Voidaanko täydennyskoulutuksen avulla ennaltaehkäistä ensihoidon kohtaamia uhka- ja väkivaltatilanteita?
Ensihoidon kohtaamat uhka- ja väkivaltatilanteet ovat lisääntyneet viime vuosien aikana merkittävästi. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä selvitettiin Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ensihoitohenkilöstön mahdollinen täydennys- ja lisäkoulutustarve. Yhtenä päällimmäisenä lisäkoulutustarpeena nousi esiin koulutus, joka lisäisi toimintavalmiuksia ensihoitajiin kohdistuvissa uhka- ja väkivaltatilanteissa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tiedonkeruumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu. Tutkimuksessa kartoitettiin Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ensihoitohenkilöstön täydennys- ja lisäkoulutustarvetta. Haastatteluihin osallistui 11 haastateltavaa: viisi hoitotason ensihoitajaa, kaksi perustason ensihoitajaa ja neljä pelastajaa. Tutkimuksessa havaittiin koulutustarve välineistöön, hoito-ohjeisiin sekä työturvallisuuteen liittyen. Työturvallisuudesta varsinkin uhka- ja väkivaltatilanteiden täydennys- ja lisäkoulutus nähtiin tarpeelliseksi.
Ensihoidon kohtaama väkivalta ja sen ennaltaehkäisy
Ensihoito voidaan lukea turvallisuuskriittiseksi alaksi, sillä ensihoitajat kohtaavat usein henkistä ja fyysistä kuormitusta sekä erilaisia työturvallisuusriskejä kuten väkivaltaa. Ammattiliittojen teettämien kyselyjen perusteella 97 % vastanneista ensihoitajista ovat kohdanneet työssään väkivaltaa tai sen uhkaa. Väkivaltatilanteet ovat yhä yleisempiä ja kohdattu väkivalta yhä raaempaa. Neljäkymmentä prosenttia kyselyyn vastanneista ensihoitajista on saanut tappouhkauksia tai uhkailussa on ollut mukana terä- tai ampuma-ase. Uhkaava käytös ja sanallinen uhkailu ovat lähes päivittäistä. (Tehy 2020)
Työnantajalla on aina vastuu työntekijänsä turvallisuudesta. Työturvallisuusohjeet tulee antaa yksityiskohtaisesti, ja niiden toteutumista tulee valvoa tarkasti. (Määttä & Harve-Rytsälä 2022, 33.) Ensihoidossa väkivallan kohteeksi joutuminen on kuitenkin niin yleistä, että työturvallisuuskoulutusta tulisi olla tarjolla kaikissa ensihoidon työpaikoissa (Tehy 2020).
Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tuloksissa havaittiin useamman haastateltavan kohdalla toive työturvallisuuskoulutuksen lisäämiselle. Haastatteluun osallistuneet ensihoitajat kokivat, että koulutukset antaisivat lisää rutiinin omaisia tapoja työskennellä turvallisesti ja ennaltaehkäistä uhka- ja väkivaltatilanteita. Osa ensihoitajista pohti osaavatko kaikki ensihoitajat lukea mahdollisia uhkatilanteita ja arvioida esimerkiksi kohteen turvallisuutta tehokkaasti. Myös erilaissa ympäristöissä tapahtuva työturvallisuuskoulutus nähtiin tarpeelliseksi. Ympäristöiksi toivottiin esimerkiksi ambulanssin takatilaa ja tehtäväkohdetta.
Virtuaalinen ja lisätty todellisuus turvallisen työturvallisuuskoulutuksen mahdollistajina
Tiedon määrä kasvaa maailmassa nopeasti, ja sen vuoksi tiedon esittäminen vaatii nykyisin uusia käyttöliittymiä, kuten virtuaalista ja lisättyä todellisuutta. Virtuaalitodellisuudessa toimitaan kokonaan luodussa keinotekoisessa ympäristössä, kun taas lisätyssä todellisuudessa käyttöliittymä luodaan vastaamaan todellisen maailman ympäristöä älylaitteiden tai esimerkiksi AR- lasien avulla. (VTT.)
Virtuaalimaailmassa pystytään simuloimaan turvallisesti vaarallisia, muuten heikosti harjoiteltavissa olevia tilanteita, kuten työturvallisuuteen liittyviä uhkatilanteita. Lisätyn todellisuuden avulla pystytään luomaan työturvallisuus koulutusta varten esimerkiksi kuvitteellinen tilanne ambulanssin takatilassa tai kohteessa, jossa mahdollinen työturvallisuusuhka sijaitsee.
Tällaisen luodun tilanteen avulla pystytään harjoittelemaan omaa reaktiota sekä oikeanlaista toimintatapaa haastavassa tilanteessa. Luotuihin tilanteisiin voisi liittää esimerkiksi kohteen turvallisuuden arviointia ja uhka- ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisyä. Kun tällaisia tilanteita harjoitellaan ennalta, valmiudet työssä paranevat ja työturvallisuus lisääntyy.
Tämä artikkeli pohjautuu Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön: Laine Anni & Saarinen Juho-Pekka (2024) Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ensihoitohenkilöstön täydennys- ja lisäkoulutustarve.
Lähteet:
Määttä, T. & Harve-Rytsälä, H. 2022. Ensihoitopalvelun organisointi. Teoksessa Kuisma, M.; Holmström, P.; Nurmi, J.; Porthan, K. & Puolakka, T. (toim.) 2022. Ensihoito. 8.–9. painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy, 33. Viitattu 12.12.2024
Tehy. 2020. Ensihoidon työturvallisuuden parantaminen vaatii kiireellisiä toimia. Viitattu 12.12.2024. https://www.tehy.fi/fi/tiedote/jarjestot-ensihoidon-tyoturvallisuuden-parantaminen-vaatii-kiireellisia-toimia?gad_source=1&gclid=EAIaIQobChMI04KRhuuhigMVH0-RBR0vAwSpEAAYASAAEgIVhfD_BwE
VTT Technical Research Centre of Finland. Virtuaalinen ja lisätty yodellisus. Viitattu 13.12.2024. https://www.vttresearch.com/fi/palvelut/virtuaalinen-ja-lisatty-todellisuus
Artikkelikuva: Mikhail Nilov, Pexels