja työelämään siirtyminen sujuu paremmin
Työnantaja voi helpottaa vastavalmistuneen ensihoitajan työelämään siirtymistä monin keinoin. Siirtyminen sujuu paremmin, kun uudet työntekijät sekä opiskelijat kokevat olevansa osa työyhteisöä. On tärkeää, että töissä on mahdollista esittää kysymyksiä sekä pyytää apua muilta tarpeen vaatiessa. Psyykkistä kuormitusta helpottavia keinoja ovat mm. mentoroinnin järjestäminen ja debriefingin hyödyntäminen tilanteen sitä vaatiessa (Williams 2013).
Lisäksi työpaikan ja työyhteisön psykologiseen turvallisuuteen on tärkeää panostaa, jolloin työyhteisöön on helpompi päästä mukaan. Tässä korostuu esihenkilön asema, sillä hänen tulisi tunnistaa niin vastavalmistuneiden kuin pidempään alalla olleiden tuen tarve. (Ericsson ym. 2022; Herttuainen & Nordquist 2023).
Työnantajan on myös tärkeää tarpeen vaatiessa tarjota uusille työntekijöille lisäkoulutusta. Näin ehkäistään omassa osaamisessa epävarmuuden lisääntymistä. (Herttuainen & Nordquist 2023).
Opinnäytetyö, johon artikkeli pohjautuu: Oona Häyrinen & Sofia Rautio (2024) Ensihoitajaopiskelijoiden työelämään siirtyminen – integroitu kirjallisuuskatsaus
Lähteet
Dodd, N.; Warren-James, M. & Stallman, H. 2022. How do paramedics and student paramedics cope? A cross-sectional study. Australasian Emergency Care. Vol. 25, 321—326.
Ericsson, C. R.; Lindström, V.; Rudman, A. & Nordquist, H. 2022. Paramedics’ perceptions of job demands and resources in Finnish emergency medical services: a qualitative study. BMC Health Services Research. Vol. 22, Article 1469.
Herttuainen, A. & Nordquist, H. 2023. Recent Paramedic Graduates’ Chronic Stress Adds Intentions to Leave the Profession: A Pilot Study Utilizing a Web-Based Survey. The Journal of Health Care Organization, Provision and Financing. Vol. 60.
Holmes, L.; Jones, R.; Brightwell, R. & Cohen, L. 2017. Student paramedic anticipation, confidence and fears: Do undergraduate courses prepare student paramedics for the mental health challenges of the profession? Australasian Journal of Paramedicine. Vol. 14, No 4.
Kennedy, S.; Kenny, A. & O’Meara, P. 2015. Student paramedic experience of transition into the workforce: A scoping review. Nurse Education Today. Vol. 35, No 10, 1037—1043.
Määttä, T. & Harve-Rytsälä, H. 2021. Ensihoitopalvelun organisointi. Teoksessa M. Kuisma; P. Holmström; J. Nurmi; K. Porthan & T. Puolakka (toim.) Ensihoito. Helsinki: Sanoma Pro Oy, 15—34.
Sosiaali- ja terveysministeriö 2017. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta. Muistio 23.8.2017. Viitattu 30.1.2024. https://stm.fi/documents/1271139/5228951/STM_as_ensihoitopalvelusta_PM_2.pdf/4a8570a7-b7e1-40fd-8700-cb8dadd70535/STM_as_ensihoitopalvelusta_PM_2.pdf?t=1503568864000
Weber, A.; Weber, B. & Delport, S. 2023. Preparing undergraduate student paramedics to consider their mental health during clinical placement in Australia. Australasian Emergency Care. Vol. 26, 341—345.
Williams, A. 2013b. The strategies used to deal with emotion work in student paramedic practice. Nurse Education in Practice. Vol. 13, 207—212.
Kuva: Pixabay.