• fysioterapiamenetelmät
• konservatiivinen hoito
• lattajalka

Monilla lattajalka ei edes oireile aluksi, mutta ajan saatossa voikin huomata omaavansa lattajalan. Lattajalka ei ole vakava sairaus, mutta oireillessa se voi olla hyvinkin ikävä vaiva, joka saattaa ilmetä päivittäisessä liikkumisessa ja pitkään seisoessa. Mitä tulisi tehdä, jos huomaa omaavansa lattajalan? Tarvitseeko lattajalka leikkaushoitoa vai millainen hoitomenetelmä tulisi kyseeseen? Tässä artikkelissa keskitytään lattajalan konservatiivisiin hoitomenetelmiin kohdistuen etenkin tukipohjallisten ja jalkaterän harjoitteiden vaikutuksiin.

Lattajalka on yleinen jalkaterässä tapahtuva muutos, jossa mediaalikaari eli sisäkaari on madaltunut. Jalkaterässä tapahtuva muutos saattaa aiheuttaa oireita myös alaraajoissa ja selässä, jolloin tila vaikuttaa koko alaraajan linjaukseen. (Lattajalka Eli Latuskajalka, 2018). Aihe koettiin tärkeäksi, koska tutkimustietoa on kohtalaisesti, mutta hoitomuotojen soveltaminen käytännössä on epäselkeää.

Lattajalan vaikutukset koko kehoon

Nilkka ja jalkaterä muodostavat monimutkaisen rakenteen, joka toimii pohjana kannatellen koko kehon painoa kävellessä. Nilkan lihakset toimivat aktiivisena tukena kävelyn eri vaiheissa tehden yhteistyötä. Nivelsiteet toimivat nilkan passiivisina tukirakenteina muodostaen jalkaterän luiden kanssa jalkapohjan kaarirakenteet. Kaarirakenteisiin kuuluu poikittainen sekä pitkittäinen sisä- ja ulkokaarirakenne, jotka muodostuvat kantaluusta sekä I ja V varpaiden tyvinivelestä. Rakenteet kohottavat jalkaterän keskiosaa, jolloin kehon paino jakautuu tasaisesti alustalla. (Biel, 2022, 385.)

Jalkaterän sisäkaaren madaltuminen lisää plantaarista painetta eli jalkapohjaan kohdistuvaa painetta, jota voidaan muokata pohjallisilla. (Kırmızı et al., 2023). Kävellessä kaarirakenteiden tulisi toimia yhteistyössä erityisesti tukijalan kuormituksen aikana, jolloin jalkaterä pronatoituu. Mikäli luonnollinen pronaatio on liiallista, mediaalinen pitkittäiskaari laskeutuu liikaa ja koko alaraaja kiertyy sisäänpäin. (Ahonen et al., 1998, 142.)

Lattajalka ei ole harvinainen – voiko sitä esiintyä kenellä tahansa?

Lattajalkaisuus voi olla toiminnallista tai rakenteellista. (Kantola & Mässeli, 2023). Kun kyseessä on toiminnallinen lattajalka, niin sisäkaari on madaltunut tai se voi puuttua kokonaan painon ollessa varattuna jalkojen päälle, mutta sisäkaari tulee kuitenkin näkyviin painon varauksen poistuessa. (Saarikoski & Stolt, 2024.) Rakenteellinen sisäkaaren madaltuminen on pysyvä tila. (Kantola & Mässeli, 2023).

Kun kyseessä ei ole synnynnäinen lattajalka, niin aikuisiällä tullut lattajalkaisuus luokitellaan hankituksi. Sen taustalla voi olla monia tekijöitä, kuten geneettinen alttius ja elintavat. (Mässeli & Kantola, 2022a, 33–38.) Jalan plantaariset sidekudosrakenteet ovat joustavia, mutta liiallisen kuormituksen kohdistuessa alueeseen pitkittyneesti rakenteiden tuki pettää ja jalan kaarirakenteet alkavat madaltua. (Sandström & Ahonen, 2011, 310.)

Erilaiset sairaudet voivat altistaa hankitun lattajalan muodostumiselle

• reumasairaudet
• sensorinen neuropatia
• tibialis posteriorin toimintahäiriö
• jalan taka- ja keskiosan vammat
• ylipaino tai seisomatyö

(Mässeli & Kantola, 2022a, 33–38 & Sandström & Ahonen, 2011, 310)

Lattajalkaisuutta voi esiintyä eri asteissa. Jalkaterän mediaalinen kaari voi olla madaltunut tai puuttua kokonaan. Lattajalkaisuuden arvioinnissa ei ole tarkkaan määriteltyjä kriteerejä, vaan lattajalkaisuuden toteaminen perustuu arvioon. Lattajalkaa tutkiessa olennaista on jalkaterän sisäkaaren korkeus ja jalkaterän asento. Arvioinnissa apuna voidaan käyttää erilaisia toimintakyvyn mittareita, mutta mitään tiettyä testipatteristoa ei ole määritelty. (Mässeli & Kantola, 2022.)

Lattajalan oireet: miten vaikuttaa arjessa?

Lattajalkaisuuden oirekuva ei ole yhteneväinen kaikilla, sillä lattajalka voi olla oireellinen tai oireeton. Oireeton lattajalka ei tarvitse erityistä huomiota. Oireileva lattajalka vaatii kuitenkin hoitoa tai vähintäänkin seurantaa. (Mässeli & Kantola, 2022, 33–38.)

Lattajalan oireillessa hyödynnetään ensin konservatiivisia hoitomenetelmiä ennen leikkaushoitoa. (Jackson et al., 2022.) Erilaisia tukipohjallisia, ortooseja ja kenkiä on kattava valikoima, joiden valinta tehdään asiakkaan tilanteen mukaan. Tukevat kengät useimmiten ovat toimiva vaihtoehto perussairauden tai äkillisen kivun yhteydessä. Yksilöllisesti valmistetuilla tukipohjallisilla pystytään vaikuttamaan jalkaterän virheasentoihin yksilöllisten tarpeiden mukaan. Ortooseja ja tukipohjallisia voidaan käyttää kipujen hoidossa. (Kantola & Mässeli, 2023.)

Mitä havaittiin – tulokset ja merkitys

Tutkimusten tutkimuskohteissa oli eroavaisuuksia, sillä lattajalkaisuus voi vaikuttaa eri tavoin ja oirekuvassa on eroavaisuuksia. Useissa tutkimuksissa tarkasteltiin pohjallisten vaikutusta jalkaterän kipuun, rakenteeseen, tasapainoon, alaraajan linjaukseen ja jalkapohjan kuormitukseen. Tutkimukset oli toteutettu vaihtelevin tavoin, mikä vaikeutti tulosten suoraa vertailua. Yhdistelmähoidolla on saatu tehokkaita tuloksia, mutta ei ole varmuutta, johtuvatko vaikutukset enemmän tukipohjallisista vai harjoituksista Lumepohjallisista oli myös hyötyä, mikä kertoo psykologisten tekijöiden vaikutuksesta kipuun ja hoitotulokseen.

Mikään yksittäinen pohjallismalli ei noussut selvästi parhaaksi. Yksilöllisesti valmistetut 3D-pohjalliset koettiin mukavammaksi käyttää. Pohjalliset näyttivät vähentävän jalkapohjan kuormitusta, parantavan tasapainoa ja lievittävän kipua. Sisäkaarta tukevat pohjalliset ja UCBL-pohjalliset pystyivät myös muuttamaan jalkaterän luiden kulmia, mikä todettiin kuvantamistutkimuksilla. Kävelyssä esiintyvää liiallista pronaatiota on voitu kontrolloida esimerkiksi MUFO- ja sisäkaarta tukevilla pohjallisilla. Pohjalliset voivat vaikuttaa suhteellisen nopeasti, kun taas harjoitteiden hyödyt tulevat esiin vasta pidemmän ajan kuluessa.

Tulevaisuuden tutkimusnäkökulmat lattajalkaisuuden arvioinnissa

Lattajalan hoitoon ei ole vielä löydetty yksiselitteistä hoitomuotoa. Positiivisia tuloksia on saatu erilaisia konservatiivisia hoitomuotoja käyttäen riippuen asiakkaan tilanteesta. Epäselvyydet hoitomuodoissa kertovat parhaimman konservatiivisen hoitomenetelmän olevan vielä epävarma ja se vaatii lisää tutkimuksia sekä käytännön soveltamisen yhtenäistämistä.

Tulevaisuudessa jatkotutkimukset voisi suunnata lattajalkaisuuden toimintakyvyn mittareihin, sillä tutkimuksissa on käytetty hyvin erilaisia arviointimenetelmiä, joten yhteneväinen sekä toistettava menetelmä tukisi arvioinnin luotettavuutta. Kinesioteippausten ja pelkkien harjoitteiden vaikutukset jäivät vähäisiksi aiheen käsittelyssä. Tulevaisuudessa tutkimuksia voisi kohdistaa näiden vaikutuksiin lattajalkaisuuden hoidossa.

Lähteet

Ahonen, J., Sandström, M., Laukkanen, R., Haapalainen, J., Immonen, S., Jansson, L., Fogelholm, M., Hautala, A., Kangas, J., Perttunen, J., Ström, T., Tossavainen, M., & Vilponen, M. (1998). Alaraajojen rakenne, toiminta ja kävelykoulu: Vol. 1.painos. VK-Kustannus.

Biel, A. (2022). Reittiopas ihmiskehoon: 1.suomenkielinen painos. Otavan Kirjapaino Oy.

Jackson, J. B., Pacana, M. J., & Gonzalez, T. A. (2022). Adult Acquired Flatfoot Deformity. Journal of the American Academy of Orthopaedic Surgeons, 30(1), E6–E16. https://doi.org/10.5435/JAAOS-D-21-00008

Kantola, M., & Mässeli, A. (2023). Lattajalka – VK-Kustannus. https://vk-kustannus.fi/lattajalka/

Karıksız, M., & Sever, C. (2024). Comparison of the effectiveness of foot orthosis use in pes planus treatment with combination of kinesio taping. Dicle Medical Journal, 51(1), 54–63. https://doi.org/10.5798/DICLETIP.1451528

Lattajalka eli latuskajalka. (2018). https://www.terveyskyla.fi/niveltalo/mihin-sattuu/jalkatera/jalkateran-epamuotoisuudet/lattajalka-eli-latuskajalka

Mässeli, A., & Kantola, M. (2022). Lukusali 24/7 | Suomen Fysioterapeutit | Fysioterapia 7/2022. https://www.lukusali.fi/?p=Suomen%20Fysioterapeutit&ss=da346c8b-3324-4aa7-ab08-4d42219136d6&i=153dfcb0-4708-48b6-b0ed-82e9b3ba7517

Saarikoski, R., & Stolt, M. (2024). Toiminnallinen lattajalka ja sen hoito – Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/tju00091/toiminnallinen-lattajalka-ja-sen-hoito

Sandström, M., & Ahonen, J. (2011). Liikkuva ihminen – Aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka: Vol. 1. painos. VK-Kustannus Oy.