• fysioterapia
• kuntoutus
• Parkinsonin tauti
• Pisa-oireyhtymä

Avainsanat: Pisa-oireyhtymä, Parkinsonin tauti, toimintakyky ja fysioterapia.   

Pisa-oireyhtymä on Parkinsonin tautiin liittyvä asentohäiriö, jossa vartalo kallistuu sivusuuntaan ja joka voi heikentää merkittävästi tasapainoa ja arjen toimintakykyä. Oire jää usein alkuvaiheessa huomaamatta, ja edetessä se voi johtaa pysyviin ryhtimuutoksiin. Varhainen tunnistaminen ja fysioterapia ovat keskeisiä keinoja toimintakyvyn tukemisessa ja kaatumisriskin vähentämisessä.  

Parkinsonin tautiin liittyy motoristen oireiden lisäksi laajasti ei-motorisia oireita ja asentoon vaikuttavia häiriöitä, jotka vaikuttavat merkittävästi elämänlaatua ja arjessa selviytymiseen. Yksi tällaisista asentohäiriöistä on Pisa-oireyhtymä, jolle ominaista on vartalon kallistuminen sivusuuntaan pystyasennossa (Barone ym., 2016).  

Pisa-oireyhtymän tunnistaminen on tärkeää, sillä alkuvaiheessa se voi jäädä huomaamatta. Edetessään se voi aiheuttaa pysyviä muutoksia ryhtiin, tasapainoon ja kävelyyn. Lisäksi se vaikeuttaa pystyasennon hallintaa. Tämä hankaloittaa toimintakykyä ja liikkumista. Pisa-oireyhtymä voi näkyä arjessa vaikeutena kävellä suorassa, istua tasapainoisesti tai ylläpitää pystyasentoa. Pitkittyessään oire voi myös vaikuttaa tuki- ja liikuntaelimistön muutoksiin.   

Aihe on tärkeä erityisesti fysioterapeuteille, lääkäreille ja alan opiskelijoille, sillä oireyhtymän tunnistaminen ja hoitokäytännöt vaihtelevat edelleen. Varhainen tunnistaminen voi auttaa ehkäisemään pysyviä ryhtimuutoksia ja tukea arjessa selviytymistä.  

Parkinsonin taudin patofysiologia ja keskeisimmät oireet  

Parkinsonin taudissa keskiaivoissa sijaitsevat substantia nigran eli mustatumakkeen dopamiinihermosolut rappeutuvat (Parkinsonin tauti: Käypä hoito -suositus, 2022). Tämä voi johtaa liikkeiden säätelyn häiriöön, joka näyttäytyy motorisina oireina, kuten lepovapinana (tremor), liikkeiden hidastumisena (bradykinesia) sekä lihastonuksen lisääntymisenä (rigiditeetti). Diagnoosi perustuu yleensä siihen, että vähintään kaksi kolmesta edellä mainituista pääoireesta ilmenee. (Kaasinen, 2025) Lisäksi Parkinsonin tautiin liittyy merkittäviä ei-motorisia oireita, kuten masennusta, ahdistusta, unihäiriöitä sekä autonomisen hermoston toimintahäiriöitä. (Jaakkola ym., 2020; Atula, 2026b)  

Pisa-oireyhtymä Parkinsonin taudissa  

Pisa-oireyhtymällä tarkoitetaan Parkinsonin tautiin ja muihin parkinsonismeihin liittyvää asentohäiriötä, jossa vartalo kallistuu pystyasennossa sekä kävellessä sivusuuntaan ja lievittyy makuuasennossa. Tutkimuksissa kallistuman raja-arvona on usein 10 tai 15 asteen suuruinen, mutta tarkkaa raja-arvoa ei ole määritelty. Oire voi alkaa akuutisti tai kehittyä pitkän ajan kuluessa. (Barone ym., 2016)   

Oireyhtymä heikentää tasapainoa sekä kaatumisriskiä, ja voi johtaa toimintakyvyn huomattavaan heikkenemiseen. Lisäksi pystyasennon tunnistaminen häiriintyy, jolloin sairastunut kokee sivuttaiskallistumisesta huolimatta olevansa suorassa (Mikami ym,. 2020). Tämä voi näkyä arjessa esimerkiksi vaikeutena kävellä suorassa. Sitä esiintyy erityisesti iäkkäimmillä potilailla sekä pitkään Parkinsonia sairastavilla potilailla. Kahden laajan tutkimuksen mukaan Pisa-oireyhtymän esiintyvyys Parkinsonin tautia sairastavilla vaihtelee 1,9–8,8 % välillä. (Barone ym., 2016)  

Mistä Pisa-oireyhtymä johtuu?  

Pisa-oireyhtymän tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta sen ajatellaan olevan monitekijäinen. Taustalla voivat vaikuttaa sairauden eteneminen, lääkitysmuutokset, ikä ja häiriöt sensorisessa palautteessa (Zak ym., 2021.)   

Oireyhtymää selitetään sentraalisen ja perifeerisen selitysmallin mukaan. Sentraalisessa eli keskushermostoperäisessä mallissa taustalla on tyvitumakkeiden ja liikejärjestelmien häiriö sekä välittäjäaineiden epätasapaino. Myös sensorisen käsittelyn ja hahmottamisen häiriöt voivat heikentää asennonhallintaa. Perifeerisessä mallissa puolestaan tarkastellaan lihaksiston ja selkärangan muutoksia. Koska oire usein lievittyy makuuasennossa, keskushermoston säätelyhäiriötä pidetään keskeisenä selittävänä tekijänä. Pisa-oireyhtymässä todennäköisesti kyseessä on useiden tekijöiden yhteisvaikutus (Zak ym., 2021.)  

Kuntoutus ja fysioterapia  

Parkinson taudin fysioterapian tavoitteena on parantaa asennonhallintaa, tasapainoa ja liikkumiskykyä sekä vähentää kaatumisriskiä (Norha ym., 2025a, 151.) Harjoittelu suunnitellaan yksilöllisesti, joka sisältää tasapaino- ja kävelyharjoitteita sekä vartalon hallintaa tukevia harjoituksia (Norha ym., 2025a, s. 149.; Norha ym., 2025b, s.146.) Lisäksi säännöllinen, monipuolinen ja päivittäinen liikunta parantaa liikkumiskykyä, voi vähentää liikehäiriöitä ja edistää elämänlaatua (Kukkonen-Harjula, 2025, s. 140–141.) Myös potilaan ohjaus ja kaatumisten ennaltaehkäisy ovat keskeisiä asioita kuntoutuksessa (Norha ym., 2025a, 151.)  

Pisa- oireyhtymän hoitoa koskeva tutkimusnäyttö on vähäistä ja pääosin koostuu tapausselostuksista ja pienistä tutkimuksista. Kuntoutusmenetelmistä on saatu lupaavia tuloksia, erityisesti kun hoito aloitetaan varhain. Myös lupaavia tuloksia on saatu kohdennetulla fysioterapialla, asennonhallinnan harjoittelulla ja vartalon liikkuvuutta lisäävillä menetelmillä. (Barone ym., 2016; Kataoka & Sugie, 2019) Pisa-oireyhtymän ilmetessä arvioidaan vartalon kallistumaa, tarkistetaan Parkinsonin -lääkitys ja suunnitellaan kuntoutus. Tavoitteena on lievittää sekä Parkinsonin taudin että Pisa-oireyhtymän oireita. (Zak ym., 2021)   

Pisa-oireyhtymä on Parkinsonin tautiin liittyvä monitekijäinen asentohäiriö, joka voi heikentää merkittävästi sairastuneen toimintakykyä ja elämänlaatua. Taustalla on todennäköisesti keskushermoston asennonhallinnan häiriö, johon vaikuttavat useat sentraaliset ja perifeeriset tekijät. Fysioterapialla ja varhaisella kuntoutuksella on saatu lupaavia tuloksia, joita käsitellään tarkemmin artikkelisarjan toisessa osassa.  

Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Heikkinen, Lauas ja Prykäri (2026) Pisa-oireyhtymä Parkinson-potilailla.  

Artikkelisarjan muut osat:  

Pisa-oireyhtymä Parkinson-potilailla 2/3: Kirjallisuuskatsauksen tulokset  

Pisa-oireyhtymä Parkinson-potilailla 3/3: Yhdistelmähoidot – lupaava suunta?  

Artikkelikuva: Science photo library/ Canva

Lähteet:

Atula, S. (2026b). Parkinsonin tauti. Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00055  

Barone, P., Santangelo, G., Amboni, M., Pellecchia, M. T., & Vitale, C. (2016). Pisa syndrome in Parkinson’s disease and parkinsonism: Clinical features, pathophysiology, and treatment. The Lancet Neurology, 15(10), 1063–1074. https://doi.org/10.1016/S1474-4422(16)30173-9  

Jaakkola, E., Kaasinen, V. & Joutsa, J. (2020). Parkinsonin taudin ei-motoristen oireiden hoito. Duodecim-lehti. https://www.duodecimlehti.fi/duo15390  

Kaasinen, V. (2025). Parkinsonin tauti. Lääkärin käsikirja. Duodecim: Terveysportti. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/ykt00911?toc=511    

Kataoka, H., & Sugie, K. (2019). Recent advancements in lateral trunk flexion in Parkinson disease. Neurology. Clinical practice, 9(1), 74–82. https://doi.org/10.1212/CPJ.0000000000000574  

Kukkonen-Harjula, K. (2025). Parkinson-potilaan omatoimisen liikunnan tukeminen. Teoksessa Keränen, T., Kaasinen, V., Kannosto-Blomqvist, T. & Pekkonen, E. (toim.) Parkinson-potilaan hoidon hyvät käytännöt (s. 140). Kustannus Oy Duodecim.  

Mikami, K., Shiraishi, M., & Kamo, T. (2020). Subjective postural vertical in Parkinson’s disease with lateral trunk flexion. Acta neurologica Scandinavica, 142(5), 434–442. https://doi.org/10.1111/ane.13285    

Norha, J., Bärlund, E. & Paltamaa, J. (2025a). Fysioterapeuttinen harjoittelu. Teoksessa Keränen, T., Kaasinen, V., Kannosto-Blomqvist, T. & Pekkonen, E. (toim.) Parkinson-potilaan hoidon hyvät käytännöt (s.149–151). Kustannus Oy Duodecim  

Norha, J., Bärlund, E. & Paltamaa, J. (2025b). Fysioterapia Parkinson-potilaan hoidossa. Teoksessa Keränen, T., Kaasinen, V., Kannosto-Blomqvist, T. & Pekkonen, E. (toim.) Parkinson-potilaan hoidon hyvät käytännöt (s.145–146). Kustannus Oy Duodecim.  

Parkinsonin tauti. Käypä hoito-suositus. (2022). Suomalaisen lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (viitattu 11.8.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi    

Zak, M., Sikorski, T., Wasik, M., Krupnik, S., Andrychowski, J., & Brola, W. (2021). Pisa syndrome: Pathophysiology, physical rehabilitation and falls risk. NeuroRehabilitation, 49(3), 363–373. https://doi.org/10.3233/NRE-210167