Selän rasitusosteopatiat ovat yleisiä nuorilla urheilijoilla – onko niiden ennaltaehkäisy mahdollista?
Selän rasitusosteopatioiden ennaltaehkäisyssä tarvitaan muutakin kuin oikeita suoritustekniikoita. Valmentajat voivat auttaa nuoria urheilijoita kehittymään urallaan nousujohteisesti ja välttymään selkävaivoilta.
Selän rasitusosteopatiat ovat yleisiä erityisesti varhaisessa vaiheessa tiettyyn lajiin erikoistuvilla lapsilla ja nuorilla (Ahola ym. 2019). Selän rasitusosteopatialla viitataan murtuman esiasteeseen nikamassa, useimmiten lannerangan alueella. (Rasitusosteopatia, spondylolyysi ja spondylolisteesi 2023). Todennäköisyys kyseisen vamman synnylle on suurinta lajeissa, joille ominaista ovat toistuvat selän yliojennusliikkeet. (Ahola ym. 2019.)
Opinnäytetyön tavoitteena oli selän rasitusosteopatioiden väheneminen nuorten urheilijoiden keskuudessa, jolloin päädyttiin viemään tietoa ennaltaehkäisyn keinoista suoraan nuorille urheilijoille ja heidän valmentajilleen. Kohderyhmäksi valikoituneiden urheilijoiden lajeina olivat muun muassa telinevoimistelu ja kilpa-aerobic.
Monipuolinen liikunta, riittävä ravinto ja lepo vähentävät riskejä
Selän rasitusosteopatioiden ennaltaehkäisyn kulmakiviä ovat monipuolinen liikunta, riittävä ravinnon saanti sekä riittävä lepo ja palautuminen. Näiden lisäksi lajiharjoittelussa tulee kiinnittää huomiota oikeaoppisiin suoritustekniikoihin sekä tarkoituksenmukaiseen lämmittelyyn ja keskivartalon lihaksien vahvistamiseen. Alkulämmittelyssä kannattaa miettiä sitä, mihin tarkoitukseen lämmittelyä tehdään. Järkevää on käyttää samoja nivelkulmia, liikesuuntia ja lihastyömuotoja kuin varsinaisessa harjoituksessa. Liikkeiden on hyvä olla kokonaisvaltaisesti kehoa herätteleviä. (Tarnanen & Holopainen 2022, 472.)
Hyvä lantion asentohallinta on toimivan ja tukevan lannerangan perusta; tukena toimivat syvät keskivartalon lihakset niin vatsan kuin selän puolella (Sandström & Ahonen 2011, 225–226). Heikko keskivartalon lihasten hallinta voi aiheuttaa selälle vahinkoa kevyessäkin kuormituksessa (Sandström & Ahonen 2011, 219). Selkärangan stabiiliutta parantaa merkittävästi selkä- ja vatsapuolen lihasten yhtäaikainen aktivaatio esimerkiksi lantionnostoliikkeessä (Sandström & Ahonen 2011, 223, 227).
Riittävä ravinnonsaanti on keskeistä urheilijalle, jotta tämä suoriutuu harjoittelun ja kilpailuiden kuormituksesta parhaalla mahdollisella tavalla (Amato 2019, 45). Ravinnolla, erityisesti riittävällä energiansaannilla on keskeinen merkitys paitsi urheilusuoritukselle, myös loukkaantumisriskin alenemiselle ja urheiluvammoista toipumiselle (Aktitiz ym. 2022, 2). Levon ja palautumisen tärkeyttä ei voida ohittaa, kun puhutaan minkä tahansa rasitusvamman ennaltaehkäisystä. Palautumisen ja kuormituksen välinen tasapaino on oleellinen osa myös selän rasitusosteopatioiden ennaltaehkäisyä (Peake 2019, 17–26).
Ohjatun harjoittelun ja omaehtoisen liikkumisen oikea suhde voi vähentää rasitusvammariskiä
Monipuolinen ja riittävä liikunta kuormittaa ja kehittää sydän- ja verenkiertoelimistöä, tuki- ja liikuntaelimistöä sekä motorisia taitoja. Hyvä peruskunto edistää urheilijan palautumista ja auttaa sietämään lajiharjoittelun kuormitusta.
Suuren osan lasten ja nuorten liikkumisesta tulisi olla hauskaa ja omaehtoista liikkumista kuten pelejä ja leikkejä sekä esimerkiksi kävelyä tai pyöräilyä (Liikkumissuositus 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille 2021). Mikäli lapsen tai nuoren arjessa on ohjattua harjoittelua tuplasti enemmän kuin omaehtoista liikkumista, rasitusvammojen riski kohoaa (Ahola ym. 2019).
Opinnäytetyössä syntyi opas valmentajille
Miten selän rasitusosteopatioiden tutkitusti toimivat ennaltaehkäisyn keinot saadaan nuorten urheilijoiden tietoisuuteen siten, että he hyötyisivät niistä mahdollisimman paljon? Millä tavalla tietoa voidaan levittää mahdollisimman laajalle ja tulevien urheilijoiden hyödyksi? Edellä esitetyt kysymykset ohjasivat valintoja opinnäytetyön käytännön toteutusta koskien. Opinnäytetyön konkreettinen tuotos on ensisijaisesti valmentajille suunnattu opas, jota valmentajat voivat hyödyntää nuorten valmennuksessa.
Valmentajan rooli urheiluun intohimolla suhtautuvan nuoren elämässä on suuri. Tästä syystä valmentajan antama ohjeistus, joka koskee suoritustekniikkaa, oheisharjoittelua, ravitsemusta sekä palautumista on painoarvoltaan suuri urheilu-uraansa aloittelevalle nuorelle. Nykyisten nuorten joukossa on myös tulevia lajinsa valmentajia, jotka pystyvät tulevassa roolissaan viemään tietoa eteenpäin uusille sukupolville.
Tietoa selän rasitusosteopatioiden ennaltaehkäisystä tuotiin käytäntöön valmentajille suunnatun oppaan ja opinnäytetyön avulla. Lisäksi nuorille urheilijoille kohdennettiin käytännönläheistä teoriatietoa sekä harjoitteiden ohjauskertoja. Uusia liikkeitä ja motorisia suorituksia opitaan parhaiten harjoittelemalla (Kauranen 2011, 317), minkä vuoksi harjoitteita haluttiin päästä ohjaamaan suoraan urheilijoille. Ohjauskertojen teoriaosuudet haluttiin pitää yksinkertaisina, urheilijoita osallistavina ja pohdintaa herättävinä, jotta niistä jäisi osallistujille mahdollisimman paljon olennaisia asioita mieleen.
Tutkitun tiedon ajankohtaisuus ja luotettavuus valmennuksen perustana
Ohjauskertojen ja oppaan teoriasisältö pohjautui opinnäyteyön aikana toteutettuihin kirjallisuushakuihin. Niiden avulla kerättiin tietoa selän rasitusosteopatioiden riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä. Harjoitteet, joita urheilijoille ohjattiin ja jotka valittiin oppaaseen, seulottiin huolellisesti hankitun teoriatiedon perusteella. Lähteiden ajankohtaisuus, monipuolisuus ja luotettavuus ovat tärkeässä roolissa, jotta oikea ja ajankohtainen tieto saavuttaa urheilijat ja valmentajat. Fysioterapian asiantuntijaa konsultoitiin nuorille ohjattujen harjoitteiden ja toistomäärien valinnassa ja fysioterapeutti oli mukana seuraamassa nuorille urheilijoille ohjattuja tunteja.
Ohjauskerroille osallistuvat nuoret ja heidän huoltajansa saivat ennen ohjauskertoja kotiin tiedotteen, jossa esiteltiin opinnäytetyön tekijät ja työn tarkoitus. Ohjauskerroilla paikalla olleet nuoret osallistuivat keskusteluun ja harjoitteluun tasapuolisesti. Kaikki huomioitiin tasavertaisesti riippumatta urheilumenestyksestä, lajista tai muistakaan seikoista. Ohjauskertojen päätyttyä nuoret antoivat anonyymia palautetta ohjauskerroista. Palautetta hyödynnettiin implementoinnin onnistumisen tarkastelussa.
Rasitusvammojen ennaltaehkäisyyn keskittyvä tutkittu tieto tavoitti urheilijat
Työn yhtenä tavoitteena oli lisätä tietoisuutta selän rasitusosteopatioiden ennaltaehkäisyn keinoista ja tämän myötä edesauttaa rasitusosteopatiatapausten vähenemistä nuorilla urheilijoilla tulevaisuudessa. Käytännönläheisille ohjauskerroille osallistuneiden nuorten urheilijoiden kohdalla tietoisuutta onnistuttiin palautekyselyiden perusteella lisäämään.
Oppaan käyttöönottoa valmentajien keskuudessa ei kuitenkaan tämän opinnäytetyön aikana pystytty selvittämään. Jatkotutkimusaiheena olisi tärkeä selvittää, tavoittiko laadittu opas ennaltaehkäisyn keinoista valmentajat ja kuinka monipuolisesti opasta käytetään valmentajien keskuudessa.
Kun selän rasitusosteopatioiden ennaltaehkäisyn keinot viedään käytäntöön, pystytään vasta pidemmällä aikavälillä toteamaan, ovatko selän rasitusosteopatiat vähentyneet nuorilla urheilijoilla. Ennaltaehkäisyn keinojen vaikuttavuutta olisikin hyvä tutkia pidemmällä aikavälillä. Se, millä menetelmillä ennaltaehkäisyn keinojen vaikuttavuutta voidaan mitata, on vaikea kysymys. Ei voida varmuudella sanoa, kuinka monelle urheilijalle selän rasitusosteopatia olisi ilman ennaltaehkäisevien keinojen käyttöä tullut verrattuna niihin, joihin näitä keinoja kohdennettiin. Voidaan kuitenkin tunnistaa, vähenevätkö rasitusosteopatiat vuosien saatossa suurempia ryhmiä tarkastellessa. Toisinaan rasitusvamma voi syntyä myös ennaltaehkäisyn keinoista huolimatta.
Selän rasitusosteopatiat ovat yleisiä ja aiheesta löytyy paljon tutkittua tietoa. On hyvin tärkeää, että tämä tutkittu tieto tavoittaisi valmentajat ja nuoret urheilijat sekä heidän elämässään vaikuttavat aikuiset. Opinnäytetyöprosessin aikana tavoitettiin pieni joukko urheilijoita, jotka lajinsa puolesta ovat alttiita selän rasitusosteopatioille. Ennaltaehkäisyn keinoja olisi kuitenkin syytä tuoda jatkossa käytäntöön huomattavasti laajemmin. On tärkeää löytää sellaiset menetelmät, joilla jo vaikuttaviksi todetut vammariskejä vähentävät keinot otetaan osaksi lasten ja nuorten valmennusta, harjoittelua ja arkea.
Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Arvola, Anniina; Lastunen, Henrietta; Littunen, Riikka (2024): Selän rasitusosteopatioiden ennaltaehkäisy nuorilla urheilijoilla varhaisen erikoistumisen lajeissa: opas valmentajille valmennuksen tueksi.
Lähteet:
Ahola, J.; Vasankari, T.; Nietosvaara, Y.; Mattila, M. & Haara, M. 2019. Kasvuikäisten rasitusvammat. Duodecim. Viitattu 4.8.2024. https://www.duodecimlehti.fi/duo15199
Aktitiz, S.; Atakan, M.M.; Güzel, Y. & Kosar, S.N., Turnagöl H.H. 2022. Nutritional Considerations for Injury Prevention and Recovery in Combat Sports. Vol. 14, 53. PubMed. Viitattu 27.8.2024. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35010929/
Amato, D. 2019. An athletic trainer’s guide to sports nutrition. Thorofare, NJ: SLACK Incorporated.
Arvola, A. Lastunen, H. & Littunen, R. 2024. Selän rasitusosteopatioiden ennaltaehkäisy nuorilla urheilijoilla varhaisen erikoistumisen lajeissa – Opas valmentajille valmennuksen tueksi. Theseus. Opinnäytetyö. Turku AMK.
Kauranen, K. 2011. Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen. Liikuntatieteellinen seura. 2. painos. Tammerprint Oy, Tampere 2014.
Peake, J. 2019. Recovery after exercise: what is the current state of play? Current Opinion in Physiology. ScienceDirect. Viitattu 27.8.2024. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S2468867319300379
Rasitusosteopatia, spondylolyysi ja spondylolisteesi. 2023. Lastentalo. Terveyskylä.fi. Viitattu 4.8.2024 https://www.terveyskyla.fi:443/lastentalo/tietoa-lasten-sairauksista/lasten-ja-nuorten-ortopedia/selk%C3%A4ranka/rasitusosteopatia-spondylolyysi-ja-spondylolisteesi
Sands, W.; McNeal, J.; Penitente, G.; Murray, S.; Nassar, L.; Mone`m, J.; Mizuguchi, S. & Stone, M. 2015. Stretching the Spines of Gymnasts: A Review. PubMed. Viitattu 24.8.2024. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26581832/
Sandström, M. & Ahonen, J. 2011. Liikkuva ihminen: Aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka. Lahti: VK-Kustannus.
Tarnanen, S. & Holopainen, R. 2022. Harjoittelu ja TULE-terveys. VK-kustannus oy.