• ensihoito
• peruselintoiminnot
• potilaan tutkiminen

Ensihoidon toiminta ja päätöksenteko perustuvat potilaan systemaattiseen tutkimiseen, joka kuuluu jokaisen ensihoitajan perusosaamiseen. Ensihoitajan tulee hallita terveen ihmisen fysiologia ja anatomia, jotta potilaan tutkimisesta saatua informaatiota osataan hyödyntää. Opintojaksoa varten tuotettiin opinnäytetyönä tehtävävihko, jonka tarkoituksena on auttaa opiskelijaa syventämään ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan liittyvää tietoperustaansa sekä poikkeavien löydösten tunnistamista potilasta systemaattisesti tutkimalla.

Potilaan tutkimisen perusteita käydään läpi ensihoitajaopinnoissa Potilaan tutkimisen -opintojaksolla, joka kuuluu osana ensimmäisen vuoden opintoja. Opintojaksolla opiskelijat opettelevat potilaan systemaattisen eli johdonmukaisen tutkimisen perusteita. Kurssin aikana harjoitellaan esimerkiksi potilaan haastattelua, verensokerin mittaamista, sydänfilmin eli EKG:n ottamista sekä hengitysäänten kuuntelua. Kurssiin kuuluu myös oleellisena osana terveen ihmisen fysiologian ja anatomian ymmärtäminen.

Fysiologian ja anatomian osaamisen merkitys ensihoitajalle

Ensihoidossa kaiken päätöksenteon perustana on tarkoituksenmukainen tiedon kerääminen potilaasta. Potilasturvallisuuden kannalta on välttämätöntä, että tietoa kerätään systemaattisesti ja johdonmukaisesti. (Alanen ym. 2023, 8.) Jotta potilaan systemaattisesta tutkimisesta saatua tietoa osattaisiin hyödyntää, on tärkeää, että ensihoitaja tuntee terveen ihmisen fysiologian ja anatomian. Normaalista poikkeavien löydösten tunnistaminen ohjaa ensihoitajaa havaitsemaan peruselintoiminnoissa esiintyvät tai niitä uhkaavat häiriöt. (Niittyvuopio 2022.)

Ihmisen peruselintoimintoihin luetaan (Holmstörm 2021 137–138):

• hengitys
• verenkierto
• tajunnantaso.

Potilaan systemaattinen tutkiminen

Systemaattisen tutkimisen tueksi on kehitetty toimintamalleja, kuten ensiarviossa ja tarkennetussa tilanarviossa käytetyt kaaviot DrABC ja ABCDE. Kaaviot tulevat englanninkielisistä sanoista danger (turvallisuus), response (herättely ja puhuttelu), breathing (hengitys), circulation (verenkierto), disability (tajunta) ja exposure (potilaan paljastaminen ja tarkempi tutkiminen). (Smith & Boden 2017, 60; Naarajärvi & Telkki 2019, 114–117; Alanen ym. 2023, 19.)

Ensiarvioon tarkoitetun DrABC-kaavion ajatuksena on nopea arvio kohteen turvallisuudesta, potilaan elintoimintojen tilasta sekä välittömien toimenpiteiden kiireellisyydestä (Alanen ym. 2023, 13). ABCDE on taas tarkoitettu tarkempaan potilaan tilanarvioon. Niin DrABC- kuin ABCDE-kaavion järjestys määräytyy sen mukaan, mitkä ovat tärkeimmät elintoiminnot joihin tulee ensimmäisenä kiinnittää huomiota ja joissa ilmenevät häiriöt tulee ensimmäisenä hoitaa. Kaavioilla myös varmistetaan se, ettei mitään olennaista jää tutkimatta. (Alanen ym. 2023, 18.)

Potilaan systemaattisen tutkimisen tueksi on olemassa myös tietyille potilasryhmille kohdennettuja tutkimisen työkaluja. Tällaisia ovat muun muassa:

• GCS (Glasgow coma scale)
• FAST (Face, Arm, Speech, Time)
• FPSS (Finnish Prehospital Stroke Scale) ja
• RiVaLAiSeR.

GCS on potilaan tajunnan tutkimiseen kehitetty pisteytystyökalu. FAST ja FPSS on kehitetty aivoverenkiertohäiriöstä kärsivän potilaan oireiden tunnistamiseen sekä hoitolinjan valintaan (Alanen ym. 2023 40, 46). RiVaLAiSer tulee sanoista rinta, vatsa, lantio, aivot, selkä ja raajat, ja se on tarkoitettu vammapotilaan systemaattisen tutkimisen avuksi (Naarajärvi & Telkki 2019, 143). 

Opinnäytetyön tuotos

Opinnäytetyön tuotoksena syntyi 39-sivuinen tehtävävihko, joka sisältää kattavasti potilaan fysiologiaa ja anatomiaa sekä tutkimista käsitteleviä tehtäviä. Tehtävävihkoon on haluttu erityisesti luoda tehtäviä vaikeimmiksi koetuista aihealueista, kuten EKG-käyrän tulkinnasta ja sydämen sähköisestä toiminnasta. Tehtävävihko on jaettu kahteen osaan, sen mukaan käsitteleekö tehtävä fysiologiaa ja anatomiaa vai potilaan tutkimista.

Fysiologian ja anatomian tehtävät keskittyvät sydämen rakenteen ja sähköisen toiminnan ymmärtämiseen sekä verenkierron, hengityksen ja kaasujen vaihdon toiminnan hahmottamiseen. Tämän aihealueen tehtävät ovat pääasiassa piirros- tai taulukkotehtäviä. Potilaan tutkimisen aihealue keskittyy DrABC- ja ABCDE-kaavojen hallitsemiseen. Lisäksi aihealueeseen on tuotu tehtäviä muun muassa GCS:stä, FAST:ista, FPSS:stä sekä EKG:stä. Tehtävätyyppeinä ovat taulukkotehtävät, piirtotehtävät sekä potilastapaukset.

Lähteet:

Alanen, P., Jormakka, J. & Kettunen, J. 2023. Oireista työdiagnoosiin. Ensihoitopotilaan tutkiminen ja arviointi. 4., uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy. 

Enroth, N. & Sirkiä A. 2024 Potilaan tutkiminen ensihoidossa – Tehtävävihko potilaan tutkimiseen opintojaksolle. Opinnäytetyö 2024. Ensihoitajakoulutus.

Holmström, P. 2021. Ensiarvio ja yleistutkimus. Teoksessa Kuisma, M.; Holmström, P.; Nurmi, J.; Porthan, K. & Puolakka, T. (toim.) Ensihoito. 8., uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy, 135–139.

Naarajärvi, S. & Telkki, T. 2019. Perustason ensihoito. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Niittyvuopio, M. 2022. Peruselintoimintojen hoito terveydenhuollon ammattilaisen ydinosaamisena.  Teoksessa Ala-kokko, T.; Alahuhta, S.; Hyppölä, H.; Kaartinen, J. & Savolainen, T. (toim.) Peruselintoimintojen häiriöt ja niiden hoito. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 8.11.2023. https://www.oppiportti.fi/op/phh00300/do  

Smith, D. & Bowden, T. 2017. Using the ABCDE approach to assess the deteriorating patient. Nursing Standard. Vol. 32, No 14, 51–61. Viitattu 12.11. 2023. https://www.researchgate.net/profile/Duncan-Smith-19/publication/321380487_Using_the_ABCDE_approach_to_assess_the_deteriorating_patient/links/635107c212cbac6a3edc7346/Using-the-ABCDE-approach-to-assess-the-deteriorating-patient.pdf