Traumapotilaan elvytys ensihoidossa – miksi pelkkä paineluelvytys ei riitä?
Traumapotilaan elvytyksessä keskeistä ei ole pelkkä paineluelvytys, vaan elottomuuteen johtaneiden syiden nopea tunnistaminen ja hoito. Pelkkä paineluelvytys tuottaa harvoin riittävää verenkiertoa potilaan pelastamiseksi.
Traumaperäisellä elottomuudella tarkoitetaan tilaa, jossa vamman aiheuttama fysiologinen häiriö aiheuttaa verenkierron pysähtymisen (ERC, 2025). Peräjoen & Azbelin (2022, s. 635-636) mukaan traumapotilaan elvytyksen ensisijainen tavoite on elottomuuden taustalla olevien syiden tunnistaminen ja hoito. Hoikka & Kurola (2021) painottavat, että pelkkä potilaan paineluelvyttäminen tuottaa harvoin riittävää verenkiertoa. Tämän vuoksi henkeä pelastavat toimenpiteet elvytyksen aikana eivät saisi viivästyä.
Mistä traumapotilaan elottomuus johtuu, ja miten sitä hoidetaan?
Traumapotilaan elottomuuden syitä tarkasteltaessa ensihoitaja voi Weegenaar ym. (2024) mukaan käyttää HOTT-muistisääntöä (Hypovolemia, Oxygenation, Tension pneumothorax, Tamponade). Traumapotilaan elottomuus voi siis johtua (ERC, 2025)
- hypovolemiasta
- hypoksiasta
- jänniteilmarinnasta
- sydämen tamponaatiosta.
Hypovolemia elottomuden syynä ja sen hoito
Massiivisen verenvuodon seurauksena potilaalle voi kehittyä hypovolemia eli tila, jossa potilaan veritilavuus on riittämättömän pieni (Lääketieteen sanasto, 2016). Verenvuoto voi olla ulkoista tai sisäistä (Ångerman, 2019; Björkman, 2023). Hoitamattomana massiivinen verenvuoto johtaa elottomuuteen (ERC, 2025).
Raajassa oleva verenvuoto voidaan tyrehdyttää kiristyssiteellä (Kämäräinen 2024, s. 80). Holcombin ym. (2023) mukaan kiristysside tulisi asettaa 5–7 cm vuotokohdan yläpuolelle. Jos vuotokohtaa ei kyetä paikantamaan, asetetaan kiristysside raajan tyveen. Asettamisen jälkeen kiristyssidettä saa pitää raajassa kiristettynä korkeintaan 2 tunnin ajan. (Drew ym. (2015) painottavat, että kiristysside tulisi vaihtaa heti hoitotilanteen salliessa painesiteeksi.
Jokelan & Handolinin (2020) mukaan junktionaalisten alueiden verenvuodon hallinnassa käytetään pääasiassa painesidettä tai haavan pakkaamista. Junktionaalisilla alueilla tarkoitetaan kehon taive- ja liitoskohtia, kuten nivusen ja kainalon aluetta. Myös hemostaattisia aineita voidaan hyödyntää vuodon hallinnassa niiden hyytymistä edistävän vaikutuksen vuoksi. (Peräjoki & Azbel, 2022, s. 631; ERC 2025).
Björkmanin ym. (2023) mukaan epäiltäessä lantion alueen vuotoa, potilaalle voidaan asettaa lantiota stabiloiva ja siten verenvuotoa hillitsevä lantiovyö. Kiili (2019) kertoo, että vatsaontelon vuotoa voidaan taas hallita AAJT:llä (Abdominal Aortic Junctional Tourniquet). Se on leveä vyö, jossa on kiristysmekansmi ja ilmalla täytettävä painepussi. Vyö asetetaan keskivartalon ympärille ja kiristetään, jonka jälkeen painepussi täytetään ilmalla. Tällöin valtimoverenkierto voidaan estää vatsa-aortan, kainalo- tai reisivaltimon kohdalta.
Vuotojen tyrehdyttämisen jälkeen aloitetaan maltillinen nesteytys isotonisella liuoksella, hätäverensiirto ja veren hyytymiskykyä edistävä lääkehoito (Ångerman-Haasmaa, 2022 s. 264-266-267, 270-271). Muun hoidon ohella tulee myös pitää potilas lämpimänä, sillä alilämpöisyys lisää kuolleisutta entisestään (Ångerman, 2019; Björkman ym. 2023).
Hypoksia ja sen korjaaminen elvytyksen aikana
Hypoksia eli hapenpuute voi ERC:n (2025) mukaan johtua hengitysteiden tukkeutumisesta, hukkumisesta, keuhkovauriosta tai aivoihin kohdistuneen vamman aiheuttamasta hengityslamasta. Nämä syyt aiheuttavat pahenevaa hapenpuutetta, joka johtaa lopulta elottomuuteen.
Salon & Kuisman (2022, s. 355) ja ERC:n (2025) mukaan hypoksia korjataan elvytyksen aikana turvaamalla hengitystie ja maksimoimalla veren happeutuminen antamalla potilaalla 100-prosenttista happea. Salo & Kuisma (2022 s. 340-341) kertovat, että hengitystien varmistamisessa intubaatiota pidetään parhaimpana menetelmänä. Supraglottinen eli äänihuulien yläpuolelle asettava hengitystieväline on kuitenkin hyvä vaihtoehto intubaatiolle.
Miksi jänniteilmarinta aiheuttaa elottomuuden, ja miten se voidaan hoitaa?
Holmströmin (2022, s. 405-406) ja Peräjoen & Azbelin (2022, s. 621-623) mukaan jänniteilmarinta eli tensiopneumothorax on henkeä uhkaava tila. Rintakehän lävistävä vamma aiheuttaa ilmarinnan, jolloin keuhkopussin ja ulkoilman välillä on yhteys. Ilmarinta voi syntyä myös spontaanisti. Ilmarinta voi kehittyä vähitellen jänniteilmarinnaksi. Holmströmin (2022, s. 405–406) mukaan jänniteilmarinta syntyy, kun keuhkosta sitä ympäröivään pleuraonteloon vuotava ilma ei pääse enää poistumaan uloshengityksen aikana. Tämä johtaa keuhkon kasaan painumiseen, kaasujen vaihdon estymiseen, välikarsinan siirtymiseen sekä laskimopaluun estymiseen, joka ilman nopeaa hoitoa aiheuttaa hypoksian,
verenkierron romahtamisen ja sydänpysähdyksen.
ERC:n (2025) mukaan jänniteilmarinnan hoitona potilaalle voidaan tehdä neulatorakosenteesi. Peräjoen & Azbel (2022, s. 621, 632-633) mukaan se on hätätoimenpide, jolla rintaontelon paine puretaan puhkaisemalla keuhkopussi suurikokoisella kanyylilla, jotta ilma pääsee poistumaan pleuraontelosta mahdollistaen keuhkon laajentumisen ja laskimopaluun palautumisen.
Sydämen tamponaatio ja sen purkaminen
ERC (2025) mukaan sydämen tamponaatio on yleisin syy sydänpysähdykselle lävistävässä rintakehän vammassa. Niemelä (2013) kertoo, että tamponaatiossa sydänpussionteloon pääsee vuotamaan verta tai muuta nestettä, jolloin sydän jää puristukseen eikä pääse täyttymään sen lepovaiheessa. Tällöin sydämen pumppaama veritilavuus elimistöön pienenee ja verenkierto romahtaa.
Nurmen (2016) mukaan tamponaatio voidaan todentaa ultraäänitutkimuksella ja purkaa elvytyksen aikana hätätorakotomialla, jonka tarkoitus on Jokela & Handolinin (2020) mukaan pyrkiä väliaikaisesti palauttamaan elottoman potilaan syke tai staibiloimaan traumapotilaan romahtanut verenkierto. Hätätorakotomian teko tulisi kuitenkin olla perusteltua, sillä se on äärimmäinen keino. Jokela & Handolin (2020) kertovat, että torakotomiassa tehdään vasemmalta puolelta avaus rintaonteloon, avataan kylkiluuväli levittimellä ja nostetaan vasenta keuhkoa ylöspäin. Sen jälkeen paljastetaan sydänpussi, joka avataan tamponaation purkamiseksi.
Elottomuuden syiden korjaaminen tulee priorisioida paineluelvytyksen aikana
Traumapotilaan elvytys aloitetaan paineluelvytyksellä ja se on osa hoitoelvytystä (Salo & Kuisma, 2022 s. 355; ERC; 2025) Hoitoelvytyksen aikana on samanaikaisesti arvioitava traumaperäisen elottomuuden syyt ja niiden hoito (ERC, 2025). Paineluelvytyksestä saavutettava hyöty on Hoikan & Kurolan (2021) mukaan kuitenkin vähäinen, mikäli sydämessä ei ole enää verta massiivisen verenvuodon seurauksena tai sydän ei kykene täyttymään pumpatakseen verta elimistöön pleuraontelossa tai sydänpussissa vallitsevan liiallisen paineen vuoksi. Elottomuuden syiden korjaaminen tulee siis priorisoida sydämen mekaanisen käynnistämisen sijaan. Paineluelvytystä ei kuitenkaan tulee keskeyttää hoitotoimenpiteiden ajaksi (ERC, 2025).
Traumapotilaan elottomuuteen liittyy Peräjoen & Azbelin (2022, s. 635-636) mukaan huomattavan suuri kuolleisuus ja elvytystä on aiemmin pidetty toivottamana. Traumapotilaan elvytystä koskevissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että siitä voi olla hyötyä. Traumaperäiseen elottumuuteen liittyy parempi neurologinen selviytyminen kuin muista syistä johtuviin elottomuuksiin, mikäli verenkierto saadaan palautettua (Björkman ym. 2023).
Artikkeli pohjautuu Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön: Huhtakangas Minja, Kallberg Jori & Korpela Nea (2026): Traumapotilaan elvytys sairaalan ulkopuolella – opetusmateriaalia ensihoitajaopiskelijoille
Lähteet
Björkman, J., Kirves, H., Koivisto-Kokko, K., Metsävainio, K., Raatiniemi, L., Setälä, P. & Hoikka, M. (2023). Vakavasti vammautuneen potilaan ensihoito. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 139, 1307–1312. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo17807.pdf
Drew, B., Bird, D., Matteucci, M. & Keenan, S. (2015). Tourniquet Conversion: A Recommended Approach in the Prolonged Field Care Setting. Journal of Special Operations Medicine,15(3), 81–85. https://doi.org/10.55460/ij9c-6aif
ERC, European Resuscitation Council. (2025). Special Circumstances in Resuscitation. European Resuscitation Council Guideline. 10.1016/j.resuscitation.2025.110753 External Link. Viitattu 7.11.2025
Hoikka, M. & Kurola, J. (2021). Mitä ensihoitolääkärin tulisi poimia uusista ERC:n elvytyssuosituksista. Finnanest, 54(3), 213–216. https://say.fi/files/hoikka_mita__ensihoitola_a_ka_rin.pdf
Holcomb, J. B., Dorlac, W. C., Drew, B. G., Butler, F. K., Gurney, J. M., Montgomery, H. R., Shackelford, S. A., Bank, E. A., Kerby, J. D., Kragh, J. F., Person, M. A., Patterson, J. L., Levchuk, O., Andriievskyi, M., Bitiukov, G., Danyljuk, O. & Linchevskyy, O. (2023). Rethinking limb tourniquet conversion in the prehospital environment. Journal of Trauma and Acute Care Surgery, 95(6), 54–60. https://doi.org/10.1097/TA.0000000000004134
Holmström P. (2022). Hengitysvaikeus. Teoksessa M. Kuisma, P. Holmström, J. Nurmi, K. Porthan & T. Puolakka (toim.), Ensihoito 8–9. painos. (s. 373–409). Sanoma Pro Oy.
Jokela, M. & Handolin, L. (2020). Traumapotilaan verenkierron turvaamiseksi tehtävät kirurgiset hätätoimenpiteet. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 136, 298–306. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo15372.pdf
Kiili, J. (2019). Tutkimus aortan sulkupallon (REBOA) käytöstä ensihoidossa mahdollisesti hyötyvistä potilaista [Tutkielma, Tampereen yliopisto, Lääketieteen ja terveystieteiden tiedekunta]. Trepo. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/116484/KiiliJoonas.pdf?sequence=6
Kämäräinen, A. (2024). Lävistävät vammat. Teoksessa T. Silfvast, S. Hoppu, J. Kurola, V. Lund & M. Martikainen (toim.), Ensihoito-opas 9–10. painos. (s. 79–82). Kustannus Oy Duodecim.
Lääketieteen sanasto. (2016). Hypovolemia. Kustannus Oy Duodecim. Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 27.10.2025. https://www.terveyskirjasto.fi/ltt01258
Niemelä, M. (2013). Tamponaatio – tunnistaminen ja hoito. Sydänääni, 24(1), 62–68. https://www.fincardio.fi/site/assets/files/8129/sa_teema1a_13_luku7.pdf
Peräjoki, K. & Azbel, M. (2022). Vammapotilaan tutkiminen ja hoito. Teoksessa M. Kuisma, P. Holmström, J. Nurmi, K. Porthan & T. Puolakka (toim.), Ensihoito 8–9. painos (s. 619-636). Sanoma Pro Oy.
Salo, A. & Kuisma, M. (2022). Sydänpysähdys ja elvytys. Teoksessa M. Kuisma, P. Holmström, J. Nurmi, K. Porthan & T. Puolakka (toim.), Ensihoito 8–9. painos. (s. 321–373). Sanoma Pro Oy.
Weegenar C., Perkins, Z. & Lockey, D. (2024). Pre-hospital management of traumatic cardiac arrest 2024 position statement: Faculty of Prehospital Care, Royal College of Surgeons of Edinburgh. Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine, 32, 139. https://doi.org/10.1186/s13049-024-01304-z
Ångerman, S. (2019). Verituotteiden käyttö ensihoidossa. Finnanest, 52(3), 200–205. https://say.fi/files/ngerman_verituotteiden_kaytto.pdf
Ångerman-Haasmaa, S. (2022). Nestehoito. Teoksessa M. Kuisma, P. Holmström, J. Nurmi, K. Porthan & T. Puolakka (toim.), Ensihoito 8–9. painos. (s. 261-272). Sanoma Pro Oy.