Yhteistyön kehittäminen ensihoidon ja kotihoidon välillä – ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (VARHA) ikääntyvän väestön määrän kasvaessa kotihoidon ja ensihoidon yhteistyö on noussut tärkeäksi kehityskohteeksi. Kotihoidon asiakkaiden terveydentilan heikkeneminen sekä resurssipula ovat johtaneet tilanteisiin, joissa ensihoidon tehtävämäärät ovat lisääntyneet.
Tuore opinnäytetyö Turun ammattikorkeakoulusta tarjoaa ratkaisuja tähän moniammatilliseen haasteeseen.
Kotihoidon ja ensihoidon välinen yhteistyö – Miten tutkimus toteutettiin?
Ensihoidon tehtävät ikääntyneiden kotihoidon asiakkaiden parissa ovat kasvaneet, sillä asiakkaiden toimintakyky ja terveydentila ovat heikentyneet, ja laitospalvelujen vähentäminen on lisännyt kotihoidon asiakasmäärää. Usein kotihoidon ja tukipalvelujen riittämättömyys johtaa ensihoitokuljetuksiin, erityisesti potilaan elämän loppuvaiheessa. Ikääntyneiden oireiden diagnosointitarpeet, kuten laboratorio- ja kuvantamistutkimukset, lisäävät myös päivystyskäyntejä. (Nyman ym. 2021.)
Ensihoidon ja kotihoidon yhteistyön toimivuus perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön, kollegiaalisuuteen, ammattietiikkaan, potilasturvallisuuteen sekä tehokkaaseen raportointiin ja tiedonkulkuun. Moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveysalalla yhdistää eri asiantuntijoiden osaamisen, tavoitteena asiakkaan kokonaisvaltainen huomioiminen. (Isoherranen 2005.)
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa pyrittiin kartoittamaan ensihoidon ja kotihoidon välisiä yhteistyön kehittämistarpeita. Tutkimus keskittyi keräämään ja analysoimaan numeerista dataa, jonka avulla voitiin tunnistaa keskeisiä haasteita sekä löytää ratkaisuja yhteistyön sujuvoittamiseksi. Tavoitteena oli tarjota konkreettista ja luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013.)
Yhteistyön keskeiset haasteet
Yhteistyön keskeiset haasteet liittyivät kollegiaalisuuteen, kommunikaatioon ja tiedonkulkuun. Kotihoidon ammattilaiset kokivat, että heidän näkemyksiään potilaiden tilasta ei aina arvosteta riittävästi. Lisäksi tiedonvälityksessä potilaiden terveydentilasta ja hoitohistoriasta esiintyy puutteita, jotka voivat vaarantaa potilasturvallisuuden.
Tiedonkulun ja raportoinnin haasteet:
”Tiedonkulun ja raportoinnin sujuvuuden parantaminen on avainasemassa ensihoidon ja kotihoidon välisen yhteistyön kehittämisessä.” Kotihoidon ammattilaiset toivat esille haasteen raportoinnissa, koska potilastietojärjestelmä on eri.
Kollegiaalisuuden ja tasavertaisuuden puute:
”Kollegiaalisuuden vahvistaminen on tärkeää yhteistyön sujuvuuden ja potilasturvallisuuden takaamiseksi.” Monet kotihoidon työntekijät kokevat, että ensihoitajat eivät aina kohtele heitä tasavertaisina ammattilaisina, mikä voi aiheuttaa kitkaa yhteistyössä.
Resurssipula:
Kotihoidon resurssit, kuten henkilöstö ja välineistö, eivät aina riitä asiakkaiden hoidon tarpeen asianmukaiseen arviointiin, mikä lisää ensihoidon tehtäviä.
Päätöksenteon konfliktit:
Päätökset asiakkaan kotiin jättämisestä tai sairaalahoitoon kuljettamisesta aiheuttavat ajoittain erimielisyyksiä ensihoidon ja kotihoidon välillä.
Potilasturvallisuus:
Vaikka suurin osa yhteistyöstä koetaan potilasturvalliseksi, osa ammattilaisista tuo esille epäselvyyksiä hoitovastuissa ja toimintamalleissa.
Kehittämisehdotuksia yhteistyön edistämiseksi
Tutkimus selvitti kotihoidon ammattilaisten kokemuksia yhteistyöstä ensihoidon kanssa ja tunnisti merkittäviä kehityskohteita. Ensi- ja kotihoidon yhteistyön kehittäminen on tärkeää, jotta potilaiden hoito olisi mahdollisimman laadukasta ja sujuvaa. Seuraavat ehdotukset nousivat esiin mahdollisina keinoina parantaa yhteistyötä:
”Tehokkaampi tiedonkulku on avain ensi- ja kotihoidon yhteistyön onnistumiseen.” Käyttöönotettavaksi ehdotetaan standardoituja raportointimalleja, kuten ISBAR, jotka selkeyttävät tiedonvaihtoa ensihoidon ja kotihoidon välillä. Tämä vähentäisi epäselvyyksiä ja parantaisi potilasturvallisuutta.
”Tarkistuslistojen käyttöönotto voi vähentää ensihoidon tehtävien määrää ja parantaa päätöksentekoa kotihoidossa.” Tarkistuslistat ennen hätäkeskukseen soittoa auttaisivat kotihoidon ammattilaisia varmistamaan, että kaikki oleelliset tiedot ja vaihtoehdot on käyty läpi, mikä voi vähentää ensihoidon kuormitusta.
´´Ensihoidon ja kotihoidon väliset yhteiset koulutukset voisivat lisätä ymmärrystä toistensa työskentelytavoista ja rooleista´´ Yhteistyön kehittäminen edellyttää selkeämpiä toimintamalleja ja systemaattista koulutusta. Ensihoidon ja kotihoidon väliset yhteiset koulutukset voivat lisätä ymmärrystä toisten työskentelytavoista ja rooleista. Koulutus voisi sisältää esimerkiksi tiedonvaihtoa potilaiden hoidon tarpeen arviointimenetelmistä, kuten NEWS-pisteytyksen käytöstä.
´´Ymmärrys kummankin toimialan erityspiirteistä voisi edistää kollegiaalisuutta ja luoda perustaa entistä paremmalle yhteistyölle´´
Säännölliset yhteiskoulutukset ja tutustumiskäynnit toistensa työympäristöihin voisivat lisätä ymmärrystä kummankin toimialan erityispiirteistä. Nämä toimet voisivat myös edistää kollegiaalisuutta ja luoda perustaa entistä paremmalle yhteistyölle.
´´Reaaliaikainen pääsy potilastietoihin voisi helpottaa ensihoidon ja kotihoidon päätöksentekoa ja vähentää virheitä.´´
Yhteinen potilastietojärjestelmä nousi tutkimuksessa keskeiseksi ratkaisuksi. Nykyisten järjestelmien hajanaisuus hidastaa prosesseja ja aiheuttaa epävarmuutta.
Potilaskeskeisyys yhteistyön ytimessä
Kaiken yhteistyön keskiössä on potilas. Tutkimuksessa korostettiin, että kotihoidon ammattilaisten syvällinen asiakastuntemus on arvokasta ensihoidon päätöksenteossa. Kotihoidon ja ensihoidon yhteistyön vahvistaminen voisi parantaa potilaiden hoidon laatua ja vähentää tarpeettomia sairaalakäyntejä.
Kohti parempaa yhteistyötä
Tutkimuksella saadaan tarjottua arvokasta tietoa moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi. Panostukset toimintamalleihin, koulutukseen ja teknologisiin ratkaisuihin voivat johtaa merkittäviin parannuksiin ensihoidon ja kotihoidon yhteistyössä. Tämä puolestaan tukee ikääntyvien asiakkaiden hyvinvointia ja vähentää terveydenhuollon kuormitusta.
Lähteet:
Nyman, J.; Porthan, K.; Sippola-Soininen, M. & Soini, H. 2021. Kotihoidon asiakkaiden avuntarve lisää ensihoitohälytyksiä. Gerontologia. Journal.fi. Viitattu 11.12.2024. https://journal.fi/gerontologia/article/view/89038/60233
Isoherranen, K. 2005. Moniammatillinen Yhteistyö. 1. painos. Vantaa Dark oy.
Kankkunen, P. & Vehviläinen-Julkunen, K. 2013. Tutkimus hoitotieteessä. 3. uudistettu painos. Helsinki: SanomaPro OY.
Riku Niemelä, Anni Turpela, Tiia Turklin (2024). Kartoitus Varha:n Ensihoidon ja kotihoidon yhteistyöstä – Kyselytutkimus kotihoidon ammattilaisille