Lapsen ensiapu ja ensivaiheen henkinen tuki – toisten opettaminen oman osaamisen lisääjänä
Toisten opettaminen lisäsi opinnäytetyön tekijän osaamista. Lisäksi teoriatieto lasten ensiavusta ja ensivaiheen henkisen tuen antamisesta laajeni, kouluttajakokemus karttui ja ammatti-identiteetti vahvistui.
Koska jokapäiväistä elinympäristöämme ei ole suunniteltu alle metrin mittaisille ihmistaimille, ovat etenkin alle 3-vuotiaat lapset erityisen alttiita tapaturmille. Suomessa lapsille sattuu vuosittain noin 100 000 tapaturmaa, joiden hoitamiseen vaaditaan jonkin tasoista terveysalan ammattilaista. Ennen hoitoalan ammattilaisen saavuttamista nämä tuhannet tapaturmat vaativat usein myös jonkinlaisia ensiaputoimia. Maallikkoensiavun tiedetään parantavan loukkaantuneen mahdollisuuksia selviytyä ja toipua tapaturmastaan. Maallikoiden antama ensiapu nähdään yhtenä hoitoketjun lenkeistä eikä sen merkitystä tule vähätellä.
Ensiaputaitojaan voi jokainen kehittää ensiapukoulutusten avulla. Henkilö, joka käy säännöllisesti kertaamassa omia ensiaputaitojaan myös käyttää niitä herkemmin tosipaikan tullen. Pelastuslaissa (379/2011) säädettyyn yleiseen toimintavelvollisuuteen vedoten jokaisella on velvollisuus ryhtyä kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin onnettomuuden huomattuaan. Tällaisiksi pelastustoimenpiteiksi luetaan myös ensiavun antaminen.
Kouluttajana toimiminen asettaa odotuksia koulutettavan aiheen asiantuntijuudesta.
Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tarjota lapsiperheyhdistys Lapsis ry:n hallituksen jäsenille ensiapukoulutusta ja tätä kautta lisätä heidän valmiuksiaan toimia auttajina ensiaputilanteissa. Tämä Lapsis ry:lle räätälöity ensiapukoulutus keskittyi erityisesti 0–12-vuotiaiden lasten ensiapuun, mikä tarjosi opinnäytetyön tekijälle mahdollisuuden perehtyä laajasti ja kattavasti nimenomaan lasten ensiavun erityispiirteisiin. Koulutuksessa käytiin läpi myös ensivaiheen henkisen tuen antamista eli kouluttaja pääsi syventymään myös tähän ehkei-niin-perinteiseen ensiavun muotoon.
Kouluttajana toimiminen asettaa odotuksia koulutettavan aiheen asiantuntijuudesta, jolloin opinnäytetyön tekijän motivaatio kohdentuu aihealueen tiedon laajaan omaksumiseen, koska vain hallitsemalla kouluttamansa asian itse, voi näyttäytyä asiantuntijana myös koulutettavilleen. Koulutusmateriaalia luodessa sen sisältöön tulee palattua ja paneuduttua lukuisia kertoja, kunnes sen kirjaimellisesti osaa ulkoa.
Ensiapukoulutuksen pitäminen lisää opinnäytetyön tekijän ammatillista itsevarmuutta.
Vaikka varsinainen koulutustilanne on vain jäävuoren huippu koko opinnäytetyöprosessin mittakaavassa, niin siihen pariin tuntiin kiteytyy kaikki se kymmenien tuntien taustatyö teoriatiedon omaksumisen parissa. Ensiapukoulutuksen pitäminen lisää opinnäytetyön tekijän ammatillista itsevarmuutta, kouluttajahan näyttäytyy siinä tilanteessa lapsen ensiavun ja henkisen tuen antamisen asiantuntijana. Palkinto tunnollisesta perehtymisestä koulutettavaan aiheeseen tulee viimeistään siinä kohtaa, kun kouluttajana osaa luotettavasti vastata koulutettavien esittämiin tarkentaviin kysymyksiin.
Opinnäytetyön myötä saavutetun oman oppimisen lisäksi ei tule unohtaa koulutukseen osallistuneiden saavuttamaa hyötyä; palautteen perusteella kaikki osallistujat kokivat koulutuksen olleen heille hyödyllinen ja tarjonneen uutta tietoa. Vaikka opinnäytetyön tarkoitukset ja tavoitteet keskittyivät koulutukseen osallistuvien saavuttamaan hyötyyn, oli prosessissa myös toinenkin hyödynsaaja: itse opinnäytetyön tekijä.
Lähteet:
Jalanko, H. 2020. Lasten tapaturmat ja myrkytykset. Terveyskirjasto.fi. https://www.terveyskirjasto.fi/skl00039
Karlsdotter Lindehag, L. 2011. Lapsiturvallisuuskirja. Ruotsi: Forma Books AB.
Pelastuslaki (379/2011)
Punainen Risti. 2023. Ensiapu. https://www.punainenristi.fi/ensiapu