• fysioterapia
• raskaus

Kun halutaan antaa lyhyessä ajassa kaikille esikoista odottaville sopivaa ohjausta, on tarpeen miettiä kaikista yleisimpiä raskausaikaan liittyviä kehollisia haasteita, joihin fysioterapeutti voi perhevalmennuksessa tarjota apua. Kehittämistyönä toteutetussa opinnäytetyössä syvennyttiin perhevalmennuksen fysioterapeuttisen osuuden sisältöön.

Raskausaika on hyvin yksilöllistä ja ainutlaatuista aikaa, eikä jokainen koe samoja kehollisia muutoksia. Vaikka raskauteen liittyvissä muutoksissa on vaihtelua, yleisimmät raskausaikana tuki- ja liikuntaelimistöä vaivaavat tekijät ovat alaselkäkipu ja lantiorenkaan kiputilat. Kohdun kasvaessa myös kehon painopiste muuttuu ja selkärangan kaaret saattavat korostua. Asennon muutoksista ja kivuista ei tule kuitenkaan tehdä suoria johtopäätöksiä mahdollisten vaivojen syistä, sillä lisää tutkimusnäyttöä tarvitaan, jotta voitaisiin sanoa kiputilojen johtuvan rangan asennon muutoksista.

Onkin tärkeää, että ammattilaiset eivät selittäisi tai ennustaisi kipuja raskausajan ryhtimuutoksilla. Ryhtiin keskittymisen sijasta liikuntaan ohjaus on yksi tärkeimmistä keinoista lantiorenkaan kipujen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Toiset saattavat hyötyä konkreettisista arkeen yhdistettävistä keinoista. Kipua voi helpottaa arjessa esimerkiksi pukeutumistilanteessa välttämällä yhden jalan seisontaa tai autoon mennessä laittamalla molemmat alaraajat yhteen ennen siirtymisiä. Kipualueen lämpöhoidosta voi myös olla apua.

Liikunnalla on positiivinen vaikutus lantionpohjan hyvinvoinnille.

Vaikka liikunta on tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kivunhoitoa, liikunnan määrä raskausaikana saattaa vähentyä ja vain harva liikkuu suositusten mukaisesti. Säännöllisen liikkumisen ja fyysisen aktiivisuuden merkitystä tulee korostaa odottavia äitejä ohjatessa.

Liikunnalla on positiivinen vaikutus myös lantionpohjan hyvinvoinnille. Lantionpohjan hyvinvointiin on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti raskausaikana, sillä raskausaika lisää riskiä lantionpohjan toimintahäiriöille. Toimintahäiriöistä yleisin on virtsankarkailu. Liikunta ja lantionpohjan harjoittelu voivat ennaltaehkäistä virtsankarkailua, mutta ammattilaisten on tärkeää tunnistaa ne, joilla on jo virtsankarkailua, sillä lantionpohjan lihasten omatoimisesta harjoittelusta ei välttämättä ole hyötyä, mikäli vitsankarkailua jo esiintyy.

Lantionpohjasta voi pitää huolta myös kiinnittämällä huomiota ummetuksen hoitoon. Siihen liittyen on hyvä muistaa, millainen lantionpohjan anatominen rakenne on. Ulostaminen on helpointa kyykkyasennossa, jolloin peräsuoli pääsee oikenemaan ja uloste pääsee kulkemaan suolessa esteettä. Kyykkyasentoa voi mukailla asettamalla korokkeen jalkojen alle wc:ssä käydessä.

Ammattilaisten on tärkeää rohkaista fyysiseen aktiivisuuteen paitsi raskausaikana myös synnytyksen jälkeen.

Ylimääräinen ponnistelu wc-toimintojen yhteydessä kasvattaa myös vatsaontelon painetta, joka lisää kuormaa lantionpohjan lisäksi suorien vatsalihasten välissä olevalle jännesaumalle, eikä tämä ole tarkoituksenmukaista. Jännesauma venyy raskausaikana kohdun kasvaessa, ja sitä voidaan kutsua suorien vatsalihasten erkaumaksi. Erkauma on normaali ja yleinen ilmiö raskausaikana ja sen jälkeen. Ammattilaisten on tärkeää rohkaista raskaana olevia pysymään fyysisesti aktiivisena paitsi raskausaikana myös synnytyksen jälkeen, sillä liikuntaa ei tule välttää siinä uskossa, että se pahentaisi erkaumaa.

Raskausajan muutokset voivat ulottua aina jalkaterään asti. Jalkaterän holvikaaret saattavat madaltua ja jalkaterä voi pidentyä. Epäsopivat jalkineet ovat yhteydessä raskausaikana tapahtuviin kaatumisiin, joten raskausaikana kannattaa suosia tarkoituksenmukaisia ja sopivia jalkineita. Sopivat kengät eivät purista tai hierrä ja kantapää pysyy tukevasti kengässä kävelyn aikana. Kengän kärjen malli saattaa vaikuttaa känsien ja kovettumien syntyyn, joten jalkaterän etuosan anatomista mallia mukaileva jalkine on hyvä valinta.

Perhevalmennuksissa kaiken informaatiotulvan lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota minäpystyvyyttä tukevaan ilmaisuun ja innostavaan esityksen ulkoasuun. Valmennus on eräänlainen oppimistilanne, ja oppiminen on tehokkaampaa, kun kuuntelijan mielentila ja opittavat asiat ovat sopusoinnussa keskenään.

Lähteet:

Australian Government Department of Health. (2022). Pregnancy Care Guidelines. Viitattu 29.10.2023. Saatavilla osoitteessa https://www.health.gov.au/sites/default/files/documents/2022/06/pregnancy-care-guidelines-pregnancy-care-guidelines_0.pdf

Bandura, A. 1997. Self-efficacy. The exercise of control. New York: W.H. Freeman and Company.

Casagrande, D.; Gugala, Z.; Clark, SM. & Lindsey, RW. 2015. Low Back Pain and Pelvic Girdle Pain in Pregnancy. J Am Acad Orthop Surg. 2015 Sep;23(9):539-49. doi: 10.5435/JAAOS-D-14-00248

Conder, R.; Zamani, R. & Akrami, M. 2019. The Biomechanics of Pregnancy: A Systematic Review. J Funct Morphol Kinesiol. 2019, 4(4), 72; doi: 10.3390/jfmk4040072

Fei, H.; Liu, Y.; Li, M.; He, J.; Li, J.; Wan, Y. & Li, T. 2021.The relationship of severity in diastasis recti abdominis and pelvic floor dysfunction: a retrospective cohort study. BMC Women’s Health. 2021. 21, 68. doi: 10.1186/s12905-021-01194-8

Heiskanen, J.; Jernfors, V.; Parantainen, A.; Camut, M.; Isotalo, A.; Luomala, T.; Törnävä, M.; Sinisalo, M. & Palomäki, K. 2020. Lantionpohjan fysioterapia. Vk. Kustannus oy. Jyväskylä: Livonia Print.

Hotus-hoitosuositus, 2022. Raskaana olevat ja synnyttäneet terveydenhuollossa: liikunnan perustelut ja liikuntaan ohjaaminen. Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä: Hamari L, Grym K, Harsunen H, Niela-Vilén HK, Ryhtä I, Saarikko J & Sinisalo M. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. Viitattu 29.10.2023. Saatavilla https://www.hotus.fi/hoitosuositukset/

Hrvatin, I. & Rugelj, D. 2022. Risk factors for accidental falls during pregnancy – a systematic literature review. J Matern Fetal Neonatal Med. 2022. Dec;35(25):7015-7024. doi: 10.1080/14767058.2021.1935849

Saarikoski, R. & Stolt, M. 2022. Kengän istuvuuden vaikutus jalkaterveyteen. Teoksessa Stolt, M.; Flink, A.; Saarikoski, R.; Virrantaus, O. & Väyrynen, P. Jalkaterveys. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Segal, NA.; Boyer, ER.; Teran-Yengle, P.; Glass, NA.; Hillstrom, HJ. & Yack, HJ. 2013. Pregnancy leads to lasting changes in foot structure. Am J Phys Med Rehabil. 2013 Mar; 92(3): 232–240.  doi: 10.1097/PHM.0b013e31827443a9