• harjoitettavuuskartoitus
• urheiluvammat

Nuorilla liikuntavammojen riski on merkittävän suuri. Niiden ennaltaehkäisemiseksi urheiluakatemioiden ammattilaiset muodostivat Suomen Olympiakomitean harjoitettavuuskartoituksen, jolla mitataan urheilijan perusominaisuuksia. Kiinnostavaa onkin, voidaanko harjoitettavuuskartoituksella selvittää urheiluvammojen ilmaantuvuutta ja näin parantaa vammoja ennaltaehkäisevää työtä.

Johdanto

Urheiluvammoja ennaltaehkäisevää työtä tehdään Turun Seudun Urheiluakatemiassa lajivalmentajien ja fysioterapeuttien toimesta. Urheiluvammojen ennaltaehkäisevän työn tueksi urheiluakatemioiden ammattilaiset muodostivat Olympiakomitean harjoitettavuuskartoituksen. Kartoituksen avulla saadaan tietoa urheilijan ominaisuuksista. Tiedon perusteella voidaan suunnitella ja toteuttaa tehokasta kehityskohteisiin keskittyvää harjoittelua.

Harjoitettavuuskartoitus

Harjoitettavuuskartoituksella mitataan urheilijan harjoitettavuutta eli perusominaisuuksia, jotka mahdollistavat lajinomaisten ominaisuuksien harjoittelun. Harjoitettavuuskartoitus on rakennettu ominaisuuksien voima ja liikkuvuus ympärille. Testistön kohderyhmänä ovat nuoret urheilijat, jotka siirtyvät yläkouluista toiselle asteen urheilulinjalle. Tällöin nuorten urheilussa tapahtuu murrosvaihe, jolloin harjoittelun määrä ja ammattilaiset lajin ympärillä saattavat muuttua. Tässä vaiheessa onkin oleellista testata urheilijan ominaisuuksia ja tuoda esiin siinä ilmenevät puutteet, jotta valmentaja pystyy suunnittelemaan harjoittelua tukemaan urheilijan kehityskohteita. (Suomen Olympiakomitea, 2022.)

Harjoitettavuuskartoitus koostuu 12 testistä, joilla mitataan urheilijan jokaisen kehonosan omaisuuksia. Testit pisteytetään kolmiportaisen värikoodiston avulla. Punainen tulos tarkoittaa, että testattava osa-alue aiheuttaa huomattavia rajoitteita harjoitteluun, keltainen tulos tarkoittaa osa-alueessa olevan kehitettävää ja vihreän tulos tarkoittaa, että osa-alue ei aseta rajoitteita harjoittelulle. (Suomen Olympiakomitea, ei pvm.)

Harjoitettavuuskartoitus olisi ihanteellista tehdä 2–3 kertaa vuodessa, jolloin voidaan seurata, miten harjoittelu on vaikuttanut kehitettäviin osa-alueisiin. Tulevaisuuden tavoitteena on laajentaa testistön käyttöönotto kaikkiin Suomen urheiluakatemioihin. Tällöin kerätyn datan avulla voidaan vertailla profiilien lajikohtaisia eroja sekä arvioida koko urheilujärjestelmän toimintaa. (Suomen Olympiakomitea, 2022.)

Urheiluvammat ja niiden ennaltaehkäisy

Urheiluvammojen ennaltaehkäisyn peruspilareita ovat riskitekijöiden kartoittaminen esimerkiksi harjoitettavuuskartoituksella ja lajille tyypillisten vammojen tiedostaminen. Lisäksi valmentajille, perheille, opettajille ja päättäjille on luotu suositukset ennaltaehkäiseville toimille päivitetyissä lasten ja nuorten liikuntavammojen ehkäisyn suosituksessa. Suosituksessa korostetaan säännöllisen vammoja ennaltaehkäisevän harjoittelun, turvallisen ympäristön, huolellisen vammakuntoutuksen, sääntöjen sekä kuormituksen ja levon suhteen merkitystä vammojen ennaltaehkäisyssä. (Leppänen ym., 2023, s. 8–11.). Vammoja ennaltaehkäisevän harjoittelun tulisi sisältää hermo-lihasjärjestelmää aktivoivia harjoitteita sisältäen lihaskunto-, tasapaino-, koordinaatio-, ketteryys-, hyppely- ja liikehallintaharjoitteita. Harjoitteita tulisi tehdä 2–3 kertaa viikossa 20min kerrallaan. (Leppänen & Pasanen, 2021, s. 50). Viialan ym. (2026) koostetutkimuksessa todetaan, että ennaltaehkäisevä harjoittelu on tehokasta, kun siihen sitoudutaan. Haasteena onkin ohjelmien tuominen luonnolliseksi osaksi urheilijan harjoitusviikkoa.

Opinnäytetyön tarve, tavoite ja tutkimuskysymykset

Opinnäytetyötutkimus syntyi tarpeesta selvittää harjoitettavuuskartoituksen kykyä toimia mittarina selvittäessä urheiluvammojen ilmaantuvuuden ja harjoitettavuuskartoituksen tulosten välistä yhteyttä sekä yleisimpiä urheiluvammoja Turun Seudun Urheiluakatemian toisen asteen lukioikäisillä yleisurheilijoilla. Näiden tietoja avulla pystyttäisiin suunnittelemaan ja toteuttamaan yhä tehokkaampaa ennaltaehkäisevää harjoittelua. Opinnäytetyötä lähdettiin toteuttamaan määrällisenä tutkimuksena, jossa aineistoksi kerättiin urheilijoiden harjoitettavuuskartoituksen tulokset sekä 3kk myöhemmin tieto ilmenneistä urheiluvamoista. Tarkoituksena oli verrata, näkyykö harjoitettavuuskartoituksen tuloksissa yhteyttä vammojen ilmaantuvuuteen.

Opinnäytetyön tulokset ja jatkotutkimusten tarve

Opinnäytetyön tuloksissa osalla vastaajista oli heikkoja tuloksia testeissä, jotka olivat yhteydessä ilmenneeseen vamma-alueeseen. Opinnäytetyötutkimuksen otoskoko jäi kuitenkin pieneksi, jonka vuoksi yleistettävää dataa tuloksista ei kuitenkaan voida muodostaa. Tämä vaatisi tutkimista vielä laajemmalla otoskoolla. Tämän lisäksi kiinnostavaa olisi selvittää miksi ennaltaehkäisevä harjoittelu ei integroidu osaksi urheilijoiden arkea. On tärkeää selvittää testistön kykyä toimia mittarina, mutta entistä tärkeämpää löytää keinot, jotka sitouttavat urheilijat systemaattiseen ennaltaehkäisevään harjoitteluun. Ainoastaan tehdyllä harjoittelulla on lopulta vaikutusta vammojen ennaltaehkäisyyn.

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön: Kahri, J & Lehtonen, A (2026). Turun Seudun Urheiluakatemian toisen asteen yleisurheilijoiden urheiluvammat- Selvitys vammojen ilmaantuvuuden ja harjoitettavuuskartoituksen tulosten välisestä yhteydestä. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu, fysioterapian koulutusohjelma.

Artikkelikuva: Microsoft office kuvapankki.

Lähteet:                                   

Harjoitettavuuskartoitus. (ei pvm.) Suomen Olympiakomitea.  https://www.olympiakomitea.fi/palvelumme/palvelumme-urheiluakatemioille-ja-valmennuskeskuksille/toisen-asteen-urheiluoppilaitokset/harjoitettavuuskartoitus/

Harjoitettavuus on monipuolisten ominaisuuksien tasapainoa – uudella kartoituksella kehitettävien asioiden jäljille. (29.3.2022).  Suomen Olympiakomitea.

Leppänen, M & Pasanen, K (2021). Urheiluvammojen ehkäisyn tutkittuja menetelmiä. Teoksessa K. Pasanen, H. Haapasalo, P. Halén & J. Parkkari (toim.), Urheiluvammojen ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus (s. 41-57).  VK-Kustannus.

Viiala, J., Čech, P., Bakalár, P., Paravlic, A., Ružbarský, P., Sučka, J., Toivo, K., Parkkari, J., & Leppänen, M. (2026). Effect of adherence to exercise-based injury prevention programmes on the risk of sports injuries: a systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. Injury prevention: journal of the International Society for Child and Adolescent Injury Prevention, 32(1), 31–40. https://doi.org/10.1136/ip-2025-045632