ISBAR-raportointimenetelmän mukaisen raportointiosaamisen vahvistaminen osana ensihoitajaopiskelijoiden viranomaisviestintäharjoitusta
ISBAR-raportointimenetelmä on käytössä laajasti Suomen terveydenhuollossa. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi kymmenen ISBAR-raportointiharjoitusta, jotka tehtiin potilastapausten muotoon. Kaikissa harjoituksissa ensihoitajaopiskelijat pääsevät harjoittelemaan ISBAR-raportointimallilla hoito-ohjeen pyytämistä lääkäriltä, ennakkoilmoituksen tekemistä potilaasta jatkohoitopaikkaan ja siirtoraportin antamista, kun potilas luovutetaan vastaanottavaan yksikköön. Opinnäytetyön harjoitusten tavoitteena on auttaa ensihoitajaopiskelijoita kartoittamaan heidän omaa raportointiosaamistaan sekä tukea heidän ISBAR-raportointimenetelmän oppimista saadun palautteen perusteella.
Raportointi on aiheena laaja jo pelkästään sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla, mistä syystä tässä artikkelissa raportoinnista puhuttaessa tarkoitetaan ensihoitajan tekemää tiedon välitystä lääkärille tai sairaanhoitajalle potilaan hoidon suunnittelun ja hoidon jatkuvuuden kannalta tarpeellisista tiedoista. Tilanteita, joissa ensihoitaja antaa raportin, on monia: ISBAR-raportointimallilla annettavat raportit voidaan jakaa lääkärin konsultaatioon (hoito-ohjeen pyytäminen), ennakkoilmoituksen tekoon ja siirtoraporttiin. Näiden ulkopuolelle jäävät esimerkiksi lastensuojelu ilmoitukset ja ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta. Opinnäytetyössämme näitä ja muita ilmoituksia ei otettu käsittelyyn, sillä ISBAR-raportointimenetelmä ei ole niissä tarpeellinen, vaikka rakennetta voidaan hyödyntää myös niissä.
ISBAR-raportointimenetelmä ensihoidossa
ISBAR tulee sanoista:
- Identify – Tunnista
- Situation – Tilanne
- Backgroung – Taustatiedot
- Assessment – Nykytilanne
- Recommendation – Toimintaehdotus
ISBAR on systemaattinen raportointimenetelmä, joka jaottelee raportin viiteen eri osa-alueeseen. Raportointi aloitettaan tunnistetiedoilla, kerrotaan kuka raportoi ja kenestä on kyse. Seuraavaksi kerrotaan syy raportoinnille ja esitellään tilanne lyhyesti kuvaillen potilaan sairautta tai vammaa. Ennen tarkempaa kuvausta potilaan nykytilasta kerrotaan potilaan taustatiedot eli oleelliset aikaisemmat sairaudet tai vammat, kotilääkitys ja allergiat. Jos potilaalla on tartuntavaarallisia tauteja, joiden vuoksi potilas tarvitsee eristää muista hoidon ajaksi, tuodaan nekin tässä vaiheessa esiin. Tartuntavaaralliset taudit ovat yleisesti helposti leviäviä tauteja, terveydelle vaarallisia tauteja ja vaikeasti hoidettavia tauteja kuten sairaalabakteereja. Taustatietojen jälkeen kerrotaan tarkemmin potilaan nykytilasta, jossa kerrotaan ensihoidon tekemien tutkimusten löydökset ja muut oleelliset huomiot potilaan tilaan liittyen. Lopuksi kerrotaan mahdollisesta toimintaehdotuksesta, kuten jos raportoijan mielestä potilaalle on tarve tehdä välittömiä hoitotoimenpiteitä heti potilaan luovutuksen jälkeen. (Kemppainen & Kapanen 2018, 104-106.)
ISBAR-raportointimenetelmä auttaa järjestämään raportoitavan tiedon tiiviiseen ja helposti ymmärrettävään muotoon
Strukturoitu ISBAR-raportointimenetelmä varmistaa, että suullisesti annetut raportit ovat aina saman kaavan mukaisia. ISBAR-raportointimenetelmä auttaa raportin sisältämän tiedon järjestämisessä tiiviiseen ja helposti ymmärrettävään muotoon. Vastaanottajan on helppo kuunnella raporttia, kun tietää mitä tietoa on seuraavaksi tulossa. Strukturoidun raportointimenetelmän edut näkyvätkin parhaiten sen ollessa käytössä sekä raportin antavalla että vastaanottavalla taholla. (Kemppainen & Kapanen 2018, 105.)
ISBAR-raportointimenetelmä lyhentää raportoinnin kestoa ja varmistaa oleellisen tiedon välittymisen eteenpäin
Ensihoidon raportointia potilasta luovutettaessa vastaanottavaan laitokseen on tutkittu kansainvälisellä tasolla ja tiedon välittymisestä on tunnistettu useita ongelmakohtia, kuten keskeytykset raportoinnissa, tiedon väärinymmärtäminen ja raportoitavan/raportoidun tiedon unohtaminen. Ratkaisuja todettuihin ongelmakohtiin on tutkittu vähän, mutta joitakin tutkimustuloksia on jo saatavilla. Yhteisen systemaattisen raportointimenetelmän käytön on todettu lyhentävän raporttien kestoa ilman, että jotain oleellista tietoa jää välittymättä. Raportit sisälsivät usein jopa enemmän tarpeellisia tietoja verrattuna raportointiin ilman yhteistä raportointimenetelmää. (Troyer & Brady 2020.)
ISBAR-raportin sisältö määräytyy raportointitilanteen mukaisesti – sisältää sen oleellisen tiedon, joka palvelee raportin tarkoitusta
Raportoitava tieto valikoituu raportointitilanteen mukaisesti. Ennakkoilmoituksen tarkoituksena on auttaa vastaanottavaa yksikköä valmistautumaan ottamaan potilas vastaan ja jatkamaan hoitoa mahdollisimman saumattomasti. Tällöin raportoidaan vain tieto, joka palvelee tätä tarkoitusta. Ennakkoilmoituksessa jätetään raportoimatta elintoiminnoista ne tiedot, jotka eivät liity sairauteen tai vammaan ja ovat normaaleissa arvoissa. Nämä raportoimatta jäävät tiedot kerrotaan yksikköön saapumisen jälkeen siirtoraportissa, jossa kerrotaan potilaan kokonaistilanne kattavasti. Lääkäriä konsultoidessaan ensihoitajan raportin tulee sisältää se tieto, jolta pohjalta lääkäri pystyy antamaan hoito-ohjeen potilasturvallisesti. Ensihoitajan raportointiosaaminen korostuu varsinkin kiireellisissä tilanteissa, joissa potilas tarvitsee nopeasti hoitoa ja pitkään rauhalliseen raportointiin ei ole mahdollisuutta.
Potilastapausten luominen ISBAR-raportointiharjoituksia varten
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi kymmenen sähköistä raportointiharjoitusta ja ISBAR-ohjeet. Raportointiharjoitukset tehtiin potilastapausten muotoon ja jokaisessa harjoituksessa opiskelija pääsee harjoittelemaan lääkärin konsultointia, ennakkoilmoituksen tekemistä ja siirtoraportointia. Potilastapauksien aiheet valikoitiin listasta, johon olimme keränneet sairauksia ja vammoja, joiden hoidossa tarvitaan kaikkia kolmea edellä mainittua raportointimuotoa. Potilastapausten luomisessa hyödynnettiin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin/hyvinvointialueen ensihoidon alueellisia hoito- ja lääkeohjeita, Käypä hoito -suosituksia ja ensihoidon kirjallisuutta.
ISBAR-raportoinnin arviointikriteereinä olevat ISBAR-ohjeet muodostettiin kirjallisuuden ja VSSHP:n konsultaatio ja raportointiohjeiden perusteella. Teimme arviointia varten jokaisesta raportista esimerkkiraportin, minkä avulla opiskelijat saavat suoraan palautetta raportointiosaamisestaan raportin vastaanottajalta. Näin opiskelijat pystyvät arvioimaan omaa osaamistaan ja ottamaan kehittymistarpeensa huomioon seuraavia raportteja antaessaan.
ISBAR-raportointi osana ensihoitajien VIRVE-viestintäharjoitusta
Raportointiharjoitukset suunniteltiin käytettäväksi 2-3 ensihoitajaopiskelijan pienryhmissä osana opiskelijoiden viranomaisviestintäharjoituksia. Yksi opiskelija toimii raporttien antajana ja hän muodostaa ISBAR-raportointimenetelmällä potilastapauksesta raportit ja toinen opiskelija ottaa nämä raportit vastaan toimien konsultoitavan lääkärin tai raporttia vastaanottavan hoitajan roolissa ja kyselee tarvittaessa lisätietoja. Varsinaiset hoito-ohjeet, mitä lääkäri määrää, on kirjoitettu valmiiksi potilastapauslomakkeisiin, jotta harjoitukset keskittyisivät juuri ISBAR-raportoinnin harjoitteluun. Jos raportointiharjoituksessa on kolme opiskelijaa, toimii tämä arvioijan roolissa. Kahden henkilön harjoituksessa raportin vastaanottaja toimii myös raportoinnin arvioijana.
Raportointiharjoitus etenee aikajärjestyksessä. Uusia tietoja annetaan lisää koko tehtävän ajan, jonka vuoksi harjoitusten haastavuus kasvaa loppua kohden. Ennakkoilmoituksen tekemisessä haastetta lisää ylimääräisen tiedon karsiminen raportista. Siirtoraportti vaatii opiskelijaa yhdistelemään tarvittavat tiedot harjoituksen eri osioista ja jäsentelemään sen ISBAR-raportointimallin mukaisesti.
Toimivatko harjoitukset tarkoitetulla tavalla?
ISBAR-raportointimenetelmä on laajasti Suomen terveydenhuollossa käytössä ja erityisesti päivystyksellisessä hoidossa on menetelmän juurtunut jäädäkseen. Raportoinnin harjoittelu on tärkeää, koska tiedetään, että 1) raportointiin liittyvät ongelmat heikentävät potilasturvallisuutta ja 2) yhteinen systemaattinen raportointimenetelmä vähentää näitä raportointeihin liittyviä ongelmia. Jos opinnäytetyömme tuotos auttaa yhtäkin ensihoitajaopiskelijaa löytämään omasta raportoinnistaan kehitettävää tai lisäämään hänen itsevarmuuttaan omista raportointitaidoistaan on tuotoksemme onnistunut tarkoituksessaan.
Opinnäytetyön tuotos on luovutettu toimeksiantajan käyttöön. Raportointiharjoituksien ensimmäinen käyttöönotto on suunniteltu syksylle 2023.
Opinnäytetyö: Horila R, Käkönen H ja Raappana K. 2023. ISBAR-raportointiharjoituksia Turun ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoille. Saatavilla: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/799058/Horila_Kakonen_Raappana.pdf?sequence=3&isAllowed=y
Lähteet:
Kemppainen, M. & Kapanen, S. 2018. Potilaan vastaanottaminen päivystyksessä. Teoksessa Kuisma, M. Holmström, P. Nurmi, J. Porthan, K. & Taskinen, T. Ensihoito. 6.–7. painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Troyer, L. & Brady, W. 2020. Barriers to effective EMS to emergency department information transfer at patient handover: A systematic review. The American Journal of Emergency Medicine: Vol 38, No 7, 1494-1503. Viitattu: 24.5.2023. Saatavilla: https://doi.org/10.1016/j.ajem.2020.04.036
Kuva: Lasse Putko