• ensihoito
• Sektorijohtajat
• suuronnettomuus

Suuronnettomuudet ovat poikkeuksellisia tilanteita, joissa ensihoidon selkeä johtaminen ratkaisee paljon, pelastaa jopa ihmishenkiä. Ensihoidolta vaaditaan selkeää johtamista, nopeaa päätöksentekoa ja tiivistä yhteistyötä. Ensihoitajan on tunnettava paitsi hoitotoimenpiteet, myös toimintamalli monimutkaisissa johtorakenteissa. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi opiskelumateriaali, jolla vahvistetaan ensihoitajaopiskelijoiden valmiuksia toimia suuronnettomuustilanteissa eri toimintasektoreiden johtajina.  

Suuronnettomuus määritellään Turvallisuustutkintalain (2011/525) mukaan onnettomuudeksi, joka on erityisen vakava kuolleiden tai loukkaantuneiden määrän ja onnettomuuden laadun perusteella. Suuronnettomuustilanteet ovat harvinaisia, mutta niiden vaikutukset ovat usein laajoja ja kauaskantoisia (Työsuojeluhallinto 2024). Suuronnettomuuden määritelmä voi vaihdella alueittain, mutta yleisesti yli 20 potilaan onnettomuudet luokitellaan suuronnettomuuksiksi (Kuisma & Porthan 2021). Perinteisten turvallisuusuhkien lisäksi suuronnettomuusuhkaa luovat nykyisin myös kansainväliset konfliktit, terroriuhat ja ilmastonmuutoksen seurauksena esiintyvät sään ääri-ilmiöt (Suojelupoliisi 2024; Euroopan komissio 2024). 

Ensihoitopalvelun tehtävä suuronnettomuustilanteessa

Suuronnettomuustilanteessa ensihoitopalvelun tehtävänä on arvioida vammapotilaiden hoidon tarpeen kiireellisyys ja vastata potilaiden välittömästä ensihoidosta onnettomuusalueella sekä heidän kuljettamisestaan jatkohoitoon. Kokonaisuuden hallinta edellyttää selkeää johtamista ja eri johtamistasojen yhteistyötä. (Ekman 2015b, 210.) 

Ensihoitotoiminnan johtaminen

Kun hälytys suuronnettomuudesta saapuu, ensihoitopalveluiden täytyy kyetä toimimaan suunnitelmallisesti, koordinoidusti ja tehokkaasti. Siksi suuronnettomuuksiin varaudutaan etukäteen harjoittelemalla selkeitä johtamismalleja ja tehtäväjakoja. Ensihoidossa resurssit jaetaan kolmeen pääjohtamistasoon: johtokeskukseen, onnettomuusalueen johtopaikkaan ja sektorijohtajatasoon. Lääkinnän johtokeskus tukee onnettomuusalueen lääkintäjohtajaa hoitamalla ensihoidon päivittäisiä resursseja ja toimimalla lisälinkkinä onnettomuusalueen ja sairaaloiden välillä (Ekman & Hallikainen 2015a, 298–300.)  Onnettomuusalueen johtopaikalla toimii lääkintäjohtaja, joka johtaa itsenäisesti ensihoitosektoria ja hänen alaisuudessaan olevia sektorijohtajia. 

Sektorijohtaminen ensihoidossa 

Suuronnettomuustilanteet vaativat ensihoitajalta kykyä johtaa, tehdä nopeita päätöksiä ja toimia yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Sektorijohtaminen tarkoittaa suuronnettomuudessa ensihoitotoiminnan johtovastuiden jakamista kolmeen keskeiseen sektoriin: luokitus-, hoito- ja kuljetussektoriin. (Ekman 2015a, 11; Ekman & Hallikainen 2015a, 298–299.) Sektorijohtajat vastaavat siitä, että jokainen loukkaantunut saa oikeanlaista hoitoa oikeaan aikaan (Ekman & Hallikainen 2015c, 312). Tehtävien ymmärtäminen ja riittävä osaaminen näissä tehtävissä toimimiseen on olennainen osa ensihoitajan ammatillista osaamista. 

Luokitusjohtaja

Luokitusjohtaja vastaa onnettomuuspaikalla tapahtuvan potilasluokittelun organisoinnista. Luokittelun tavoitteena on tunnistaa nopeasti ne potilaat, jotka hyötyvät ensiaputaitoisesta hoidosta. Potilaat jaetaan kolmeen hoidon tarpeen mukaiseen kiireellisyysluokkaan sekä vainajiin. Luokitusjohtaja osoittaa luokittelupareille ne alueet, joilla työskentely tapahtuu. Enne toiminnan käynnistämistä luokitusjohtaja varmistaa onnettomuusalueen turvallisuuden ja resurssien riittävyyden lääkintäjohtajalta (Ekman & Hallikainen 2015d, 318-319, 323).

Luokittelun aikana luokitusjohtaja kerää luokittelupareilta tilannetietoa noin kymmenen potilaan välein, erityisesti huomioiden lapsipotilaat, ja raportoi etenemisestä lääkintäjohtajalle. Saadut tiedot kirjataan luokittelukirjanpitoon, jonka avulla arvioidaan potilasmäärä ja seurataan tilannetta suhteessa hoito- ja kuljetussektoreihin (Ekman & Hallikainen 2015d, 319-320, 324).

Luokittelun valmistuttua luokitusjohtaja ilmoittaa siitä lääkintäjohtajalle, huolehtii resurssien vapauttamisesta muiden sektorien käyttöön ja toimittaa kirjallisen ja suullisen raportin sekä luokittelukirjanpidon lääkintäjohtajalle (Ekman & Hallikainen 2015d, 319-320).

Hoitojohtaja

Hoitojohtaja vastaa hoitosektorin kokonaisuudesta, mukaan lukien resurssien riittävyys, henkilöstön jaksaminen ja potilaiden tilannekuvan ylläpito (Ekman & Hallikainen 2015d, 328). Hoitojohtaja johtaa hoitoryhmiä, jotka tekevät sekundaariluokittelun ja valmistavat potilaat jatkokuljetukseen (Ekman & Hallikainen 2015c, 311; Ekman & Hallikainen 2015d, 324).

Hoitojohtaja perustaa hoitopaikan, määrittää sisääntulopisteen, varmistaa hoitopaikkojen jakautumisen potilasluokkien mukaan, koordinoi hoitotoimenpiteitä kiireellisyysjärjestyksessä ja rajoittaa hoidot henkeä pelastaviin toimiin (Kuisma & Porthan 2017, 730). Hoitojohtaja raportoi lääkintäjohtajalle toiminnan etenemisestä ja hoitopaikan tilanteesta. Hoidettavien potilaiden loputtua luovuttaa kirjanpidon ja antaa raportin toiminnastaan lääkintäjohtajalle (Ekman & Hallikainen 2015d, 326).

Kuljetusjohtaja

Kuljetusjohtaja vastaa kuljetussektorin toiminnasta ja koordinoi potilaiden siirrot hoitopaikkoihin yhteistyössä hoitojohtajan kanssa. Kuljetusjohtaja selvittää potilaiden kuljetustarpeet ja -valmiudet sekä osoittaa kuljetusyksiköille lastausalueen, kynnysalueen ja käytettävät reitit. Lisäksi kuljetusjohtaja huolehtii, että kuljetusyksiköt toimivat tehokkaasti ja tarvittaessa organisoi henkilöstön uudelleen kuljetuskapasiteetin maksimoimiseksi (Ekman & Hallikainen 2015b, 331-333).

Kuljetusjohtajan alaisuuteen kuuluvat kaikki kuljetusyksiköt, kuten ambulanssit, linja-autot ja helikopterit. Kuljetusjohtaja vastaa sairaaloiden vastaanottovalmiuden varmistamisesta ja raportoi lääkintäjohtajalle kuljetuksen etenemisestä, ensimmäisen ja viimeisen potilaan kuljetuksesta sekä tilanteen päätyttyä luovuttaa kuljetussektorin kirjanpidon lääkintäjohtajalle (Ekman & Hallikainen 2015b, 332-333).

Opinnäytetyön tarkoitus 

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ensihoitajaopiskelijoille suunnattu visuaalinen ja käytännönläheinen opetusmateriaali, joka tukee heidän osaamistaan sektorijohtajina suuronnettomuustilanteissa. Tarve materiaalille nousi Turun ammattikorkeakoulun ensihoidon opettajien esiin nostamasta tavoitteesta ja toiveesta.  

Opinnäytetyön toteutus 

Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka tuotoksena oli opiskelumateriaali, joka tukee ensihoitajaopiskelijoiden valmiuksia toimia suuronnettomuustilanteessa eri toimintasektoreiden johtajina. Opinnäytetyössä keskityttiin erityisesti neljään sektorijohtajarooliin: lääkintä-, luokitus-, hoito- ja kuljetusjohtajiin.

Tuotoksena käytännönläheinen ja helposti omaksuttava itseopiskelu- /koulutusmateriaali

Opinnäytetyön tuotoksena syntyi diaesitykseen pohjautuva luento sekä monivalintakysely, joka tukee oppimisen arviointia ja palauttaa opiskellut asiat mieleen. Opetusmateriaalissa korostuvat selkeät muistilistat, toimintakortit ja viranomaisverkon käyttö, joiden avulla toimintaa voidaan johtaa tehokkaasti myös painetilanteissa (Pekkonen 2015, 177–179).  

Materiaali on suunniteltu niin, että se tukee sekä itseopiskelua että ryhmämuotoista koulutusta. Visuaalisuus ja konkreettiset esimerkit – kuten suomalaiset suuronnettomuudet – tekevät kokonaisuudesta mieleenpainuvan ja realistisen.  

Opetusmateriaalin hyödynnettävyys ja merkitys

Opetusmateriaalia voidaan hyödyntää suuronnettomuusharjoitusten yhteydessä, jolloin opiskelijat voivat valmistautua harjoitukseen perehtymällä teoriaan ja varmistamalla osaamisensa kyselytyökalun avulla. Materiaali tulee ensihoidon opettajien käyttöön ja sitä voidaan kehittää edelleen vastaamaan tulevia tarpeita.  

Materiaalin avulla opiskelijat oppivat sektorijohtajien roolit ja vastuut, ja syventävät omaa tietämystään suuronnettomuuden hallinnasta. Sektorijohtajien toiminta ja yhteistyö ovat elintärkeitä potilaiden pelastamiseksi ja hoidon tehokkuuden varmistamiseksi. Opiskelumateriaali perustuu Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ja TYKS Akuutin toimintaohjeisiin, mikä varmistaa, että tieto on ajankohtaista ja käytännön työhön suoraan soveltuvaa.

Tietoa, joka auttaa toimimaan  

Opinnäytetyö osoittaa, että suuronnettomuuksiin varautuminen on paljon muutakin kuin teknisten taitojen harjoittelua. Se on ennen kaikkea johtajuuden, ennakoinnin ja yhteistyön opettelua. Näissä tilanteissa pienetkin viiveet voivat ratkaista paljon, ja siksi sektorijohtajien toimintakyky on kriittinen osa ensihoidon kokonaisvalmiutta (Ekman & Hallikainen 2015c, 309–310).  Luotu materiaali auttaa kehittämään ensihoitajaopiskelijoiden osaamista ja vahvistaa heidän valmiuttaan toimia kaikkein vaativimmissa olosuhteissa.  

Tämä artikkeli pohjautuu opinnäytetyöhön: Tuomas Lepoaho, Ville Luomi & Jalmari Säippä. 2025 Ensihoidon sektorijohtajien tehtävät suuronnettomuustilanteessa -opiskelumateriaali ensihoitajaopiskelijoille. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051612763

Artikkelikuva: Tekoälykuva

Lähteet:

Ekman, S. 2015a. Suuronnettomuuden määritelmä. Teoksessa Castrén, M., Ekman, S., Ruuska, R. & Silfvast, T. (toim.) Suuronnettomuusopas, 10–12. Helsinki: Duodecim. 

Ekman, S. 2015b. Ensihoitopalvelun tehtävät ja järjestelmä. Teoksessa Castrén, M., Ekman, S., Ruuska, R. & Silfvast, T. (toim.) Suuronnettomuusopas, 210. Helsinki: Duodecim. 

Ekman, S. & Hallikainen, J. 2015a. Ensihoitopalveluiden johtamistasot. Teoksessa Castrén, M. ym. (toim.) Suuronnettomuusopas, 298–300. Helsinki: Duodecim.  

Ekman, S. & Hallikainen, J. 2015b. Kuljetussektorin tehtävät onnettomuusalueella. Teoksessa Castrén, M. ym. (toim.) Suuronnettomuusopas, 331–333. Helsinki: Duodecim.  

Ekman, S. & Hallikainen, J. 2015c. Lääkintäjohtaja. Teoksessa Castrén, M. ym. (toim.) Suuronnettomuusopas, 309–316. Helsinki: Duodecim.  

Ekman, S. & Hallikainen, J. 2015d. Luokittelusektorin tehtävät. Teoksessa Castrén, M. ym. (toim.) Suuronnettomuusopas, 318–328. Helsinki: Duodecim.  

Euroopan komissio. 2024. Ilmastonmuutoksen seuraukset. Viitattu 7.11.2024. https://climate.ec.europa.eu/climate-change/consequences-climate-change_fi

Kuisma, M. & Porthan, K. 2017. Suuronnettomuudet. Teoksessa Kuisma, M., Holmström, P., Nurmi, J., Porthan, K. & Puolakka, T. (toim.) Ensihoito, 730. Helsinki: Sanoma Pro. 

Kuisma, M. & Porthan, K. 2021. Suuronnettomuudet. Teoksessa Kuisma, M., Holmström, P., Nurmi, J., Porthan, K. & Puolakka, T. (toim.) Ensihoito, 811–833. Helsinki: Sanoma Pro. 

Pekkonen, T. 2015. Suuronnettomuuspuheryhmät. Teoksessa Castrén, M. ym. (toim.) Suuronnettomuusopas, 177–179. Helsinki: Duodecim.  

Suojelupoliisi. 2024. Kansallisen terrorismin uhka-arvio 2024. Viitattu 11.05.2025. https://supo.fi/uhka-arvio

Työsuojeluhallinto. 2024. Suuronnettomuudet. Viitattu 11.05.2025 https://tyosuojelu.fi/tyoterveys-ja-tapaturmat/onnettomuuksien-ehkaisy/suuronnettomuus