• ensihoito
• hoitotyö
• lähisuhdeväkivaltatyö

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen vaatii uudistusta niin osaamisessa kuin asenteessa. Nopea tilanteen tunnistaminen ja uhrin ohjaaminen avun piiriin vähentäisivät lähisuhdeväkivallasta aiheutuvia haittoja ja kustannuksia sekä yksilön, että yhteiskunnan tasolla. Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen edellyttää erityisosaamista, joten koulutus aiheesta tulisi keskittää uhreja ja tekijöitä kohtaaville viranomaisille kuten sosiaali- ja terveyshuollon työntekijöille. Toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena syntyi koulutusmateriaali joka lisää ensihoitajaopiskelijoiden valmiutta lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja uhrin kohtaamiseen ensihoidon työtehtävällä.

Lähisuhdeväkivalta on yleinen ongelma Suomessa. Tilastokeskuksen (2025) mukaan vuonna 2024 viranomaisten tietoon tuli 13 000 pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosta, joissa oli 12 500 uhria. Tilastojen mukaan Suomi on yksi Euroopan vaarallisimmista maista naiselle ja maailman terveysjärjestö WHO suosittaakin, että terveyspalveluissa puututtaisiin tehokkaammin lähisuhdeväkivaltaan (Siltala, 2022). Ensihoitajat näkevät, millaisissa oloissa ja ympäristöissä ihmiset elävät, sillä ensihoito työskentelee terveydenhuollon toimipisteiden ulkopuolella (Kilpi, ym., 2024). Tämän vuoksi ensihoitaja on avainasemassa lähisuhdeväkivallan havaitsemisessa ja uhrin avun piiriin saattamisessa

Tiedetty mutta vaiettu ongelma keskuudessamme

Naisten linjan (2026) mukaan lähisuhdeväkivalta on väkivaltaa, jossa uhri ja tekijä ovat keskenään läheisessä suhteessa, kuten esimerkiksi perheenjäseninä, sukulaisina tai kumppaneina. Lähisuhdeväkivallan muotoja ovat muun muassa parisuhdeväkivalta, perheväkivalta sekä seurusteluväkivalta.

Rikosuhripäivystyksen (2019) mukaan syyt väkivaltaisen käytöksen takana ovat yksilöllisiä. Väkivaltainen käytös voi olla opittu varhain ja siihen voi liittyä puutteita ristiriita- ja konfliktitilanteiden ratkaisemisessa. Runsas alkoholin käyttö lisää riskiä käyttäytyä väkivaltaisesti lähisuhteessa (Sariola ym., 2021). Tiihosen ym., (2014) mukaan ympäristöllä ja perimällä on vaikutusta väkivaltaisuuteen, ja sen ajatellaan olevan ilmiönä monimuotoinen.

Lähisuhdeväkivalta on yleistä suomessa mutta jää valitettavan usein piiloon. Attila ym. (2023) mukaan Tilastokeskuksen vuonna 2021 tekemästä tutkimuksesta selviää, että vain puolet (50 %) fyysistä väkivaltaa, seksuaaliväkivaltaa tai väkivallalla uhkailua kumppanin taholta kokeneista kertoivat väkivallasta jollekulle. Näin ollen suuri osa väkivallanteoista jää piiloon, ja erityisen vähän lähisuhdeväkivallasta kerrotaan viranomaisille, jolloin tilanteeseen puuttuminen on haastavaa.

Ensihoitajan asenne on avainasemassa

Ensihoitajan olisi hyvä tunnistaa erilaiset lähisuhdeväkivallan ilmenemismuodot ja osata puuttua tilanteeseen sen vaatimalla vakavuudella, mutta hienovaraisesti. Lähisuhdeväkivallan muodoista fyysinen-, seksuaalinen- ja henkinen ovat ensihoitajan kannalta todennäköisimmin tunnistettavissa.

Väkivallan uhrin kohtaaminen vaatii hoitajalta erilaisia taitoja, kuten nopeaa reagointikykyä, avuttomuuden tunteen sietämistä ja malttia (Haaramo ym., 1992). Perheväkivallan käsittely on usein raskasta väkivallan osapuolten lisäksi myös viranomaisille (Ensi- ja turvakotien liitto ry, 2006, s.134). Nietolan (2011, s. 80-81) mukaan työntekijän motivaatio ja asenne vaikuttavat lähisuhdeväkivallan havaitsemiseen ja siihen puuttumiseen. 

Ensihoitajan olisi työskennellessään hyvä olla tietoinen työskentelyalueensa tukipalveluista, turvakodeista sekä erilaisista kansallisista lähisuhdeväkivallan uhreille tukea tarjoavista puhelinpalveluista, kuten Nollalinjasta ja Mieli ry:stä.

Koulutusmateriaali lähisuhdeväkivallan tunnistamisesta ja uhrin kohtaamisesta 

Opinnäytetyön toiminnallisena tuotoksena luotiin koulutusmateriaali, jonka tarkoituksena on kehittää ensihoitajaopiskelijoiden valmiuksia lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja uhrin kohtaamiseen. Koulutusmateriaali sisältää videoluennon fyysisestä-, psyykkisestä-, sekä henkisestä lähisuhdeväkivallasta, sekä uhrin kohtaamisesta. Materiaalissa tarjotaan myös toimintaohjeet tilanteeseen, joissa lähisuhdeväkivaltaa voidaan epäillä. Videoluennon lisäksi koulutusmateriaali sisältää case-tehtäviä, joiden avulla opettaja voi käydä läpi esimerkkejä tilanteista, joissa lähisuhdeväkivaltaa ilmenee. Kokonaisuudella pyrittiin luomaan ensihoitajaopiskelijoille kattava kuva aiheesta, sekä työkaluja toimia ensihoidon tehtävällä lähisuhdeväkivallan uhrin auttamiseksi.

Ensihoitajakoulutukseen ei ole kuulunut juuri lainkaan lähisuhdeväkivaltaan ja uhrin kohtaamiseen liittyvää koulutusta, joten videoluentomateriaalia on tarkoitus hyödyntää jatkossa ensihoitajaopiskelijoiden koulutuksessa Turun Ammattikorkeakoulussa. Työn perimmäinen tarkoitus on rohkaista tulevaa ensihoitajaa toimimaan tilanteessa, jossa epäilee lähisuhdeväkivaltaa, sillä jokainen uhri ansaitsee apua.

Artikkeli pohjautuu Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön: Fanny Pesonen, Hanna Kilpeläinen, Anna Vehkaoja & Vilja Ravanko (2026) Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja uhrin kohtaaminen ensihoidossa – Opetusmateriaalin tuottaminen Turun ammattikorkeakoulun ensihoitajakoulutukseen (tässä linkki opinnäytetyön julkaisuun)

Lähteet:

Attila, H., Keski-Petäjä, M., Pietiläinen, M., Lipasti, L., Saari, J., & Haapakangas, K. (2023). Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021: Loppuraportti. Tilastokeskus. https://stat.fi/media/uploads/sukupuolistunut_vakivalta_teemasivu/sukupuolistunut_v%C3%A4kivalta_ja_l%C3%A4hisuhdev%C3%A4kivalta_suomessa_2021_-loppuraportti.pdf

Ensi- ja turvakotien liitto ry. (2006). Perhe- ja lähisuhdeväkivalta. Auttamisen käytäntöjä. Karisto Oy:n kirjapaino

Haaramo, S. & Pölönen, R. (1992). Näkökohtia väkivallan uhrin auttamisessa. Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim 1992;108(3):290- https://www.duodecimlehti.fi/duo20057

Kilpi, A., Luotinen, E. & Windahl, T. (2024). Lähisuhdeväkivalta jää usein huomaamatta. LAB Focus-blogi. https://blogit.lab.fi/labfocus/lahisuhdevakivalta-jaa-usein-huomaamatta/ 

Naisten linja suomessa ry. (2026) Mitä lähisuhdeväkivalta on? https://naistenlinja.fi/mita-lahisuhdevakivalta-on/

Nietola, V. (2011). Väkivaltatyö asiantuntijayhteisössä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Juvenes Print Oy.

Sariola, H., Karjalainen, R. & Kyllönen, K. (29.12.2021). Perheväkivalta. A-klinikkasäätiö. https://paihdelinkki.fi/tietopankki/tietoiskut/aggressiivisuus-ja-vakivalta/perhevakivalta/ 

Siltala, H. (2021) Lähisuhdeväkivallan tunnistamista ja puuttumista tulee tehostaa kaikilla sektoreilla. https://rikoksentorjunta.fi/-/haaste-4-21-lahisuhdevakivallan-torjunta-terveydenhoito-ja-oikeus-sektorilla 

Siltala, H. (2022). Lähisuhdeväkivallan tehokkaampi tunnistaminen vähentäisi väkivallasta aiheutuvia terveyshaittoja ja -kustannuksia. https://www.duodecimlehti.fi/duo16862/l%C3%A4hisuhdev%C3%A4kivalta

Rikosuhripäivystys. (2019). Lähisuhdeväkivalta voi koskettaa jokaista. https://www.riku.fi/erilaisia-rikoksia/lahisuhdevakivalta/

Tiihonen, J., Rautiainen, M-R., Ollila, Hanna M., Repo-Tiihonen, E. Virkkunen, M., Palotie, A., Pietiläinen, O., Kristiansson, K., Joukamaa, M., Lauerma H., Saarela, J., Tyni, S., Vartiainen, H., Paanen, J., Goldman D. & Paunio, T. (2014). Geenimuunnokset lisäävät alttiutta toistuville vakaville väkivaltarikoksille. Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim 2014;130(22):2362- https://www.duodecimlehti.fi/duo11949

Tilastokeskus. (2025). Viranomaisten tietoon tuli 13 000 pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosta vuonna 2024. https://stat.fi/julkaisu/cm1hhoykp7ool07vxxviu7oxt 

kuvat:

Artikkelin aloituskuva: Chatgpt

pxhere.com (ei pvm). Domestic violence. https://pxhere.com/en/photo/828492