• itselymfaus
• lymfaterapia
• lymfaturvotus
• lymfedeema

Lymfedeema eli imunestekierron häiriöstä johtuva lymfaturvotus on elämänlaatua merkittävästi alentava elinikäinen sairaus, johon ei ole parannuskeinoa. Lymfaterapian tavoitteena on ylläpitää toimintakykyä ja parantaa lymfaturvotuksesta kärsivän elämänlaatua. Lymfaturvotus on yleinen ongelma, ja sen hoito vaatii sitoutumista.  (Lipponen 2016.) Opinnäytetyön pohjalta luotu videointikäsikirjoitus mahdollistaa luotettavan suomenkielisen alaraajojen itselymfausvideon tuottamisen.

Imunestekierron häiriöstä johtuva krooninen turvotus eli lymfaturvotus aiheuttaa imunesteen kertymistä ihonalaiskudokseen. Lymfaturvotusta esiintyy muun muassa seuraavien syiden johdosta:  

• pehmytkudoksen infektiot 
• imusolmukkeiden poisto 
• sädehoito 
• ylipaino 
• synnynnäisesti poikkeavat imutiet. (Saarikko ym 2014.)

Lymfaturvotus ilmenee vähitellen. Sairauden alussa se voi olla kuoppautuvaa, jolloin sormella painettaessa turvotuskohtaan jää nopeasti palautuva kuoppa. Tämä johtuu lymfanesteen vähäisestä valkuaisainepitoisuudesta, minkä takia neste pääsee liikkumaan soluvälitilaan. (Saarikko ym 2014.) Hoitamattomana lymfaturvotus etenee asteittain ja voi johtaa krooniseen tulehdustilaan. Vähitellen kudos kovettuu, eikä enää palaudu. Siksi hoidon aloittaminen mahdollisimman nopeasti on tärkeää. (Sleigh & Manna 2023.) 

Lymfaterapia ylläpitää elämänlaatua 

Lymfaturvotukseen ei ole parantavaa hoitokeinoa tällä hetkellä. Hoidon tavoitteena on vähentää turvotusta, ennaltaehkäistä infektioita sekä ylläpitää toimintakykyä ja elämänlaatua (Bahtiyarca ym 2018). Kompressiohoito on yleisin ja tehokkain hoitomuoto lymfaturvotukseen ja se vastaakin noin 80 prosenttia hoitotuloksesta (Rintasyöpäyhdistys n.d). Kompressiohoidon välineinä toimivat lääkinnälliset hoitosukat, kompressiosidokset ja painepuristushoito (Nurmela 2014). 

Lymfaterapian hoito eli kokonaisvaltainen lymfaterapia perustuu: 

• kompressioterapiaan 
• terapeuttiseen harjoitteluun
• liikeharjoitteisiin ja liikuntaan
• ihonhoitoon 
• manuaaliseen lymfaterapiaan. (Suomen Lymfahoito ry 2023.) 

Manuaalinen lymfaterapia on kevyttä ja rytmistä hierontaa, jonka tarkoituksena on tukea imusuonten omaa supistumistoimintaa. Hieronta tehdään imusuonten kulkusuunnan mukaisesti. Kun imusuoniston supistustoiminto kasvaa, kudoksissa ja solujen välitilassa oleva neste pääsee liikkumaan pois kudoksesta, jolloin turvotus laskee.

Manuaalista lymfaterapiaa tekevät lymfaterapeutit. Lymfaterapeutit ovat terveysalan ammattilaisia, jotka ovat käyneet lymfaterapeutin koulutuksen. (Suomen Vodder-Lymfaterapeutit ry 2024.) Suurin osa kouluttautuneista on pohjakoulutukseltaan fysioterapeutteja, mutta joukosta löytyy myös esimerkiksi sairaanhoitajia, lääkäreitä, lähihoitajia, hierojia ja toimintaterapeutteja (Suomen Lymfahoito ry 2023).

Perustyössään fysioterapeutti voi antaa ohjeita liikkumiseen ja liikeharjoitteisiin sekä auttaa painonhallinnassa. Nämä ovat tärkeänä osana lymfaturvotuksen ennaltaehkäisyä ja lymfaturvotuksen hoidon kokonaisuutta.

Kun konservatiiviset, eli muut kuin kirurgiset toimenpiteet, eivät ole tarpeeksi tehokkaita, lymfaturvotus on jatkuvaa tai henkilö kärsii jatkuvasti uusiutuvista ruusuinfektioista, voidaan harkita imuteitä korvaavaa kirurgiaa. Rasvaimua voidaan harkita silloin, kun raajaan on kertynyt liikaa ylimääräistä rasvaa ja se aiheuttaa toiminnallista haittaa potilaalle. (Hartiala 2021.) 

Lymfaturvotuksen hoito perustuu suurelta osin itsehoitoon

Kompressiohoito yhdistettynä itsehoitoon on tehokkain tapa hoitaa turvotusta. Manuaalinen lymfaterapia ja kotona käytettävät hoitolaitteet kuuluvat täydentävään hoitoon sekä auttavat erityisesti pahenemisvaiheessa purkamaan nesteen kertymistä. Muita itse toteutettavia hoitoja ovat ihon päivittäinen pesu, hankaumien ja haavojen esto, liikunta ja liikeharjoitteet sekä painonpudotus ylipainoisilla. (Hartiala 2021.) 

Itselymfauksen avulla hoidettavan on mahdollista edistää omatoimisesti imunesteen liikkumista turvonneen alueen ja terveiden kehonosien välillä (Väisänen 2015, 19). Itselymfaus toteutetaan manuaalisen lymfaterapian periaattein, yksinkertaistettuja otteita käyttäen, ilman väliaineita öljyä tai rasvaa (Liang ym 2020).

Manuaalisen lymfaterapian vaikutusaika kestää vain joitakin tunteja, ja hoidon toistamisella useampia kertoja päivässä on mahdollista saavuttaa positiivisia vaikutuksia hoitotulokseen, mikä lisää itsehoidon merkitystä ja tärkeyttä (Väisänen 2015, 19). Itsehoidon myötä hoito on kokonaisvaltaisempaa, jolloin turvotuksen väheneminen vaikuttaa positiivisesti lymfaturvotuksesta kärsivien potilaiden elämänlaatuun ja hyvinvointiin.  

Itsehoidon ohjaus

Hoidon onnistumiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että potilas sitoutuu itsehoitoon ja kompressiotuotteiden käyttöön. Lymfaterapeutin ammattitaito on keskeistä potilaan ohjauksessa ja motivoinnissa, jotta potilas osaa hoitaa itseään itsenäisesti. (Tuomi 2018.) Oikean hoitokeinon ja annostelun löytämiseksi potilaan tilanne tulee arvioida yksilöllisesti. Yhdistämällä itsehoito ja lymfaterapia on mahdollista saavuttaa tehokas hoitokokonaisuus. (Väisänen 2016.) 

Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö keskittyi alaraajojen lymfaturvotukseen. Alaraajojen lymfaturvotuksen itselymfausohjeita ei löydy suomen kielellä kirjallisesti tai videomuodossa. Ohjeet ovat tarpeen, sillä itselymfauksen myötä turvotuksen hoito on kokonaisvaltaisempaa ja turvotuksen väheneminen vaikuttaa positiivisesti lymfaturvotuksesta kärsivien potilaiden elämänlaatuun ja hyvinvointiin.

Artikkeli perustuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Suontama, Veera; Tikka, Sonja; Kilpeläinen, Vilho (2024): Alaraajan lymfaturvotuksen itsehoito – käsikirjoitus alaraajan itselymfauksen video-ohjeelle.

Lähteet:  

Bahtiyarca, Z. Can, A. Ekşioğlu, E. & Çakcı, A. 2018. The addition of self-lymphatic drainage to compression therapy instead of manual lymphatic drainage in the first phase of complex decongestive therapy for treatment of breast cancer-related lymphedema: A randomized-controlled, prospective study. Turk J Phys Med Rehabil. 2018 Dec 21;65(4):309-317.

Hartiala, P. 2021. Imunestekierron häiriö (lymfaturvotus, lymfedeema). Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00622 Viitattu 14.5.2024.

Liang, M. Chen, Q.  Peng, K. Deng, L. He, L. Hou, Y. Zhang, Y Guo, J. Mei, Z. & Li, L. 2020. Manual lymphatic drainage for lymphedema in patients after breast cancer surgery: A systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Medicine (Baltimore) 4;99(49):e23192.

Lipponen, J. 2016. Gynekologisen syöpäpotilaan alaraajaturvotus. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta. https://erepo.uef.fi/handle/123456789/16419?locale-attribute=fi

Nurmela, S. 2014. Alaraajaturvotuksen hoito kompressiosidonnalla. Opinnäytetyö (AMK). Hoitotyön koulutusohjelma. Pieksämäki: Diakonia ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014091513986

Rintasyöpäyhdistys. n.d. Lymfaturvotuksen hoito. https://www.europadonna.fi/kuntoutuminen/lymfaturvotus/hoito/ Viitattu 14.5.2024.

Saarikko, A. Viitanen T. & Hartiala P. 2014. Lymfaturvotus. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 130(2).

Sleigh, B. & Manna, B. 2023. Lymphedema. StatPearls Publishing. Viitattu 14.5.2024.

Suomen Lymfahoito ry. 2023. Lymfahoidon kokonaisuus (LyKo) – Terapian rakenne. https://www.suomenlymfahoito.net/mika-on-lyko/lymfahoidon-kokonaisuus-lyko-terapi Viitattu 14.5.2024. 

Suomen Vodder-lymfaterapeutit ry. 2024. Faktoja lymfasta. https://www.lymfa.net/faktoja-lymfasta Viitattu 14.5.2024.

Tuomi, H. 2018. Syöpäpotilaan lymfaturvotuksen hoitoketjun kehittäminen. Opinnäytetyö (YAMK). Terveys ja hyvinvointi. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805066649

Väisänen, T. 2016. Turvotuksen hoito tänään. Fysioterapia –lehti 7/2016. Helsinki. Suomen Fysioterapeutit Ry, 40-46.

Väisänen, T. 2015. Syövänhoidon jälkeinen lymfaturvotus ja sen hoito. Helsinki. Suomen syöpäpotilaat ry. Origos Oy.  

Kuvat: iStock