• defusing
• ensihoito
• mielenterveys
• viranomainen

Henkisesti kuormittavien työtilanteiden jälkihoidossa käytetään defusing–purkukeskustelumenetelmää, johon osallistumista vaaditaan jokaiselta tehtävällä olleelta työntekijältä. Suomi on yksi harvoista maista, joissa säädökset määrittävät viranomaisten purkukeskustelut pakollisiksi. Voidaanko työntekijää pakottaa käsittelemään tunteitaan? Onko väkisin pidetystä keskustelusta hyötyä vai haittaa? Opinnäytetyössä selvitettiin tuloksia, joita viranomaisille pidetyistä jälkipurkukeskusteluista on saatu. 

Poliisit, pelastajat ja ensihoitajat kokevat laaja-alaisesti mielenterveyteen liittyvää kuormitusta, joka johtuu työnkuvaan kuuluvista toistuvista onnettomuus- ja trauma-altistuksista. Purkukeskustelu pidetään esimerkiksi vakavan työtapaturman sattuessa tai tilanteessa, jossa työtehtävään on liittynyt kuolonuhreja (Suomen palopäällystöliitto 2021). Defusing-kokouksessa omia tapahtuneesta aiheutuneita tuntemuksia jaetaan avoimesti muille, millä pyritään vähentämään itsekriittisyyttä ja työn kuormitusta. Vakioidusta käytöstä huolimatta defusingin hyödyllisyyttä on tutkittu verrattain vähän. 

Miten purkukeskustelun pakollisuutta perustellaan?

Opinnäytetyö toteutettiin integroituna kirjallisuuskatsauksena, joka kokosi uusimman tutkimustiedon defusingin hyödyistä yksien kansien väliin. Useat tutkimukset osoittavat mahdollisimman varhaisen keskustelun olevan tehokas tapa stressin hallintaan ja pitkittyneiden stressioireiden ennaltaehkäisyyn (esim. Bohström ym. 2016). Purkukeskustelu vaikuttaa olevan pidemmällä aikavälillä hyödyksi jokaiselle, tuntuipa kokoukseen osallistuminen yksittäisestä työntekijästä aiheelliselta tai ei. Ainakin seuraavanlaisia hyötyjä defusingista on todettu olevan (Bohström ym. 2016, Carleton ym. 2020, Donovan 2022 Price ym. 2022): 

• Lieventää stressireaktiota
• Edesauttaa palautumista
• Ennaltaehkäisee traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) syntyä
• Vähentää riskiä masennukseen ja työuupumukseen
• Vähentää riskiä alkoholiongelmiin ja yleistyneeseen ahdistushäiriöön
• Vähentää pidemmällä tähtäimellä sairaspoissaoloja
• Lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta

Defusing tarjoaa strukturoidun ja turvallisen ympäristön keskustelulle vaikeasta aiheesta (O’Rourke & Hyland 2021). Kokouksessa puheenvuoro annetaan myös tiimin hiljaisimmalle työntekijälle ja jokaisen näkemystä kuunnellaan kunnioittavasti. Esille tulleita asioita ei käsitellä kokouksen ulkopuolella, sillä tilaisuutta koskee vaitiolovelvollisuus (Suomen palopäällystöliitto 2021). Kollegoiden tarjoama vertaistuki luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja on suojaava tekijä epävarmuutta vastaan. Defusing syventää työyhteisön luottamusta ja auttaa ymmärtämään myös muiden paikallaolleiden toiminnan syitä tapahtuneessa tilanteessa. (Donovan 2022).

Voiko defusingiin osallistuminen olla haitallista?

Viranomaiset keskustelisivat kuormittavista työtilanteista kuitenkin mieluiten keskenään kahvipöydän ääressä, kuin virallista purkukeskustelua pyytäen – se todetaan lähes kaikissa aihetta käsitelevissä tutkimuksissa (Carleton ym. 2020). Aina kärpäsestä ei haluta tehdä härkästä, vaan koetaan kollegoiden välisen ruodinnan riittävän. Selkeä tutkimustulos kuitenkin osoittaa, ettei defusingiin osallistuminen aiheuta haitallisia vaikutuksia sen osallistujiin (O’Rourke & Hyland 2021).

Jo pelkkä kuormittavan tilanteen läpikäyminen paikallaolijoiden kesken luo tarkempaa kokonaiskuvaa ja kasvattaa henkisen hyvinvoinnin tunnetta. Tilanne on eri, jos traumaattinen työtilanne avataan vasta päivien kuluttua tapahtuneesta. Tällöin asia voidaan kokea jo käsitellyksi, jolloin parantuvien haavojen uudelleen repiminen ei enää auta. (Vilkko–Riihelä & Laine 2014, 120).

Miksi pakottaa viranomainen defusingiin, jos tarjolla olisi muitakin vaihtoehtoja?

Positiivisia tutkimustuloksia on saatu defusingin lisäksi muista purkukeskustelumalleista. Viranomaiset, jotka osallistuvat mihin tahansa jälkipurkuun tai saavat koulutusta henkisestä hyvinvoinnista, kokevat vähemmän mielenterveyden häiriöitä verrattuna niihin, jotka eivät osallistu koulutuksiin tai jälkipurkuihin lainkaan. (Carleton ym. 2020). Miksi siis pakottaa viranomainen defusingiin, jos tarjolla olisi muitakin vaihtoehtoja? Työaikaan kuuluvalla välittömällä purkukeskustelulla varmistetaan, että työntekijä käsittelee kuormittavan tilanteen edes kerran, jolloin edellä mainitut hyödyt saavutetaan.

Defusing pidetään tiettyjen kriteerien täyttyessä tai sitä erikseen pyydettäessä. Purkukokous kuuluu viranomaisen työaikaan, jonka ajaksi hänet vapautetaan muista työtehtävistään. (Suomen palopäällystöliitto 2021). Defusingiin osallistuminen ei siis lisää työntekijän työtaakkaa tai aiheuta lisäkuormitusta. Vaikka kokoukseen osallistumista traumaattisella tehtävällä olleilta vaaditaan, ei keskustelussa pakoteta tunteista puhumiseen, ellei henkilö itse halua. Tärkeintä on kokoontua läsnä olleiden kesken rauhallisessa ympäristössä ja jakaa kunkin näkökulma tilanteesta, jolloin jokaiselle tarjoutuu selkeämpi kokonaiskuva.

Tunteiden käsittelykeinoja on erilaisia, eikä vaikeista asioista puhuminen ole luontevinta jokaiselle, mutta haittaa defusingistä ei ole todettu olevan. Ideaalitilanteessa työntekijä oppii uusia stressinhallintakeinoja ja lähenee kollegoidensa kanssa. Defusingin pakollisuus ei siis ole rangaistus, vaan jokaiselle etuoikeus.

Theseus-linkki opinnäytetyöhön: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121135926

Lähteet:

Bohström, D.; Carlström, E.; Sjöström, N. 2016. Managing stress in prehospital care: Strategies used by ambulance nurses. Haettu 3.12.2023 https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1755599X16300829?via%3Dihub

Carleton, R.; Afifi, T.; Turner, S.; Taillieu, T.; Vaughan, A.; Anderson, G.; Ricciardelli, R.; MacPhee, R.; Cramm, H.; Czarnuch, S.; Hozempa, K.; Camp, R. 2020. Mental health training, attitudes toward support, and screening positive for mental disorders. Haettu 3.12.2023 https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/16506073.2019.1575900

Donovan, N. 2022. Peer support facilitates post-traumatic growth in first responders: A literature review. Haettu 3.12.2023 https://journals-sagepub-com.ezproxy.turkuamk.fi/doi/10.1177/14604086221079441

O’Rourke, N. & Hyland, J. 2021. Coping mechanisms employed by Irish fire-fighters and association with stress and anxiety: A role for Critical Incident Stress Management? Haettu 3.12.2023 https://dbsbusinessreview.ie/index.php/journal/article/view/75/51

Suomen palopäällystöliitto. 2021. Suositus jälkipurkutoimien järjestämiseksi. Haettu 3.12.2023 https://sppl.fi/content/uploads/2021/03/Suositus_jalkipurkutoimien_jarjestamiseksi_2021.pdf

Vilkko–Riihelä, A. & Laine, V. 2014. Mielen maailma. Persoonallisuus ja mielenterveys. Viitattu 15.6.2023

Artikkelikuva: Gorodenkoff

Lisenssi: Shutterstock.com