Lapsipotilas haastaa ensihoidon – opetusvideot tuovat varmuutta
Lapsipotilaan kohtaaminen vaatii ensihoidolta erityisosaamista, sillä lapsen anatomia ja fysiologia eroavat merkittävästi aikuisesta. Ensihoidossa lapsipotilaat ovat suhteellisen harvinaisia, ja heitä kohdattaessa psyykkinen kuormitus ja eettiset kysymykset lisäävät epävarmuutta ja haastavat hoitotilanteita. Opinnäytetyössä tuotetut opetusvideot tarjoavat ensihoitajille konkreettisen ja turvallisen välineen lapsipotilaan tutkimisen ja hoitamisen harjoitteluun.
Harve-Rytsälän ja Salmen (2022, s. 753) mukaan lapsipotilaat ovat ensihoidossa melko harvinainen, mutta haastava potilasryhmä, jonka hoitoon vaikuttavat muun muassa lasten anatomiset ja fysiologiset erityispiirteet. Tilanne voi olla kuormittava myös kokeneelle ammattilaiselle. Holmström (2022, s. 190) kertoo, että lapsipotilaiden hoitotilanteissa on usein mukana huolestunut vanhempi, joka ensihoidon tulee huomioida. Oulasvirta (2021, s. 15) jatkaa, että lapsen ja hänen vanhempansa reagointi sairauteen ja hoitoon voivat lisätä hoitohenkilökunnan emotionaalista kuormaa ja epävarmuutta. Näiden syiden vuoksi ensihoitajalta vaaditaan lapsipotilaiden kohdalla vahvaa ammattitaitoa sekä tutkimisen ja hoitamisen että lapsen ja perheen kohtaamisen suhteen.
Lapsipotilaan hoidon haasteet
Lapsipotilaat muodostavat ensihoidossa potilasryhmän, joka luo hoitohenkilökunnalle useita erilaisia haasteita. Suominen (2017, s. 1933) nostaa yhdeksi haasteeksi ensihoidon rutiinin puutteen lapsipotilaiden hoitamisessa. Yksi rutiinin puutteen syistä on lapsipotilaiden vähäinen määrä ensihoidossa.
Lasten kohdalla korostuvat rutiinin puutteen lisäksi hoitohenkilöstön kohtaama henkinen ja emotionaalinen rasitus. Holmström (2022, s. 189) kertoo hoitohenkilökunnan kokevan lasten kohdalla henkistä rasitusta tilanteisiin liittyvien paineiden ja ennakko-odotusten vuoksi. Oulasvirta (2021, s. 15) lisää, että lapsia hoidettaessa emotionaaliset tekijät haastavat hoitohenkilökuntaa, koska lapsipotilaiden kohdalla koetaan erityisen tärkeänä, etteivät he kärsi eikä heille aiheuteta kipua.
Lapsipotilaiden kohdalla ensihoitajan tulee hoitamisen lisäksi ottaa huomioon erityisiä eettisiä ja oikeudellisia näkökulmia. Suomen lääkäriliiton (ei pvm.) mukaan lasta hoidettaessa hoito tulisi toteuttaa yhteisymmärryksessä sekä lapsen että tämän vanhempien kanssa, mutta samalla tulisi huomioida lapsen oikeus yksityisyyteen. Kun lapsipotilas kohdataan osaavasti, sillä on usein merkitystä koko perheelle.
Lapsi ei ole pienikokoinen aikuinen
Mitä nuorempi lapsi on, sitä enemmän hänen anatominen ja fysiologinen kehityksensä on kesken ja hänen rakenteensa ja elimistönsä toiminta eroavat aikuisesta. Oulasvirran (2021, s. 15–16) mukaan nämä erot aikuiseen nähden luovat oman haasteensa lasta hoidettaessa. Anatomisten ja fysiologisten erojen vuoksi lasten hoitotoimenpiteet ja lääkehoito vaativat hoitohenkilökunnalta erityistä osaamista. Ensihoitaja joutuu toisinaan toimimaan kiireessä, mutta päätösten on silti oltava perusteltuja.
Aunolan (2023, s. 252–253) mukaan lapsen kyky kompensoida elintoimintojen häiriöitä on huonompi kuin aikuisella. Esimerkiksi kehon verimäärä ja hengitystilavuus ovat lapsella lähes kokonaan käytössä, minkä vuoksi verenkierron tai hengityksen ongelmat voivat romahduttaa sairaan lapsen tilan nopeasti.
Opetusvideot tuovat varmuutta
Koska ensihoidossa lapsipotilaiden hoitamiseen ei yleensä synny rutiinia, korostuu harjoittelun ja koulutuksen tarve. Harve-Rytsälä ja Salmi (2022, s. 753) toteavat, että koulutuksen avulla voidaan vähentää hoitohenkilökunnan mahdollista epävarmuutta lapsipotilaita kohdatessa. Tämän opinnäytetyön tuloksena syntyneet videot tarjoavat ensihoidon opiskelijoille hyödyllisen ja turvallisen oppimisvälineen. Videot käsittelevät lapsipotilaan tarkennettua tilanarvioita ABCDE-protokollan mukaan sekä hengitysvaikeudesta kärsivän lapsen hoitoa. Videot mahdollistavat eettisen ja turvallisen oppimisympäristön, ja asioita on materiaalin avulla myös mahdollista palata kertaamaan yhä uudelleen.
Artikkeli pohjautuu opinnäytetyöhön: Ella Knuuttila, Keijo Kousa & Karoliina Saastamoinen (2026) Lapsipotilaan hoito ensihoidossa – opetusvideoita ensihoitajaopiskelijoille ja ensihoitohenkilöstölle.
Lähteet
Aunola, A. (2023). Lapsen tutkiminen. Teoksessa P. Alanen, J. Jormakka & J. Kettunen (toim.), Oireista työdiagnoosiin (4. Painos) (s. 252–253) Sanoma Pro Oy.
Harve-Rytsälä, H & Salmi, H. (2022). Lapsi ensihoidossa. Teoksessa M. Kuisma, P. Holmström, J. Nurmi, K. Porthan & T. Puolakka (toim.), Ensihoito (8.–9. painos) (s. 753) Sanoma Pro Oy.
Holmström, P. (2022). Lapsen tutkiminen. Teoksessa M. Kuisma, P. Holmström, J. Nurmi, K. Porthan & T. Puolakka (toim.), Ensihoito (8.–9. painos) (s. 189–190). Sanoma Pro Oy.
Oulasvirta, J. (2021). Pediatric out of hospital Emergencies. [Doctoral dissertation, University of Helsinki] HELDA. https://helda.helsinki.fi/bitstreams/a4d5e046-c9e0-4313-9257-daaf2441d09d/download
Suomen lääkäriliitto. (Ei pvm.). Lapsi ja nuori potilaana. Noudettu 16.11.2025, osoitteesta https://julkaisut.laakariliitto.fi/laakarin-etiikka/lapset-ja-nuoret/lapsi-ja-nuori-potilaana/
Suominen, P. (2017). Lasten hätätilanteet ja niiden hoito. Lääkärilehti 72 (36), s. 1933. https://www.potilaanlaakarilehti.fi/site/assets/files/0/21/99/796/sll362017-1933.pdf
Artikkelin kuva: Kateryna Hliznitsova. Unsplash+. https://unsplash.com/photos/a-person-in-a-striped-shirt-and-blue-gloves-holding-a-spoon-QlNe2ttN6yQ