Rakennetun ympäristön ratkaisut liikuttavat lapsia
Yhteiskunnalliseksi ongelmaksi muodostuneet lasten ja nuorten liikalihavuus ja fyysinen inaktiivisuus ovat merkittävä globaali huolenaihe. Erityisesti alakouluikäisten lasten epidemiologinen liikalihavuus on kasvanut niin nopeasti, ettei siihen liittyviin tekijöihin ole vielä kunnolla pystytty tarttumaan.
Tämä artikkeli keskittyy Nygårdin ja Nevalan (2025) opinnäytetyössään saamiin tuloksiin siitä, mitkä rakennetun ympäristön tekijät ovat yhteydessä 5–12-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen. Tuloksia voidaan jatkossa käyttää päättäville tahoille osoitettujen poliittisten kehitysehdotusten tukena esimerkiksi rakennetun ympäristön ratkaisuihin ja lapsiin kohdistuvaan terveyspoliittiseen päätöksentekoon liittyen. Tulokset voivat nostaa yksilötasolla elämänlaatua ja vähentää sairastuneisuutta. Suuremmassa mittakaavassa tulokset puolestaan tukevat epidemiologisen lasten ja nuorten liikalihavuuden hoitoa ja ennaltaehkäisyä, ja voivat laskea terveydenhuollon kustannuksia ja kuormitusta.
Jo 250 metriä vaikuttaa
Tulosten perusteella merkittävimmät lasten liikkumiseen vaikuttavat rakennetun ympäristön tekijät ovat
- kodin läheisen alueen liikenteen vilkkaus (Kaczynski ym. 2018)
- liikenneturvallisuus erityisesti risteysalueilla (Riazi ym. 2019; Huang ym. 2020; Michail ym. 2021; Zhou ym. 2022)
- kävely- ja pyöräteiden valaistus, kunto ja kattavuus (Roberts ym. 2016; Riazi 2019; Huang ym. 2020; Michail ym. 2021)
Suurempi turvattomuus liikenteessä saattaa kuitenkin myös vaikuttaa positiivisesti lisäämällä kuljetun matkan pituutta, jos siirtyminen on hieman kauempaa kiertäen mahdollista toteuttaa turvallisia väyliä pitkin. Matkan ei kuitenkaan kannata olla liian pitkä, koska tällöin aktiivinen siirtyminen on harvinaisempaa. Campos-Sánchezin ym. (2020) tutkimuksessa huomattiin, että yli 875 metrin matkat kuljetaan todennäköisemmin passiivisesti. Jo 250 metrin etäisyys puistoista ja leikkipuistoista puolestaan riittää siihen, että lapsi liikkuu lähes 15 minuuttia vähemmän päivässä. Julkisen liikenneverkoston kattavuuden vaikutuksista aktiiviseen liikkumiseen ei löytynyt yksiselitteisiä tuloksia.
Monipuolinen laitteisto on välineellistä arvoaan suurempi
Puistoalueiden ja liikkumisympäristöjen määrä ja kasvillisuus ovat yhteydessä suurempaan liikkumismäärään ja pienempään inaktiiviseen aikaan päivässä (Bao ym. 2021; Molina-García ym. 2021; Fernández-Barrés ym. 2022). Liikkumisen ja liikuntapaikkojen määrän välinen positiivinen yhteys on arkipäivisin voimakkaampi mahdollisesti turvallisuustekijöiden ja rutiinien vuoksi (Molina-García ym. 2021).
Varsinkin poikien korkeampi aktiivisuusmäärä liittyy pelikenttien määrään ja koripallokentät on pystytty yhdistämään jopa 40 % korkeampiin liikkumismääriin (Huang ym. 2020). Suurempi puistomäärä on puolestaan yhdistetty hitaampaan aktiivisuustason laskuun alueella asuvien lasten vanhetessa (Yi ym. 2021).
Leikkipaikkavälineet vetävät puoleensa lapsia enemmän kuin vapaan leikin ympäristö, ja keinuissa aktiivista liikkumista tapahtuu jopa 33 % enemmän kuin vapaan leikin alueilla (Huang ym. 2020). Kiinteiden välineiden monipuolisuus on yhteydessä liikunnan määrän ja intensiivisyyden kanssa. Koska käyttäjäkunta vaihtelee iältään ja taitotasoltaan, kannustavat eritasoiset ja eri tavoin haastavat välineet suurempaa määrää lapsia liikkumaan. Tämän on huomattu edelleen kannustavan lapsia leikkimään yhdessä ja oppimaan toisiltaan lisää taitoja, jolloin monipuolisen laitevalikoiman hyödyt ovat suoraan välineellistä suuremmat. (Bao ym. 2021; Zhou ym. 2022.)
Alueita suunnitellessa liikkumista tukeviksi on huomioitava erilaiset liikkujat ja taitotasot. Haastavien puitteiden on todettu positiivisesti korreloivan liikunnan intensiivisyyteen (Bao ym. 2021), kun taas ne leikkipaikat, joissa välineet eivät ole riittävän monipuolisia, monimutkaisia ja haastavia lapsille ovat yhteydessä pienempiin liikkumismääriin (Mitchell ym. 2016).
Tyypillisesti rakennettujen leikkipuistojen virikkeet on suunnattu taaperoille ja leikki-ikäisille, jolloin lasten ikääntyessä mielekkäitä vaihtoehtoja ei juuri ole tarjolla. Iän myötä mielenkiinto liikkua näissä ympäristöissä laskee. (Zhou ym. 2022). Tämä on tärkeää ottaa huomioon, kun tehdään ratkaisuja, joilla pyritään ehkäisemään lasten ja varhaisteini-ikäisten inaktiivisuuden kasvua iän myötä.
Käytännössä lasten ja nuorten liikkumiseen voidaan panostaa paikallisesti
- lisäämällä leikkipuistojen ja ulkoliikuntapaikkojen määrää
- monipuolistamalla liikkumispaikkojen laitevalikoimaa
- huolehtimalla kävely- ja pyörätieverkoston kunnosta ja turvallisuudesta
Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Nygård, Stina & Nevala, Anu (2025): Lasten liikkumistottumukset ja niitä muovaavat tekijät – Rakennetun ympäristön ja sosiaalisten suhteiden yhteys lasten liikkumiseen.
Opinnäytetyö on toteutettu osana CIELO – Innovative Curriculum for Latin America to build capacity in HEIs to prevent obesity -hanketta, joka on osa LiiTo-tutkimusryhmän toimintaa.
Lähteet:
Bao, Y.; Gao, M.; Luo, D. & Zhou, X. 2021. Effects of Children’s Outdoor Physical Activity in the Urban Neighborhood Activity Space Environment. Front Public Health 15;9:631492. Viitattu 11.7.2025. Saatavilla verkossa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33659234
Campos-Sánchez, F.; Abarca-Álvarez, F.; Molina-García, J. & Chillón, P. 2020. A GIS-Based Method for Analysing the Association Between School-Built Environment and Home-School Route Measures with Active Commuting to School in Urban Children and Adolescents. Int J Environ Res Public Health 29;17(7):2295. Viitattu 11.7.2025. Saatavilla verkossa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32235341
Fernández-Barrés, S.; Robinson, O.; Fossati, S.; Márquez, S.; Basagaña, X.; de Bont, J.; de Castro, M.; Donaire-Gonzalez, D.; Maitre, L.; Nieuwenhuijsen, M.; Romaguera, D.; Urquiza, J.; Chatzi, L.; Iakovides, M.; Vafeiadi, M.; Grazuleviciene, R.; Dedele, A.; Andrusaityte, S.; Aasvang, G.; Evandt, J.; Krog, N.; Lepeule, J.; Heude, B.; Wright, J.; McEachan, R.; Sassi, F.; Vineis, P. & Vrijheid, M. 2022. Environment International 165:107319. Viitattu 28.8.2025. Saatavilla verkossa: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S016041202200246X?via%3Dihub
Huang, J-H.; Hipp, J.; Marquet, O.; Alberico, C.; Fry, D.; Mazak, E.; Lovasi, G.; Robinson, W. & Floyd, M. 2020. Neighborhood characteristics associated with park use and park-based physical activity among children in low-income diverse neighborhoods in New York City. Preventive Medicine 131:105948. Viitattu 28.8.2025. Saatavilla verkossa: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0091743519304311?
Kaczynski, A.; Besenyj, G.; Child, S.; Hughey, S.; Colabianchi, N.; McIver, K; Dowda, M. & Pate, R. 2018. Relationship of objective street quality attributes with youth physical activity: findings from the Healthy Communities Study. Pediatric Obesity 14;13(1):7-13. Viitattu 28.8.2025. Saatavilla verkossa: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6197893/
Michail, N.; Ozbil, A.; Parnell, R. & Wilkie, S. 2021. Children’s Experiences of Their Journey to School: Integrating Behaviour Change Frameworks to Inform the Role of the Built Environment in Active School Travel Promotion. International Journal of Environmental Research and Public Health 8;18(9):4992. Viitattu 8.9.2025. Saatavilla verkossa: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8125842
Mitchell, C.; Clark, A. & Gilliland, J. 2016. Built Environment Influences of Children’s Physical Activity: Examining Differences by Neighbourhood Size and Sex. International Journal of Environmental Research and Public Health 15;13(1):130. Viitattu 28.8.2025. Saatavilla verkossa: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC4730521
Molina-García, J.; Menescardi, C.; Estevan, I. & Queralt, A. 2021. Associations between Park and Playground Availability and Proximity and Children’s Physical Activity and Body Mass Index: The BEACH Study. International Journal of Environmental Research and Public Health 27;19(1):250. Viitattu 28.8.2025. Saatavilla verkossa: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8750605/
Riazi, N.; Blanchette, S.; Trudeay, F.; Larouche, R.; Tremblay, M. & Faulkner, G. 2019. Correlates of Children’s Independent Mobility in Canada: A Multi-Site Study. International Journal of Environmental Research and Public Health 10;16(16):2862. Viitattu 28.8.2025. Saatavilla verkossa: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6727085
Roberts, J.; Knight, B.; Ray, B. & Saelens, B. 2016. Parental perceived built environment measures and active play in Washington DC metropolitan children. Preventive Medicine Reports 21;3:373-378. Viitattu 28.8.2025. Saatavilla verkossa: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC4929179/
Yi, L.; Mason, T.; Yang, C-H.; Chu, D. & Dunton, G. 2021. Longitudinal associations between neighborhood park and open space access and children’s accelerometer-assessed physical activity: the evidence from the MATCH study. Journal of Physical Activity and Health 1;18(9):1058-1066. Viitattu 28.8.2025. Saatavilla verkossa: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10913531/
Zhou, Y.; Wang, M.; Lin, S. & Qian, C. 2022. Relationship between Children’s Independent Activities and the Built Environment of Outdoor Activity Space in Residential Neighborhoods: A Case Study of Nanjing. International Journal of Environmental Research and Public Health 10;19(16):9860. Viitattu 28.8.2025. Saatavilla verkossa: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9408766/
Artikkelin kansikuva: Pixabay