Oppimateriaalin laatimisen monet vaiheet – konstruktivistisen kehittämismallin hyödyntäminen kehittämistyössä
Kehittämistyömuotoinen opinnäytetyö on ammattikorkeakouluopiskelijalle ponnistus, joka vaatii huolellista suunnittelua sekä yhteistyötä toimeksiantajan kanssa. Työn sujuvoittamiseksi erilaisten kehittämistöiminnan mallien käyttäminen on oleellista. Fysioterapeuttikoulutukseen kohdennetun oppimateriaalin kokoamisessa hyödynnettiin konstruktivistista kehittämistoiminnan mallia. Prosessin lopputuloksena syntyi toimiva ja monipuolinen oppimateriaali, joka palvelee niin opettajia kuin opiskelijoitakin.
Turun ammattikorkeakoulun fysioterapeuttikoulutuksen opintosuunnitelmassa on syksystä 2024 alkaen lasten fysioterapiaan liittyvä opintojakso. Uusi opintojakso toi mukanaan mahdollisuuden syventyä erikseen myös lasten ja nuorten tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin. Opintojakson opetuksen tueksi luotiin kehittämistyönä oppimateriaali, joka käsittelee lasten ja nuorten yleisimpiä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia. Kehittämistyön tarvetta tuki myös lasten ja nuorten tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien suuri esiintyvyys (The European Agency for Safety and Health at Work [EU-OSHA]), 2022).
Mistä alkaa, kun kaikki on vielä epämääräistä?
Toimeksiantona oppimateriaalin luominen on selkeä, mutta aiheen laajuus tuo haastetta kehittämistyön tekemiseen. Koska oppimateriaalin haluttiin palvelevan mahdollisimman hyvin sekä opettajia että opiskelijoita, kehittämistyön apuna käytettiin konstruktivistista kehittämisen mallia. Tässä mallissa keskiössä on moniäänisyys, ihmislähtöisyys ja vahva reflektio jokaisessa työskentelyvaiheessa, joten se mahdollistaa palautteen keruun sekä opettajilta että opiskelijoilta kehittämistyön vaiheiden aikana. (Salonen ym., 2017)
Kehittämistyön alussa kartoitettiin kirjallisuushaulla erilaisia tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja ja oppimiseen liittyvää kirjallisuutta. Kanssaopiskelijoiden mielipiteitä parhaaksi koetuista oppimistavoista kartoitettiin kyselyn avulla. Tämä loi perustan oppimateriaalille, joka sisältää teoriatietoa käsittelevät diasarjat, monivalintatestin sekä kolme case-tyylistä tehtävää. Case-tyyliset tehtävät olivat kyselyn perusteella ylivoimaisesti suosituin oppimisen muoto fysioterapeuttiopiskelijoiden keskuudessa.
Kehittämistyön edetessä konstruktivistisen kehittämismallin syklistä toteutusvaihetta hyödynnettiin tehokkaasti: ensimmäisellä arviointikierroksella oppimateriaaliluonnos kierrätettiin Turun ammattikorkeakoulun tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapian opintojaksojen opettajilla, ja toisella kierroksella fysioterapeuttiopiskelijoilla. Opettajien lisäksi ensimmäisellä kierroksella arvokkaan näkemyksensä antoi myös yksi lasten fysioterapian parissa toimiva fysioterapeutti. Näin materiaalin kehittämiseen saatiin ajankohtaista näkökulmaa myös työelämästä.
Kova työ kantaa hedelmää
Pitkällisen tiedonhaun, palautteiden läpikäymisen ja materiaalien muokkaamisen jälkeen itse oppimateriaali alkoi hakeutua lopulliseen muotoonsa. Teoriaosuudessa on kaksi power point -muotoista materiaalia. Toinen esittelee kaikki yleisimmät lasten ja nuorten alaraajojen tuki- ja liikuntaelinongelmat ja toinen muut yleiset tuki- ja liikuntaelinongelmat.
Alaraajojen tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien osalta materiaalissa esitellään lattajalka, Severin tauti, genu valgum, patellofemoraalinen kipuoireyhtymä, Osgood-Schlatterin tauti ja patellaluksaatio. Muita yleisiä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia olivat nivelten yliliikkuvuusoireyhtymä, transientti synoviitti, spondylolyysi ja spondylolisteesi, nuoruusiän idiopaattinen skolioosi sekä Scheuermannin tauti.
Teoriaosuus käsittelee jokaisen ongelman osalta oireet, esiintyvyyden, hoidon sekä muita perustietoja ongelmasta. Lisäksi jokaisesta tuki- ja liikuntaelimistön ongelmasta on piirrettynä havainnollistava piirroskuva. Materiaaleihin pyrittiin myös mahdollisuuksien mukaan lisäämään spesifien testivideoiden ja hyödyllisten artikkelien linkkejä opiskelijaa ja opettajaa varten, jotta aiheisiin perehtyminen olisi mahdollisimman käyttäjäystävällistä.
Case-tapausesimerkit oppimisen tukena
Teoriaosuuden lisäksi materiaaliin sisällytettiin myös tehtäviä, jotta kokonaisuus olisi opiskelijoille mahdollisimman mielenkiintoinen ja hyödyllinen. Tapausesimerkkeihin pohjautuvat case-tehtävät auttavat opiskelijoita yhdistelemään asioita monipuolisesti niin, että uusi teoriatieto liitetään myös muilla kursseilla karttuneisiin taitoihin. Jokainen case-tehtävä jaettiin kolmeen vaiheeseen, ja jokaisen vaiheen jälkeen tarjottiin malliesimerkki siitä, miten tapausta olisi voitu lähestyä.
- Esitietoihin perustuvan haastattelu- ja tutkimissuunnitelman laatiminen
- Haastattelu- ja tutkimustuloksiin perustuva fysioterapeuttinen diagnoosi
- Fysioterapeuttisen diagnoosin pohjalta tehtävät tavoitteet ja terapiasuunnitelma
- Case-tehtävän itsearviointi
Tehtävien vaiheistuksen tarkoituksena oli ohjata fysioterapiaprosessin kulkua oikeassa järjestyksessä. Lisäksi eri osioiden tarkoituksena oli pitää huoli siitä, että vaikka opiskelija tekisi virhepäätelmän tai -arvion jossain vaiheessa tehtävää, hän saa seuraavassa vaiheessa taas kiinni casesta esimerkkivastauksen avulla.
Case-tehtävien suunnittelu oli samaan aikaan sekä haastavaa että antoisaa. Lasten ja nuorten TULE-ongelmien laaja skaala avasi paljon mahdollisuuksia tehtävien rakentamiseen. Case-tehtävien vaikeustason arvioiminen pelkästään kehittämistyön tekijöiden kesken olisi ollut vaikeaa, ja sen vuoksi sekä opettajilta että opiskelijoilta kerätty palaute oli ensiarvoisen tärkeää. Konstruktivistisen mallin mukaan työskentely selkeytti palautteenkeruuta ja auttoi kehittämään case-tapauksia selkeämmiksi johdonmukaisesti.
Toimivan ja tarkoituksenmukaisen oppimateriaalin rakentaminen oli aikaa ja suunnittelutyötä vievä prosessi. Kehittämistyön tekeminen ei liene koskaan vaivatonta, ja siksi erilaiset kehittämistyön mallit onkin luotu. Suunnitteluvaiheessa kehittämistyön mallin merkitystä ei vielä osannut hahmottaa, mutta koko opinnäytetyöprosessin jälkeen on hyvä katsoa taaksepäin ja huokaista helpotuksesta – koko prosessissa oli kuin olikin kantava ja toimiva rakenne.
Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Suominen, Noomi; Summala, Selma; Lund, Nelli (2024): Lasten ja nuorten yleisimmät tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat fysioterapiassa: oppimateriaali Turun ammattikorkeakoulun fysioterapiakoulutukseen.
Lähteet:
The European Agency for Safety and Health at Work [EU-OSHA]) (2022). Musculoskeletal disorders among children and young people – a life course approach to risk factors and prevention. https://osha.europa.eu/sites/default/files/MSD-among- children-young-people_en.pdf
Salonen Kari, Eloranta Sini, Hautala Tiina, & Kinos Sirppa (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turku ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 108.
Suominen, Noomi, Summala Selma & Lund Nelli (2024). Lasten ja nuorten yleisimmät tuki-ja liikuntaelimistön ongelmat fysioterapiassa : oppimateriaali Turun ammattikorkeakoulun fysioterapeuttikoulutukseen. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102927011