• Esikevennyshyppy
• fysioterapia
• urheilutestaus

Esikevennyshyppytesti tarjoaa kuntoutuksen ja valmennuksen ammattilaisille sekä urheilijoille luotettavaa tietoa alaraajojen lihasvoimasta ja räjähtävästä voimantuotosta. Testi auttaa seuraamaan lihasvoiman kehittymistä sekä tunnistamaan mahdolliset heikkoudet tai puolierot, mikä tukee yksilöllisen harjoittelun ja kuntoutuksen suunnittelua. Tulokset kertovat urheilijan suorituskyvystä ja valmiudesta suoriutua lajinomaisista vaatimuksista tehokkaasti. 

Suomen fysioterapeutit ry on määritellyt kaikille fysioterapeuteille yhtenäiset fysioterapeuttien ydinosaamisalueet. Fysioterapeutin ammatilliseen osaamiseen kuuluu yhtenä osa-alueena tutkimis- ja arviointiosaaminen, johon sisältyy mittaaminen (Hynynen ym. 2016). “Huolellinen mittaaminen tuottaa mahdollisimman objektiivista tietoa asiakkaan toimintakyvyn osatekijöistä, kuten nivelten liikelaajuuksista, lihasvoimasta, tasapainosta, kävelynopeudesta jne., mutta sen merkitystä tulee aina arvioida suhteessa asiakkaan yksilölliseen elämäntilanteeseen ja kokemukseen.” (Hynynen ym. 2016). 

Edellä mainituista esikevennyshyppytesti mittaa etenkin testattavan lihasvoimaa, lisäksi alaraajojen lihasten epäsymmetrioita ja neuromuskulaarista valmiutta (Bishop ym. 2021; Markovic ym. 2004). Testissä urheilija kyykistyy ja hyppää suorana ylöspäin, ja mittaustulokset saadaan kontaktimatoilla, voimalaatoilla tai kiihtyvyysmittareilla (Walker 2016). Fysioterapiassa ja valmennuksessa esikevennyshyppy tarjoaa tietoa, jolla voi seurata asiakkaan kehitystä sekä arvioida loukkaantumisriskiä (Pérez-Castilla ym. 2021; Bishop ym. 2021).  

Esikevennyshypyn suoritustavalla on merkitystä 

Esikevennyshyppy voidaan tehdä yhdellä tai kahdella jalalla, jolloin testitulokset kertovat esimerkiksi alaraajojen mahdollisista epäsymmetrioista. Kahden jalan hypyt antavat usein luotettavampaa tietoa yleisestä suorituskyvystä, mutta yhden jalan hyppy paljastaa epäsymmetrioita, jotka voivat heikentää esimerkiksi juoksu- tai hyppysuoritusta. (Pérez-Castilla ym. 2021; Bishop ym. 2021.) Pamukin tutkimuksessa yhden jalan CMJ-hyppy osoitti selkeän yhteyden sprintti- ja ketteryyssuorituksiin, kun hypyn korkeus ja lentoaika kasvoivat, sprintti- ja ketteryyssuoritusten ajat paranivat. Tämä tarkoittaa, että parempi yhden jalan hyppytulos saattaa ennustaa nopeampia sprintti- ja ketteryysaikoja, mikä tukee testin käyttöä urheilijan fyysisten ominaisuuksien arvioinnissa. (Pamuk ym. 2023.) 

Epäsymmetrioiden suuntaspesifisyys on tärkeä huomioida, sillä horisontaalinen epäsymmetria ei välttämättä vaikuta pystysuoran hyppysuorituksen laatuun. Bishopin tutkimuksen mukaan alaraajojen epäsymmetriat voivat heikentää suorituskykyä, ja jo 12 prosentin epäsymmetriat voivat heikentää merkittävästi sprinttituloksia. Tavoitteena tulisi olla alle 10 prosentin epäsymmetriataso, jolla voisi olla suotuisa vaikutus erityisesti sprinttisuorituksiin. (Bishop ym. 2021.) Yhteenvetona epäsymmetrioiden mittaaminen voi olla tärkeää suorituskyvyn optimoimiseksi ja loukkaantumisriskien minimoimiseksi (Bishop ym. 2021; Pamuk ym. 2023). 

Hyppytestin tuloksiin vaikuttaa myös hypyn suoritusmenetelmä. Heishmanin ym. (2020) tutkimus osoittaa, että esikevennyshyppytesti yläraajojen heilautuksella voi tarjota parempia tuloksia urheilijan pitkän aikavälin kehityksestä, kun taas testit, joissa kädet ovat lantioilla voivat olla tehokkaampia neuromuskulaarisen väsymyksen arvioinnissa. Käsien käyttö parantaa tuloksia ja auttaa lajispesifisyyden arvioinnissa, kun taas lantioilla olevat kädet eristävät alaraajojen voimantuoton, mikä voi tehdä tuloksista luotettavampia erityisesti alaraajojen voimantuoton arvioinnissa. (Heishman ym. 2020.) 

Lihasvoiman ja liikkuvuuden vaikutus hyppytuloksiin 

Tutkimukset osoittavat, että suoritustapojen lisäksi myös testattavan lihasvoimalla ja liikkuvuudella on merkitystä. Esikevennyshyppy korreloi polven ojentajalihasten vääntömomentin kanssa. Tämä tarkoittaa, että urheilijat, joilla on voimakkaammat polven ojentajalihakset, kykenevät suorittamaan korkeampia hyppyjä. Lisäksi hypyn suhteellinen teho korreloi positiivisesti ojentajalihasten vääntömomentin kanssa: suurempi vääntömomentti mahdollistaa korkeampia hyppyjä ja tehokkaampia suorituksia. (Panoutsakopoulos ym. 2023.) CMJ-hypyn avulla valmentajat voivat näin arvioida urheilijan polven ojentajalihasten voimaa ja käyttää tätä tietoa hyödyksi harjoitusohjelmien suunnittelussa.

Panoutsakopoulosin tutkimus lentopalloilijoilla osoitti, että polven ojentajalihasten voimantuoton lisäksi joustavat pelaajat, joilla ei ollut merkittäviä puolieroja nilkan dorsifleksiossa, pystyivät hyppäämään korkeammalle kuin pelaajat, joilla nilkan joustavuus oli rajoittunut tai epäsymmetrinen alaraajojen välillä. Tämä viittaa siihen, että polven ja nilkan lihasvoimalla sekä nilkan liikkuvuudella on tärkeä rooli esikevennyhypyssä ja sitä kautta urheilijan suorituskyvyssä. (Panoutsakopoulos ym. 2023.) 

Testin suuntaspesifisyys ja lajikohtainen kohdentaminen 

Esikevennyshyppy testin suuntaspesifisyys on merkittävä tekijä, sillä urheilulajista riippuen tulokset voivat ennustaa eri ominaisuuksia. Loturcon tutkimuksessa esikevennyshyppy ja squat jump -tulokset osoittivat vahvan yhteyden erityisesti yli 40 metrin sprinttisuorituksiin, mikä viittaa siihen, että esikevennyshyppytesti sopii erityisen hyvin lajeihin, joissa vaaditaan pidempien sprinttimatkojen hallintaa. Vertikaalisuuntainen hyppytesti arvioi tehokkaasti urheilijan pystysuuntaista suorituskykyä ja soveltuu hyvin nuorille urheilijoille, joille hyppykyvyn kehittäminen on keskeistä. (Loturco ym. 2018.) 

Lajikohtaisesti esikevennyshyppytestituloksia voidaan käyttää hyödyksi mm. koripallossa, lentopallossa ja jalkapallossa, joissa pystysuuntainen hyppykyky on keskeisessä roolissa. Karatrantoun tutkimuksessa analysoitiin 12–15-vuotiaiden koripalloilijoiden, lentopalloilijoiden ja jalkapalloilijoiden hyppytuloksia ja havaittiin, että erityisesti 15-vuotiaiden lentopalloilijoiden testitulokset olivat parempia verrattuna muihin lajeihin ja kontrolliryhmään, mikä osoittaa lajispesifisen harjoittelun merkityksen. Tämä viittaa siihen, että lajikohtainen harjoittelu ja fyysisten ominaisuuksien kehittyminen näkyvät tuloksissa erityisesti tässä ikäryhmässä. Nämä tulokset puolestaan tarjoavat valmentajille arvokasta tietoa nuorten urheilijoiden kehityksestä. (Karatrantou ym. 2019.) 

Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Boelius, Saana; Kurikka, Ilona (2024): Counter movement jump – esikevennyshyppy urheilijoiden nopeus- ja voimatestinä: integroiva kirjallisuuskatsaus.

Lähteet: 

Bishop, C., Read, P., McCubbine, J., & Turner, A. 2021. Vertical and Horizontal Asymmetries are Related to Slower Sprinting and Jump Performance in Elite Youth Female Soccer Players. Journal of Strength and Conditioning Research. Viitattu 26.10.2024. https://journals.lww.com/nsca-jscr/fulltext/2021/01000/vertical_and_horizontal_asymmetries_are_related_to.8.aspx 

Heishman AD, Daub BD, Miller RM, Freitas EDS, Frantz BA, & Bemben MG. (2020). Countermovement Jump Reliability Performed With and Without an Arm Swing in NCAA Division 1 Intercollegiate Basketball Players. Journal of Strength and Conditioning Research. Viitattu 26.10.2024 https://journals.lww.com/nsca-jscr/fulltext/2020/02000/countermovement_jump_reliability_performed_with.29.aspx 

Hynynen ym. 2016. Fysioterapeutin ydinosaaminen. Suomen Fysioterapeutit. Viitattu 26.10.2024 http://www.suomenfysioterapeutit.com/ydinosaaminen/FysioterapeutinYdinosaaminen.pdf 

Karatrantou, K., Gerodimos, V., Voutselas, V., Manouras, N., Famisis, K., & Ioakimidis, P. (2019). Can sport-specific training affect vertical jumping ability during puberty? Biology of Sport. Viitattu 26.10.2024  https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6786324/ 

Loturco, I., Contreras, B., Kobal, R., Fernandes, V., Moura, N., Siqueira, F., Winckler, C., Suchomel, T., & Pereira, L. A. 2018. Vertically and horizontally directed muscle power exercises: Relationships with top-level sprint performance. PLoS One. Viitattu 26.10.2024. https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0201475 

Markovic, G., Dizdar, D., Jukic, I., & Cardinale, M. (2004). Reliability and factorial validity of squat and countermovement jump tests. PubMed. Viitattu 26.10.2024 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/15320660/ 

Pamuk, Ö., Makaracı, Y., Ceylan, L., Küçük, H., Kızılet, T., Ceylan, T., & Kaya, E. 2023. Associations between Force-Time Related Single-Leg Counter Movement Jump Variables, Agility, and Linear Sprint in Competitive Youth Male Basketball Players. Children. MDIP. Viitattu 26.10.2024 https://www.mdpi.com/2227-9067/10/3/427 

Panoutsakopoulos, V., & Bassa, E. (2023). Countermovement Jump Performance Is Related to Ankle Flexibility and Knee Extensors Torque in Female Adolescent Volleyball Athletes. J Funct Morphol Kinesiol. Viitattu 26.10.2024 https://www.mdpi.com/2411-5142/8/2/76 

Pérez-Castilla A, García-Ramos A, Janicijevic D, Delgado-García G, De la Cruz JC, Rojas FJ, & Cepero M. 2021. Between-session reliability of performance and asymmetry variables obtained durin unilateral and bilateral countermovement jumps in basketball players. PloS One. Viitattu 26.10.2024 https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0255458 

Walker, O. 2016. Countermovement Jump (CMJ). Science for Sport. Viitattu 26.10.2024 https://www.scienceforsport.com/countermovement-jump-cmj/