Webinaarisarja kuntoutusalan ammattilaisille
OsKu-verkosto eli osaamista kuntoutukseen -verkosto on ammattikorkeakoulujen muodostama verkosto, jonka tavoitteena on kuntoutuksen yhteisen osaamisen kehittäminen. Sen alle kehitetty digitaalisuus- ja teknologiaosaaminen -työryhmä on suunnitellut ja toteuttanut kolmeosaisen webinaarisarjan syksyn 2024 aikana. Webinaarien aiheita olivat simulaatio kuntoutuksessa, teknologia kuntoutuksessa sekä tekoäly kuntoutuksessa.
Simulaatio, teknologia ja tekoäly ovat tällä hetkellä pinnalla ja niiden kehitys etenee nopeasti. Niiden hyödyntäminen sote-aloilla lisääntyy jatkuvasti. Pandemia-ajan jälkeen muun muassa etävastaanotot ovat lisääntyneet. Myös erilaisia robotteja on suunniteltu hoitotyöhön esimerkiksi lääkkeitten jakoa avustamaan. Kehityksessä mukana pysyminen on siis tärkeää.
Simulaation hyödyntäminen sote-alojen koulutuksissa
Mari Salminen-Tuomaala SeAMK:sta toi mielenkiintoisen näkökulman simulaatioon liittyen kertoen tilannetietoisuuden ja päätöksentekotaitojen kehittämisestä simulaatio-opetuksen keinoin. Tilannetietoisuus onkin ajankohtainen ja merkittävä aihe hoitotyön ja kuntoutuksen näkökulmasta, sillä se mahdollistaakin Salminen Tuomaalan mukaan turvallisen ja laadukkaan potilastyön. Tilannetietoisuuden ja päätöksentekotaitojen jatkuva kehittäminen on tärkeää. Niiden edistämisessä Salminen-Tuomaalan mukaan on todettu simulaatio-opetuksen olevan tehokkain opetusmenetelmä.
Savonia AMK:sta Marja Silén-Lipponen ja Marja Äijö ovat selvittäneet simulaatio-opetuksen nykytilaa ja kehittäneet sitä näyttöön perustuvan tiedon perusteella PEDASIMU tutkimus- ja kehittämishankkeessaan (Silén-Lipponen & Aura 2024). Silén-Lipponen ja Äijö kertoivat PEDASIMU-hankkeeseen liittyvästä tutkimuksesta, jonka tarkoituksena oli kuvata fysioterapeuttiopiskelijoiden oppimiskokemuksia hybridisimulaatiosta. Hybridisimulaatio on yhdistelmä fyysistä ja virtuaalista simulaatiota. Hybridisimulaatio on opiskelijoiden kokemusten mukaan joustava toteutustapa, ja tutkimuksen johtopäätösten mukaan hybridisimulaatio voisi toimia vaihtoehtoisena toteutusmuotona.
Anu Kuikkaniemi Turku AMK:sta nosti Erasmus+:n SIMBA-hankkeeseen liittyen työelämän kanssa yhteistyön tekemisen simulaation hyödyntämiseen liittyen. SIMBA-hankkeen tarkoituksena on lisätä toimintaterapiakoulutuksen opiskelijoiden osaamista simulaatio-opetuksen keinoin (SIMBA n.d.). Hän ajattelee, että työelämästä voisi nousta ideoita toteutettaviin simulaatioihin. Kuikkaniemen mukaan simulaation hyödyntäminen koulutuksessa antaa opiskelijalle mahdollisuuden harjoitella muun muassa arviointivälineiden käyttöä ja haasteellisia asiakastilanteita ennen asiakkaan tapaamista.
Teknologian hyödyntäminen kuntoutuksessa
Paavo Vartiainen Itä-Suomen yliopistosta ja Marja Äijö Savonia AMK:sta lähestyivät teknologian hyödyntämistä virtuaaliympäristön pelillisten ja toiminnallisten harjoitteiden näkökulmasta. Vartiainen ja Äijö kertoivat tutkimuksesta, jonka tarkoituksena oli selvittää AVH-kuntoutujan virtuaaliharjoitteluintervention jälkeen fysio- ja toimintaterapeuttien näkemyksiä vr-harjoittelun soveltuvuudesta ja vaikuttavuudesta kuntoutukseen ryhmä- ja yksilöhaastatteluilla. Alustavien tulosten mukaan vr-harjoittelulla voisi olla fysio- ja toimintaterapeuttien mukaan saumaa AVH-kuntoutukseen.
Suvi Lamberg XAMK:sta toi mielenkiintoisen näkökulman teknologian hyödyntämiseen kuntoutuksessa ja tutkimuksessa liittyen OPTIMUS-hankkeeseen, Active Life Lab -kumppanuusmalliin. Lamberg kertoi hankkeeseen liittyvästä tutkimuksesta, joka käsittelee puettavan tekstiili EMG:n käyttömahdollisuuksista kuntoutuksessa ja tutkimuksessa. EMG eli elektromygrafia tarkoittaa lihaksen sähköisen signaalin mittaamista. Kyseinen tutkimus tutkii lihasaktiivisuuden lisäämisen vaikutuksia tyypin 2 diabetesta sairastavien henkilöiden terveyteen sekä vaikutusten pysyvyyteen arjessa. Lambergin mukaan tutkimuksen tuloksia ei ole vielä julkaistu. (XAMK n.d.)
Merja Hoffren-Mikkola ja Pia-Maria Haapala SeAMK:sta ovat selvittäneet kokemuksia liikekaappauksen hyödyntämisestä fyysisen työkuormituksen arvioinnissa osana ergonomian kehittämistä. Tutkimus on osa TATTI-hanketta eli Teknologian avulla työ tuottavaksi -hanketta (SeAMK n.d.). Mikkola ja Haapala kertoivat hankkeen tavoitteena olleen henkilöstön hyvinvoinnin parantamien ja työturvallisuuden edistäminen, fyysisestä työkuormituksesta tiedon lisääminen sekä sairaspoissaolojen vähentäminen. Hoffren-Mikkola ja Haapala mukaan tutkimuksen kohderyhmänä toimivat metalli-, rakennus-, ja hoiva-alan yritykset. Heidän mukaansa tutkimuksessa oli käytössä NOITOM Perception Neuron Studio -liikkeen kaappausjärjestelmä SIEMENS Process Simulate Human -ohjelmat, joiden avulla visualisoitiin työvaiheiden kuormittavuutta väreillä ja numeroilla esitettyinä.
Tekoälyn hyödyntäminen opetuksessa
Jeroen Alessie Hollannista lähestyi tekoälyä opetuksessa hyödyntämisen näkökulmasta. Alessien mukaan tekoäly on suuri apu muun muassa esityspohjien ja materiaalien luomisessa. Tekoälyn avulla voi myös havainnollistaa opetettavia asioita.
Alessien mukaan tekoäly ei ole vain tulevaisuutta, vaan sitä voidaan hyödyntää jo tässä ja nyt. Tekoäly kehittyy jatkuvasti ja sitä voidaankin hyödyntää laajasti monissa erilaisissa arjen tilanteissa. Alessien mukaan onkin tärkeää pysyä sen kehityksen mukana, jotta sitä tekoälyä voi hyödyntää parhaiten.