• Fyysinen aktiivisuus
• lapset
• leikki
• motoriset perustaidot

Varhaislapsuuden liike ja leikki eivät ole pelkkää puuhastelua, vaan ne rakentavat perustaa lapsen kokonaisvaltaiselle kasvulle. Motoristen taitojen kehittyminen tukee sekä oppimista että hyvinvointia, ja aktiivinen arki vahvistaa lapsen kykyä toimia ympäristössään. Kun lapsi saa liikkua monipuolisesti, hänelle avautuu mahdollisuuksia oppia, onnistua ja kasvaa kohti tervettä ja toimeliasta tulevaisuutta. 

Fyysinen aktiivisuus on lapsen kehityksen perusta, ja sen edellytyksenä ovat motoriset perustaidot. Varhaislapsuus on merkityksellinen vaihe, sillä silloin sekä motorinen että kognitiivinen kehitys etenevät nopeasti ja luovat perustan lapsen myöhemmälle oppimiselle ja toimintakyvylle. (Zeng ym. 2017; Mehtälä ym. 2022.) Mutta mihin kaikkeen hyvät motoriset taidot vaikuttavatkaan? 

Mikä saa lapsen liikkumaan? 

Lapsilla on luontainen tarve liikkua ja tutkia ympäristöään. Miten tämä aktiivisuus toteutuu ja näyttäytyy lapsen arjessa, riippuu kuitenkin monista eri tekijöistä. Yksi merkittävimmistä lapsen fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavista tekijöistä on perheeltä tuleva esimerkki ja kannustus. Vanhemmat ovat lapsilleen merkittäviä roolimalleja, joilta he omaksuvat itselleen monia toimintatapoja. Siten myös liikunnallisuus ja aktiivinen elämäntyyli siirtyvät vanhemmilta lapsille. On todettu, että fyysisesti aktiivisten vanhempien lapset liikkuvat keskimääräisesti enemmän. Esimerkin myötä lapset oppivat, että liikkuminen ja ulkoilu kuuluvat osaksi jokaista päivää. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksien mukaan alle kouluikäisten lasten tulisikin liikkua vähintään kolme tuntia päivittäin sisältäen kevyttä liikuntaa, reipasta ulkoilua ja vauhdikasta fyysistä aktiivisuutta. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016.) 

Monipuolinen ympäristö ja saatavilla olevat liikuntavälineet kannustavat lapsia liikkumaan ja kokeilemaan erilaisia liikkumistapoja. Niinpä lapsen elinympäristön tarjoamat mahdollisuudet vaikuttavat merkittävästi siihen, miten monipuolisesti lapsi pääsee liikkumaan päivän aikana. (Sääkslahti 2018.) Merkitystä on myös esimerkiksi liikunnan harrastamisen mahdollistavalla vaatetuksella (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016). 

Sosiaalinen ympäristö koostuu kavereista, yhteisöllisyydestä sekä ryhmähengestä. Monesti lapsen motivaatio liikkumiseen voimistuu, kun ympärillä olevat kaverit ovat mukana toiminnassa. Yhdessä liikkuminen ja leikkiminen tarjoavat sosiaalisten vuorovaikutustaitojen kehittymisen lisäksi yhdessä koettuja onnistumisen kokemuksia. (Finne 2017.)  

Motoriset taidot – monipuolisen liikkumisen perusta 

Motoriset taidot luovat perustan kaikelle liikkumiselle. Niiden kehittyminen alkaa heti syntymän jälkeen ja jatkuu läpi elämän. Keskeisimmät motoristen taitojen kehitysvaiheet ajoittuvat varhaislapsuuteen, jolloin kehittyminen on myös nopeinta. (Jaakkola 2014.) 

Motoriseen kehitykseen vaikuttavat perinnöllisten tekijöiden lisäksi ympäristön olosuhteet. Taidot kehittyvät lähes itsestään, kun lapsi saa päivittäin monipuolisia liikuntakokemuksia. Leikki on lapselle luontainen tapa oppia uusia taitoja sekä vahvistaa leikin myötä kehittyviä motorisia taitojaan.  (Jaakkola 2016; Finne 2017.) Motoristen taitojen kehittymistä voidaan tukea rohkaisemalla ja innostamalla kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja sisällä ja ulkona kaikkina vuodenaikoina (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016).

Motoriset perustaidot koostuvat liikkumis-, tasapaino- ja välineenkäsittelytaidoista. Hyvät motoriset taidot ovat yhteydessä lapsen fyysisen aktiivisuuden määrään, tuovat iloa ja onnistumisen kokemuksia sekä suojaavat sosiaaliselta syrjäytymiseltä. Lisäksi ne mahdollistavat spesifien lajitaitojen oppimisen. Vastaavasti lapsen heikot motoriset taidot näyttäytyvät usein vähentyneenä fyysisenä aktiivisuutena. (Jaakkola 2014; Donnelly ym. 2017.) 

Leikki ja liike vahvistavat oppimista ja vuorovaikutusta 

Fyysinen aktiivisuus ja monipuolinen leikki edistävät myös lapsen kognitiivista ja sosiaalista kehitystä. Liikkuminen tukee keskeisiä oppimiseen liittyviä prosesseja, kuten tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä, havaintotoimintoja ja muistia, mikä vahvistaa lapsen valmiuksia toimia erilaisissa oppimisympäristöissä. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016.)

Leikki ja erityisesti yhteisölliset leikit tarjoavat puolestaan luonnollisen tilan sosiaalisten taitojen harjoittelulle. Toimiessaan toisten lasten kanssa lapsi oppii neuvottelemaan, ratkaisemaan ristiriitoja ja ottamaan huomioon muiden näkökulmia. Samalla leikki vahvistaa tunteiden ja käyttäytymisen säätelyä sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. (Kyrönlampi & Koivula 2024.) 

Aktiivinen lapsuus – terveen aikuisuuden ja hyvinvoivan yhteiskunnan perusta 

Lapsuuden liikuntakokemusten vaikutukset voivat ulottua aina aikuisuuden hyvinvointivalintoihin ja minäkuvan muodostumiseen saakka. Varhaisvuosina omaksuttuja motorisia perustaitoja pidetään erityisen merkityksellisinä, sillä ne rakentavat perustan myöhemmälle fyysiselle toimintakyvylle ja itsenäiselle selviytymiselle erilaisista liikunnallisista haasteista. Samalla ne vahvistavat myönteisen ja pysyvän liikkumissuhteen muodostumista, mikä edesauttaa aktiivisen elämäntavan omaksumista myös aikuisuudessa.  Heikosti kehittyneet motoriset taidot ovat yhteydessä vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen, mikä voi heijastua heikompana itseluottamuksena omiin liikunnallisiin kykyihin ja ennakoida passiivisempaa elämäntapaa myöhemmissä ikävaiheissa. (Jaakkola 2014; Jaakkola 2016.)

Fyysisesti aktiivisen elämäntavan edistäminen varhaislapsuudessa ei ole merkityksellistä ainoastaan yksilön kehityksen kannalta, vaan sillä on myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Varhaiset liikunnalliset tottumukset luovat perustan terveellisille elämäntavoille, jotka voivat ehkäistä ja viivästyttää useiden kansansairauksien, kuten ylipainon, tyypin 2 diabeteksen ja verenkiertoelinsairauksien riskitekijöiden ilmenemistä. Tämän seurauksena terveyspalvelujen kuormitus vähenee ja väestön hyvinvointi kohenee. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016.) 

Varhaiskasvatuksen rooli motoristen taitojen edistäjänä – opas ammattilaisille

Kehittämistyönä toteutettu opinnäytetyö 4–6-vuotiaiden lasten motorisen kehityksen tukeminen varhaiskasvatuksessa – opas varhaiskasvatuksen ammattilaisille sisältää oppaan, joka pohjautuu edellä käsiteltyihin teemoihin varhaislapsuuden liikunnan, leikin ja motoristen taitojen merkityksestä. Koska suuri osa lapsista viettää huomattavan osan päivästä varhaiskasvatuksessa, sen rooli fyysisen aktiivisuuden mahdollistajana ja taitojen harjoittamisen ympäristönä on erityisen tärkeä. Opas tarjoaa varhaiskasvatuksen ammattilaisille käytännönläheisiä vinkkejä ja uusia ideoita, joiden avulla voidaan tukea lasten motoristen taitojen kehitystä. Se sisältää helposti toteutettavia ja monipuolisia leikkejä, jotka kehittävät lasten tasapaino-, liikkumis- sekä välineenkäsittelytaitoja.

Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Siitonen Iida ja Nouko Julia (2025): 4–6-vuotiaiden lasten motorisen kehityksen tukeminen varhaiskasvatuksessa – Opas varhaiskasvatuksen ammattilaisille. Saatavilla: https://www.theseus.fi/handle/10024/906897.

Lähteet

Donnelly, F.; Mueller, S. & Gallahue, D. 2017. Developmental physical education for all children: theory into practice. Fifth Edition. Human Kinetics.   

Finne, J. 2017. Liikkuva lapsi, terveempi aikuinen. Fitra.   

Jaakkola, T. 2014. Krokotiilijuoksu ja 234 muuta toimintaideaa motoristen taitojen kehittämiseksi.   Porvoo: PS-kustannus.   

Jaakkola, T. 2016. Juokse, hyppää, heitä, ota kiinni! Jyväskylä: PS-kustannus.    

Kyrönlampi, T. & Koivula, M. 2024. Leikin lumoa. Käsikirja varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Jyväskylä: Santalahtikustannus. 

Mehtälä, A.; Sääkslahti, A. & Tammelin, T. 2022. 4-6-vuotiaiden lasten fyysinen aktiivisuus ja motoriset taidot. Liikkuva varhaiskasvatus. https://liikkuvavarhaiskasvatus.fi/wp-content/uploads/2022/10/4-6-vuotiaiden_fyysinen_aktiivisuus_web.pdf 

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016:21. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75405/OKM21.pdf?sequence=1&isAllowed=y  

Zeng, N., Ayyub, M., Sun, H., Wen, X., Xiang, P., & Gao, Z. 2017. Effects of Physical Activity on Motor Skills and Cognitive Development in Early Childhood: A Systematic Review. BioMed research international, 2017, 2760716. https://doi.org/10.1155/2017/2760716 

Kuva: Pexels