Suuronnettomuuden aikainen viranomaisviestintä osana ensihoitoa – video ensihoitajakoulutuksen tueksi
Jokaisen ensihoidossa työskentelevän tulee osata toimia suuronnettomuuden sattuessa, ja silloin on merkittävässä osassa eri viranomaisten välinen viestintä ja yhteistyö. Tehokkaan viestinnän toteuttaminen vaatii monen asian yhtäaikaista hallintaa. Tässä opinnäytetyössä luotiin materiaali helpottamaan moniviranomaistoiminnan sisäistämistä.
Turun ammattikorkeakoulun toiminnallisessa opinnäytetyössä tuotettiin videomateriaalia suuronnettomuuden aikaisesta viranomaisviestinnästä ja -yhteistyöstä. Materiaalin ajankohtaisuus ja oikeellisuus varmistettiin alan ammattilaisten antaman palautteen avulla. Videomateriaalia tullaan hyödyntämään ammattikorkeakoulun digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen ja lisätyn todellisuuden hyödyntämiseen ensihoitajakoulutuksessa.
Suuronnettomuudessa toimii useita viranomaisia
Suuronnettomuutena pidetään onnettomuutta, joka on niin suuri, etteivät alueen tavalliset päivittäiset terveydenhuollon ja pelastuksen resurssit riitä sen hoitamiseen. Resurssien riittävyyteen vaikuttaa alue, jossa onnettomuus tapahtuu. Suomen tasolla suuronnettomuuden aiheuttaa todennäköisimmin esimerkiksi liikenneonnettomuus, tulipalo tai sortuva rakennus, nykyisin myös terrorismi. (Kuisma & Porthan 2021, 811.)
Suuronnettomuustilannetta johtaa yleisjohtaja, onnettomuustyypistä riippuen yleisimmin pelastusviranomainen. Muut viranomaiset, kuten ensihoito ja poliisi, toimivat yleisjohtajan alaisuudessa. Ensihoidon toimintaa johtaa lääkintäjohtaja, jonka alaisuuteen muut ensihoitoyksiköt sijoittuvat tiettyihin tehtäviin. (Kuisma & Porthan 2021, 812-814.) Viranomaisten keskinäisellä ja välisellä yhteistyöllä on merkittävä rooli siinä, että onnettomuuden seurauksia pystytään torjumaan (Ruuska 2015, 162.)
Suuri osa viranomaisten välisestä viestinnästä suuronnettomuudessa tapahtuu viranomaisverkossa Virve-puhelimen välityksellä. Ensihoitajan tulee suuronnettomuustilanteessa viestiessään hallita oikeaoppinen viestintätapa, puheryhmät ja johtosuhteet, kutsua oikeita yksiköitä sekä ottaa vastaan ja kertoa tietoa tarkoituksenmukaisesti.
Virve-viestintä ensihoitajakoulutuksessa
Virve-puhelimen välityksellä päivittäisillä ensihoitotehtävillä tapahtuvaa viestintää harjoitellaan ensihoitajakoulutuksessa säännöllisesti. Suuronnettomuuden aikainen viranomaisviestintä sen sijaan jää melko pieneen rooliin ja sen hallinta voi siten jäädä heikoksi, sillä muistettavaa ja yksityiskohtia on paljon. Myös viranomaisten ja johtosuhteiden määrä on suuronnettomuudessa täysin eri luokkaa kuin päivittäistehtävillä. Oppimisen hankaluudet voivat heikentää onnettomuustilanteeseen liittyvää toimintavarmuutta ja tietotaitoa myös tulevaisuuden työelämässä.
Opinnäytetyössä haluttiin luoda mahdollisimman helposti ymmärrettävä videomateriaali, joka auttaa suuronnettomuuden aikaisen viranomaisviestinnän ja -yhteistyön sisäistämisessä. Videoilla on selkeästi esitetty kuvitteellisen linja-auto-onnettomuuden aikana tapahtuvat seuraavat, viestinnän kannalta oleelliset asiat:
- Toiminnan eteneminen suuronnettomuustilanteessa
- Tekstitetty dialogi
- Oikeaoppinen toisen viranomaisen tai ensihoitoyksikön kutsuminen ja tietojen kuittaaminen
- Toimintapuheryhmät eli Virve-puhelimen eri tilanteisiin tarkoitetut ryhmät, joissa keskustellaan
- Puheryhmäkansion ja puheryhmän vaihtaminen
- Viranomaisten väliset ja ensihoidon keskinäiset johtosuhteet
- Teoriatietoa eri toimijoista ja heidän tehtävistään
Opinnäytetyön tuotos on yhtenäinen video, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi ensihoitajakoulutuksen suuronnettomuusharjoitusten yhteydessä. Vastaavaa, koko viestinnän yhteen niputtavaa materiaalia ei toistaiseksi ole ollut opiskelijan saatavilla. Käytännönläheisellä oppimisella voidaan lisätä valmistuvien ensihoitajien valmiuksia ja itsevarmuutta toimia tulevaisuudessa suuronnettomuustilanteen sattuessa.
Artikkeli pohjautuu opinnäytetyöhön: Emilia Sinisalo, Jenna Hytönen ja Noora Hampinen (2024), Viranomaisviestintä ja -yhteistyö suuronnettomuudessa – materiaalin tuottaminen Turun ammattikorkeakoulun digitaalisen oppimisympäristön kehittämiseen ja lisätyn todellisuuden hyödyntämiseen
Lähteet
Kuisma, M. & Porthan, K. 2021. Suuronnettomuudet. Teoksessa Kuisma, M.; Holmström, P.; Nurmi, J.; Porthan, K.; Puolakka, T.; Alakare, J.; & Sinivuori, E. (toim.) Ensihoito. 8., uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy, 811–834.
Ruuska, R. 2015. Suuronnettomuusvalmius ja johtamisjärjestelmä. Teoksessa Castrén, M.; Ekman, S.; Ruuska, R. & Silfvast, T. (toim.) Suuronnettomuusopas. 3., uudistettu painos. Helsinki: Duodecim, 160–162.