Koulutusambulanssi – tulevaisuuden oppimista edistävä harjoittelumalli ensihoitoon?
Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen yhteinen koulutusambulanssipilotti päättyi vuoden 2023 lopussa. Tuodaanko koulutusambulanssilla sujuvuutta jo olemassa olevien harjoittelumallien rinnalle? Nähdäänkö koulutusambulanssille paikkaa tulevaisuudessa? Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää hankkeen toteutumista koulutusambulanssissa työskennelleiden opetusensihoitajien näkökulmasta.
Turun ammattikorkeakoulu ja Varsinais-Suomen pelastuslaitos käynnistivät koulutusambulanssipilotin elokuussa 2022. Pilottihanke, jonka tavoitteena oli tuottaa osaavia alan ammattilaisia Turun ammattikorkeakoulusta sekä luoda uusia urapolkuja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ensihoitajille, oli laatuaan ensimmäinen. Kuten usein uuden kohdalla, aihe on herättänyt mielenkiintoa ja toteutuminen kiinnostaa monia.
Koulutusambulanssi oli osa normaalia hälytysvalmiutta, eli se suorittaa samoja tehtäviä kuin pelastuslaitoksen muut ambulanssit. Ero muihin ambulansseihin löytyy kokoonpanosta: yksi opetusensihoitaja ja kaksi työharjoittelua suorittavaa ensihoidon opiskelijaa. Opetusensihoitaja on Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen työntekijöiden joukosta rekrytoitu ensihoitaja, joka on hankkeen myötä saanut pedagogista lisäkoulutusta Turun ammattikorkeakoululta. Lisäksi opetusensihoitajan työkuvaan kuuluu Turun ammattikorkeakoulun työympäristössä opetukseen osallistuminen. Opetusensihoitajan kanssa ambulanssissa työskentelevät harjoittelua työsuhteessa suorittava loppuvaiheen ensihoitajaopiskelija sekä alkuvaiheen ensihoitajaopiskelija.
Onnistuneen työharjoittelun ja opiskelijan oppimisen keskiössä ovat aito hoitoympäristö, potilaslähtöisyys, vertaisoppiminen ja tiimityöskentely.
Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulututkintojen ja alan vetovoiman lisäämiseksi on kehitettävä houkuttelevuutta, ja tällä hetkellä nähdään tarvetta osaamisen uudistamiselle, sillä nykyiset koulutus- ja urapolut eivät kaikilta osin muodosta toisiaan tukevia jatkumoita. Näiden palvelujärjestelmän muuttuviin osaamistarpeisiin vastataan kehittämällä kehitys- ja innovaatiotoiminnan malleja. Koulutusambulanssihanke vastaa osaltaan näiden mallien ja ensihoitaja AMK -tutkinnon sujuvuuden kehittämisessä.
Onnistuneen työharjoittelun ja opiskelijan oppimisen keskiössä ovat aito hoitoympäristö, potilaslähtöisyys, vertaisoppiminen ja tiimityöskentely. Koulutusambulanssissa opiskelijat pääsevät opettamaan toinen toistaan ja uskaltavat tulla rohkeammiksi. Vertaisoppiminen tukee ammatillista osaamista, lisää itsevarmuutta sekä kehittää kriittisen ajattelun taitoja. Oleellista turvallisessa oppimista tukevassa harjoitteluympäristössä on avoin ilmapiiri, jossa jokainen kokee olonsa huomioiduksi ja mahdollistetaan kaikkien ammattitaidon esilletulo. Koulutusambulanssi vastaa osin näihin opiskelijan yksilöllisiin oppimisen tarpeisiin mahdollistaen varteenotettavan harjoittelumallin.
Vaikka Suomessa on tunnistettu ensihoitajien urapolkujen rajallisuus, ei uusien urapolkujen luominen ole onnistunut. Koulutusambulanssin tavoitteina on monipuolistaa ensihoitajien toimenkuvaa luomalla uusi urapolkumalli sekä sitouttaa opiskelijat paremmin työharjoittelupaikkaan ja madaltaa kynnystä siirtyä työelämään.
Mitä saatiin selville?
Opinnäytetyössä selvitettiin teemahaastattelun avulla pilotin etuja ja haasteita opetusensihoitajien näkökulmasta. Haastateltavana oli viisi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen opetusensihoitajaa. Haastattelussa käytettiin kolmen eri pääteeman pohjalta luotuja haastattelukysymyksiä. Vastaukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Haastattelujen perusteella opetusensihoitajat kokivat, että pilottia kehitettiin hankkeen edetessä heidän kokemusten ja näkemysten pohjalta. Opetusensihoitajat kokivat saaneensa vaikuttaa ja toteuttaa pilottihanketta omannäköisellään tavalla Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen tukemana.
Toisaalta harjoittelumalli on uusi, joten perehdytystä olisi voinut olla enemmän. Opetusensihoitajat olisivat myös toivoneet enemmän pedagogista lisäkoulutusta. Sopiva prosessimaisuus eli yhteinen linjaus opiskelijaohjauksessa tuo ohjaukselle tasalaatuisuutta ja tavoitteellisuutta. Jos koulutusambulanssi saa jatkoa, on tärkeää panostaa kunnolliseen opetusensihoitajan perehdytysmallin luomiseen ja Turun ammattikorkeakoulun tarjoaman lisäkoulutuksen riittävyyteen.
Jatkuva oppiminen ja kehittyminen
Opetusensihoitajat kokivat, uusi harjoittelumuoto aktivoi opiskelijaa sekä opetusensihoitajaa kehittymään useammalla oppimisen tavalla. Koulutusambulanssissa opiskelijat pääsivät ottamaan enemmän vastuuta ja opettamaan toinen toistaan samalla, kun opetusensihoitajat pääsivät kehittämään ohjausosaamistaan ja laajentamaan työympäristöään Turun ammattikorkeakoulun opetukseen osallistumalla.
Haastattelujen pohjalta haasteina opiskelijoiden oppimisessa nähtiin suunnitellun koulutusambulanssikokoonpanon ajoittainen toteutumattomuus ja suuret tehtävämäärät, jotka rajoittivat mahdollisuuksia opetustilanteiden pitämiseen. Haasteena opetusensihoitajien kehittymiselle nähtiin melko vähäinen osallistuminen Turun ammattikorkeakoulun työympäristöön työajan joustamattomuuden takia. Koulutusambulanssin tulevaisuutta ajatellen kokoonpanon pysyvyydestä ja pedagogisen puolen onnistumisesta tulee pitää huoli, jotta uusi urapolku opetusensihoitajana pääsee toteutumaan.
Onko koulutusambulanssitoiminta potilasturvallista?
Koulutusambulanssissa on kiinnitetty turvallisuusasioihin huomiota koko hankkeen ajan. Koulutusambulanssihankkeella on koettu opetusensihoitajien keskuudessa olevan sekä positiivista että mahdollisesti heikentävää vaikutusta potilasturvallisuuteen.
Positiivisena vaikutuksena nähdään ensihoitotehtävien perusteellinen läpikäynti, potilaan korostunut systemaattinen tutkiminen ja korostunut CRM-työskentely (sis. mm. ei tekniset taidot kuten kommunikaation ym.). Kolmen henkilön koulutusambulanssikokoonpano nähdään CRM-ajattelun mukaisesti potilasturvallisuutta edistävänä tilanteissa, joissa käytettäviä resursseja on tarpeen vaatiessa enemmän. Moduuliharjoittelumallin omaisesti koulutusambulanssissa opetusensihoitaja pystyy asettumaan taka-alalle ja seuraamaan toimintaa varmistaen potilasturvallisuuden toteutumisen.
Mahdollisesti heikentävä vaikutus potilasturvallisuuteen koulutusambulanssissa on osittainen kokoonpanon toteutumattomuus, jolloin opetusensihoitaja työskentelee kahdestaan opiskelijan kanssa. Tällöin keskittyminen on omassa työtehtävässä ja ohjaamisessa samanaikaisesti, jolloin inhimillisen unohduksen riski mahdollisesti kasvaa.
Lopuksi
Opetusensihoitajat olivat yksimielisiä siitä, että opetusensihoitajuudella nähtiin olevan positiivinen vaikutus urapolkujen rajallisuuteen. Lisäksi koulutusambulanssi integroi ensihoitajaopiskelijoita tiiviimmin osaksi työyhteisöä ja avaa ovia työelämään.
Yhteenvetona voidaan todeta, että koulutusambulanssi luo Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ensihoitajille uuden urapolkumallin opetusensihoitajana sekä lisää Turun ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoiden valmiuksia urapolun alkutaipaleelle. Jatkossa tarvitaan lisää tutkittua tietoa muun muassa koulutusambulanssin potilasturvallisuudesta ja opetusensihoitajien jaksamisesta.
Artikkelikuva: iStock, gorodenkoff