Ensihoitajien tekemien uhka- ja väkivaltailmoitusten määrä on valtakunnallisesti kasvussa – yhtenäisen uhkatilannekoulutuksen tarve on ilmeinen
Ensihoito lukeutuu väkivalta-alttiiksi toimialaksi, sillä väkivaltaa ja sen uhkaa esiintyy hallitsemattomissa ympäristöissä työskenneltäessä keskimääräistä useammin. Vaikkei yhteenotoilta ole työnkuvan ennalta-arvaamattomuuden vuoksi mahdollista täysin välttyä, ei yleisestä turvallisuudesta huolehtimisen tulisi olla ensihoitajan tehtävä. Valtakunnallisesti yhteneväistä toimintamallia siitä, miten uhka- ja väkivaltatilanteissa tulisi toimia ei kuitenkaan ole.
Ensihoidossa työskentelevät ensihoitajat ja pelastajat joutuvat aiempaa useammin yhä vakavampien uhka- ja väkivaltatilanteiden kohteeksi (SPAL 2020). Ensihoitajien tekemien uhka- ja väkivaltatilanneilmoitusten kasvaneesta määrästä huolimatta vain pieni osa ensihoitajien kohtaamasta uhasta ja väkivallasta päätyy tilastoihin (Lehtola 2024). SPALin ensihoitohenkilöstölle vuonna 2020 teettämän väkivaltakyselyn mukaan 89 % kyselyyn vastanneista ensihoitajista raportoi kokeneensa työtehtävillään uhkaa ja väkivaltaa. SPALin, Tehyn, SEHLin ja SSPL:n (2020) tekemän kartoituksen mukaan lähes jokainen vastanneista oli joutunut uhan tai väkivallan kohteeksi uransa aikana. Ensihoito onkin yksi niistä aloista, jossa väkivallan uhan koetaan olevan heikoiten hallinnassa (Pulkkinen 2021, 107). Pahimmillaan ensihoitajien työturvallisuus voi olla uhattuna jokaisella ensihoitotehtävällä (Pelastustieto 2023).
Ensihoitajien toiminta uhka- ja väkivaltatilanteissa
Ensihoitajilla ei ole valtuuksia voimakeinojen käyttämiseen
Kaikkiin uhka- ja väkivaltatilanteisiin ei ole niiden ennalta-arvaamattomuuden vuoksi mahdollista varautua. Ensihoitaja voi kuitenkin omalla toiminnallaan vaikuttaa uhkaavien tilanteiden kehittymiseen. (Rantaeskola ym. 2015, 51–52; Jalamo & Talonen 2018, 28.) Kohdattavat uhka- ja väkivaltatilanteet tulisi aina ensisijaisesti hoitaa ennakoimalla, puhuttamalla, apua hälyttämällä ja kohteesta poistumalla, sillä ensihoitajilla ei ole valtuuksia voimakeinojen käyttämiseen (Rikoslaki 19.12.1889/39, 4:4; Soisalo 2011, 156–162; Sundell 2014, 106–108; Rantaeskola ym. 2015, 135–136).
Ensihoitajalla on oikeus itsensä suojelemiseen hätävarjeluoikeuden nojalla
Mikäli ennaltaehkäisevät toimet eivät kuitenkaan riitä hyökkäyksen välttämiseen, ensihoitajalla on oikeus itsensä suojelemiseen hätävarjeluoikeuden nojalla. Hätävarjelussa on kyse oikeushyvän suojelemisesta voimakeinoin jo aloitettua tai välittömästi uhkaavaa oikeudetonta hyökkäystä vastaan. (Rikoslaki 19.12.1889/39, 4:4.) Hätävarjelun on oltava ehdottomasti viimeinen keino väkivallan päättämiseksi. Koko tiimillä on oltava siihen turvauduttaessa sekä yhtenäinen käsitys sopivista toimintamalleista että riittävä osaaminen uhka- ja väkivaltatilanteissa toimimiseen. (Sundell 2014, 53; Krok 2023.)
Uhka- ja väkivaltatilannekoulutuksen nykytila – Miksi yhteneviä toimintamalleja tarvitaan?
Uhka- ja väkivaltatilanteisiin liittyvää koulutusta oltava saatavilla kaikissa ensihoidon työpaikoissa
Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista todetaan, että jokaisella ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneella tulisi olla laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja –taidot työelämässä toimimiseen. Uhka- ja väkivaltatilanteiden tunnistaminen sekä niissä toimiminen lukeutuvat ensihoitajien perustaitoihin. Hallittu toiminta uhkaavissa tilanteissa edellyttää muun muassa realistista ja riittävää tietoa uhkatilanteista (Sundell 2014, 11). SPAL, Tehy, SEHL ja SSPL (2020) ovat linjanneet, että uhka- ja väkivaltatilanteisiin liittyvää koulutusta on oltava kattavasti saatavilla kaikissa ensihoidon työpaikoissa. Ensihoitajista kuitenkin vain kolmannes kokee saaneensa riittävästi koulutusta väkivallan uhan hallintaan (Pulkkinen 2021, 107). Tähän asti uhka- ja väkivaltatilannekoulutusten järjestäminen onkin ollut hyvin oppilaitos- ja työpaikkakohtaista (Fält & Puukko 2022, 7, Partanen 2023). Yhtenäisten toimintamallien puutteen vuoksi ensihoitajaopiskelijoilla, ensihoitajaksi opiskelevilla ja ensihoitajilla on keskenään hyvin erilaiset toimintatavat uhka- ja väkivaltatilanteiden kohtaamiseen.
Ensihoitajat eivät voi tinkiä omasta turvallisuudestaan missään tilanteessa
Tarve työnantajan järjestämille uhkatilannekoulutuksille on tunnistettu valtakunnallisesti (Anttila ym. 2016, 7–8; Rytkönen ym. 2020; SPAL 2020). Uhka- ja väkivaltatilanteiden tunnistamiseen, ennakointiin ja varautumiseen suunnattuja valtakunnallisesti yhteneviä toimintamalleja tarvitaan ensihoidon turvallisuuskulttuurin parantamiseksi, sillä ensihoitajat eivät voi tinkiä omasta turvallisuudestaan missään tilanteessa (Rytkönen ym. 2020; Paulin & Peltonen 2024). Kouluttautuminen mahdollistaa varautumisen äkillisestikin muuttuviin väkivaltatilanteisiin sekä lisää työntekijöiden valmiuksia uhka- ja väkivaltatilanteissa toimimiseen (Työturvallisuuskeskus 2020, 11; Pulkkinen 2021, 107; Martins Irvine ym. 2024). Näin ollen väkivallan kohtaamiseen koulutetuilla hoitajilla on paremmat edellytykset väkivallan kohtaamiseen ja siitä selviämiseen kouluttamattomiin hoitajiin verrattuna (Lehestö ym. 2004, 123–124).
Ilman riittävää koulutusta uhka- ja väkivaltatilanteet vaikuttavat keskeisesti ensihoitajien työturvallisuuteen, työhyvinvointiin, alalla pysymiseen, koko työyhteisöön ja potilaiden saamaan hoitoon
Ensihoitoon tulisi kehittää hoitohenkilöstön koulutustasosta riippumatonta, kaikille saatavilla olevaa sekä valtakunnallisesti yhteneviä toimintamalleja mukailevaa uhka- ja väkivaltatilannekoulutusta (Laine & Saarinen 2024). Koulutusta olisi lisäksi järjestettävä säännöllisesti, sillä uhkatilanteiden yllätyksellisyyden ja rajuuden aiheuttamat voimakkaat stressireaktiot vaikeuttavat opittujen taitojen soveltamista käytäntöön (Sundell 2014, 11, 80, 99; Työturvallisuuskeskus 2020, 11). Ilman riittävää koulutusta uhka- ja väkivaltatilanteet vaikuttavat keskeisesti ensihoitajien työturvallisuuteen, työhyvinvointiin, alalla pysymiseen, koko työyhteisöön ja potilaiden saamaan hoitoon (Kim ym. 2018; Keskinen 2023; Paulin ym. 2024). Ensihoitajien työturvallisuuden valtakunnallinen kehittäminen on askel kohti työturvallisempaa ensihoitoa (Terävä 2024).
Artikkeli pohjautuu Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön: Kari Oona & Lehto Kia (2025) Hätävarjelu ensihoidon uhka- ja väkivaltatilanteissa – koulutusmateriaalia ensihoitajaopiskelijoiden ja ensihoitohenkilöstön työturvallisuuden edistämiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyön tuotoksena luotiin koulutusmateriaali, joka koostuu kolmesta hätävarjelun keinoja ensihoidon eri toimintaympäristöissä mallintavasta opetusvideosta. Koulutusmateriaalilla pyritään yhtenäistämään niitä toimintamalleja, joiden mukaan uhka- ja väkivaltatilanteissa tulisi toimia. Pyrkimyksenä on lisäksi edistää ensihoitajien työturvallisuutta, helpottaa koulutuksen ja työelämän välistä siirtymävaihetta sekä edistää työssäjaksamista ja alalla pysymistä.
Lähteet:
Anttila, S.; Pulkkinen, J. & Kivistö-Rahnasto, J. 2016. Keinoja työväkivallan ennaltaehkäisyyn ja hallintaan ensiapu- ja päivystysyksiköissä. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 10.4.2025. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/116756/Valmis_kokoelma.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Fält, S. & Puukko, T. 2022. Vaara- ja uhkatilanteisiin varautuminen pelastuslaitoksissa. Helsinki: Sisäministeriö. Viitattu 14.10.2024. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163835/Liite_15_Vaara-ja_uhkatilanteisiin_varautuminen_pelastuslaitoksissa.pdf?sequence=22&isAllowed=y
Jalamo, I. & Talonen, J. 2018. Taktiikka: 1, Itsepuolustus ja kamppailu-urheilu. Turku: Ilpo Jalamo & Jyrki Talonen
Keskinen, J. 2023. Ensihoitajien psyykkinen kuormitus ja hallintakeinot. Pro gradu –tutkielma. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 20.4.2025. https://erepo.uef.fi/server/api/core/bitstreams/c30d1202-65e9-4d0b-8631-d30319e5af4a/content
Kim, H.; Kim, J-S.; Choe, K.; Kwak, Y.; Song, J. 2018. Mediating effects of workplace violence on the relationships between emotional labour and burnout among clinical nurses. J Adv Nurs. Vol 74, No, 10, 2331–2339. https://doi.org/10.1111/jan.13731
Krok, M. 2023. Ensihoitajan ei tarvitse jäädä yksin uhka- ja väkivaltatilanteessa. Pelastusalan ammattilainen verkkolehti. SPAL. Viitattu 10.4.2024. https://pelastusalan.ammattilainen.fi/ensihoitajan-ei-tarvitse-jaada-yksin-uhka-ja-vakivaltatilanteessa/#:~:text=Ensihoitajalla%20on%20toki%20oikeus%20h%C3%A4t%C3%A4varjeluun,raportoimaan%20jokaisesta%20uhka%2D%20ja%20v%C3%A4kivaltatilanteesta.
Laine, A. & Saarinen, J-P. 2024. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ensihoitohenkilöstön täydennys- ja lisäkoulutustarve. AMK-opinnäytetyö. Viitattu 10.4.2025. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ensihoitohenkilöstön täydennys- ja lisäkoulutustarve.
Lehestö, M.; Koivunen, O. & Jaakkola, H. 2004. Hoitajan turva. Helsinki: Edita.
Lehtola, J. 2024. Uhka- ja väkivaltatilanneilmoitukset ensihoitopalveluissa vuonna 2023 sekä vertailua edellisiin vuosiin. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto. Saatekirje. Sisäinen lähde.
Martins Irvine, A.; Moloney, W.; Jacobs, S., & Anderson, N. E. 2024. Support mechanisms that enable emergency nurses to cope with aggression and violence: Perspectives from New Zealand nurses. Australasian emergency care. Vol, 27, No 2, 97–101. https://doi.org/10.1016/j.auec.2023.09.003
Partanen, M. 2023. AMK:t kouluttavat ensihoitajaopiskelijoitaan uhka- ja väkivaltatilanteiden varalta. Viitattu 10.3.2025. https://pelastustieto.fi/pelastustoiminta/ensihoito/amkt-kouluttavat-ensihoitajaopiskelijoitaan-uhka-ja-vakivaltatilanteiden-varalta/#601bb433
Paulin, J.; Peltonen, L-M. & Jyrkkänen, V. 2024. Ensihoitajat kohtaavat työssään väkivaltaa – tutkimushankkeesta ongelman ratkaisu? Varsinais-Suomen hyvinvointialue. Tiedote. https://www.sttinfo.fi/tiedote/70109802/ensihoitajat-kohtaavat-tyossaan-vakivaltaa-tutkimushankkeesta-ongelman-ratkaisu?publisherId=69820130&lang=fi
Pelastustieto 2023. Uhkaa ja väkivaltaa ensihoidossa – ”kuvastaa surullisella tavalla yhteiskuntamme nykytilaa”. Verkkolehti. Viittattu 14.10.2024 https://pelastustieto.fi/pelastustoiminta/ensihoito/uhkaa-ja-vakivaltaa-ensihoidossa-kuvastaa-surullisella-tavalla-yhteiskuntamme-nykytilaa/#601bb433
Pulkkinen, J. 2021. Väkivallan uhan hallinta Suomessa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työssä. Väitöskirja. Lääketieteellinen tiedekunta. Kliininen laitos. Turku: Turun yliopisto. Viitattu 14.10.2024.
Rantaeskola, S.; Hyyti, J.; Kauppila, J. & Koskelainen, M. 2015. Haastavat asiakastilanteet: Väkivalta työssä. Helsinki: Talentum.
Rikoslaki 19.12.1889/39. Viitattu 14.10.2024. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L4
Rytkönen, M.; Nikula, K.; Hyötyläinen, J. & Maskonen, A. 2020. Ensihoitoalan työturvallisuus -kannanotto. Viitattu 14.10.2024. https://www.tehy.fi/system/files/mfiles/lausunto_tai_kannanotto/2020/ensihoitoalan_tyoturvallisuus_-kannanotto_id_15965.pdf
Soisalo, R. 2011. Väkivallan preventio sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Suomen Psykologinen Instituuttiyhdistys.
SPAL 2020. Väkivalta ensihoitotyössä. Pdf-tiedosto. Viitattu 14.10.2024. https://www.spal.fi/wp-content/uploads/2020/11/Tyoturvallisuus-ensihoitotyossa-2020_tulostenyhteenveto_SPAL_4.11.2020.pdf
SPAL, TEHY, SEHL, SSPL 2020. Työturvallisuus ensihoitotyössä-väkivaltakyselyn päätulokset. Pdf-tiedosto. Viitattu 14.10.2024. https://www.spal.fi/wp-content/uploads/2020/11/Vakivalta_Ensihoitotyossa_kyselynpaatulokset2020_FI.pdf
Sundell, L. 2014. Työkaverina pelko: Väkivaltariskien ennakointi ja hallinta. Jyväskylä: PS-Kustannus, Santalahti-kustannus.
Terävä, M. 2024. Ensihoito on vaativaa työtä vaihtelevissa olosuhteissa – Tutkimushankkeen tavoitteena malli väkivaltariskin hallintaan. Pelastusalan ammattilainen verkkolehti. SPAL. Viitattu 14.10.2024. https://pelastusalan.ammattilainen.fi/ensihoito-on-vaativaa-tyota-vaihtelevissa-olosuhteissa-tutkimushankkeen-tavoitteena-malli-vakivaltariskin-hallintaan/
Työturvallisuuskeskus 2020. Väkivalta pois työpaikalta. 5. uudistettu painos. Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä ja palveluryhmä. https://ttk.fi/wp-content/uploads/2022/04/Vakivalta-pois-tyopaikalta.pdf
Kuva: Oona Kari & Kia Lehto