Kestävä kehitys osaksi hammaslaboratorion arkea
Ilmastonmuutoksen hidastaminen on tärkeä tehtävä, jotta pystytään säilyttämään hyvät elämisen edellytykset nykyisille ja tuleville sukupolville, ihmisille ja eläimille. Jo pienet arkisten tapojen muutokset auttavat vähentämään maapallon kuormittumista. Hammaslaboratorioiden rooli ilmastonmuutoksen hidastamisessa on merkittävä, vaikka ala koostuu pääasiassa pienistä yrityksistä.
Kestävän kehityksen tietämystä pyritään lisäämään Turun Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöllä, jotta materiaalien ja energian kulutusta voidaan vähentää hammaslaboratorioissa. Kestävää kehitystä hammaslaboratorioissa voidaan tarkastella hammaslääkäriasemien hiilijalanjälki-tutkimuksen avulla sekä yhteiskuntasitoumus Agenda 2030:n avulla (Steinbach ym. 2018; Suomen kestävän kehityksen toimikunta n.d.).
Liikkuminen suurena päästötekijänä
Päästöjen lähteet hammaslaboratorioissa voidaan jakaa eri luokkiin. Suurimmat päästöt hammaslaboratorioissa syntyvät töiden kuljettamisesta ja potilaiden liikkumisesta. Vaikka päästömäärä on suurin, tähän kategoriaan on vaikeinta vaikuttaa. Keinoja päästöjen vähentämiseen ovat esimerkiksi intraoraaliskannaus tavallisten jäljennösten ottamisen sijaan sekä töiden kuljettamisen huolellinen suunnittelu etukäteen, jotta vältytään turhilta matkoilta. (Martin ym. 2021b, 4.) Myös kestävä ajotapa ja ekologinen ajoneuvo vaikuttavat huomattavasti kuljetuksista aiheutuviin päästöihin (Duane ym. 2019).
Työntekijöiden työpaikan ja kodin välillä tapahtuvan liikkumisen aiheuttavat päästöt ovat huomattavat (Steinbach ym. 2018). Pienilläkin teoilla on suuri vaikutus. Hammaslaboratoriot voivat kannustaa työntekijöitään liikkumaan kävellen tai pyöräillen töihin autoilun sijaan. Jos työntekijän työmatka on pidempi, voidaan kannustaa julkisilla kulkuneuvoilla kulkemiseen. Kannatusta voi lisätä liukuvalla työajalla, jotta työajat voidaan sijoittaa niin, että ne yhtenevät julkisen liikenteen kanssa.
Englannin hammaslääkäriasemien hiilijalanjälki vuosilta 2013 ja 2014 (Steinbach ym. 2018, 7).
Hankinnat ja energia kasvattavat hiilijalanjälkeä
Erilaiset hankinnat aiheuttavat hammaslääkäriasemilla lähes viidesosan päästöistä. Hammaslaboratorioissa erilaisia materiaaleja käytetään paljon, joten materiaalipäästöihin voidaan vaikuttaa kontrolloimalla tilauksia. Tilauskertoja pystytään vähentämään tilaamalla kerralla enemmän – etenkin niitä tuotteita, joita tarvitaan usein. Tämän lisäksi materiaalien valmistustapaan kannattaa kiinnittää huomiota. Tuottajalta tai ostopaikasta voidaan tiedustella ympäristöystävällisistä tuotteista. (Steinbach ym. 2018, 61.)
Potilastietojen sähköistäminen on helppoa ja ympäristöystävällistä. Jos paperisia potilastietoja kuitenkin käytetään, on kaksipuoleinen tulostaminen tällöin kannattavampaa kuin yksipuoleinen. Tämä pienentää päästöjä, koska paperia kuluu vähemmän. (Martin ym. 2021b, 4).
Tutkimuksessa arvioitiin hammaslääkäriasemien sähkönkulutuksen olevan noin seitsemän prosenttia hiilijalanjäljestä (Steinbach ym. 2018, 7). Hammaslaboratorioissa määrä voi olla suurempi, koska laboratorion laitteet käyttävät paljon sähköä. Käytön minimointia voi edistää esimerkiksi aikakatkaisimilla tai valojen liiketunnistimilla. Käytetty sähkö voi olla myös uusiutuvaa energiaa, kuten aurinko- tai tuulivoimalla tuotettua sähköä.
Agenda 2030:n tavoitteet mukana hammaslaboratorioissa
Yhteiskuntasitoumus Agenda 2030 sisältää 17 erilaista kestävän kehityksen tavoitetta, jotka on sitouduttu saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä (Suomen kestävän kehityksen toimikunta n.d.). Kestävä kehitys voidaan jakaa kolmeen lohkoon, joita ovat ekologinen-, taloudellinen-, sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys (Ympäristöministeriö 2023). Hammaslaboratorio pystyy vaikuttamaan helpoiten ekologiseen kestävyyteen, joka tarkoittaa ihmisen toiminnan ja luonnon kantokyvyn välisen tasapainon löytämistä siten, ettei luonnon moninaisuus tai kantokyky häiriinny (Suomen kestävän kehityksen toimikunta n.d.).
Hammaslaboratoriossa on mahdollista tavoitella Agendan 2030:n ekologisen kestävän kehityksen tavoitteista kohtia 7. Edullista ja puhdasta energiaa, 12. Vastuullista kuluttamista ja 13. Ilmastotekoja. Hammaslaboratorion kannattaa suosia uusiutuvalla energialla tuotettua energiaa ja toimia vastuullisesti esimerkiksi materiaalivalinnoissa sekä tuotteiden tilaamisessa (Suomen kestävän kehityksen toimikunta n.d.).
Kemikaalien ja jätteiden oikeaoppinen hävittäminen sekä kestävien materiaalien valinta on myös tärkeää vastuullisen kuluttamisen saavuttamisessa (Boston University 2016). Hammaslaboratorio voi teetättää oman tarkan hiilijalanjälki mittauksen ja sen tulosten avulla pienentää päästöjä tarkasti kohdentaen.
Lähteet:
Boston University. 2016. Chemical Waste Management Guide. Viitattu.12.2.2024 https://www.bu.edu/ehs/environmental/programs-services/chemical-waste/chemical-waste-management-guide
Chemical Waste Management Guide. 2016. Boston University. Viitattu.12.2.2024 https://www.bu.edu/ehs/environmental/programs-services/chemical-waste/chemical-waste-management-guide
Duane, B.; Steinbach, I.; Ramasubba, D.; Stancliffe, R.; Croasdale, K.; Harford, S. & Lomax, R. 12.4.2019. Environmental sustainablility and travel within the dental practice. British Dental Journal. Viitattu. 23.2.2024. https://www.nature.com/articles/s41415-019-0115-z
Martin, N.; Sheppard, M.; Gorasia, G.; Arora, P.; Cooper, M. & Mulligan, S. 2021b. Drivers, opportunities and best practice for sustainability in dentistry: A scoping review. Journal of Dentistry. Vol. 112. ScienceDirect. Viitattu. 13.11.2023. https://www-sciencedirectcom.ezproxy.turkuamk.fi/science/article/pii/S0300571221001585
Steinbach, S.; Stancliffe, R.; Berners-Lee, M. & Buane, B. 2018. Carbon modelling within dentistry. PHE publications. Viitattu. 18.1.2024. https://www.researchgate.net/publication/326843505_Carbon_modelling_within _dentistry_Towards_a_sustainable_future_Carbon_modelling_within_dentistry_t owards_a_sustainable_future
Suomen kestävän kehityksen toimikunta. n.d. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030. Viitattu. 19.11.2023. https://kestavakehitys.fi/agenda-2030
Ympäristöministeriö. 15.3.2023. Mitä on kestävä kehitys? Viitattu. 13.11.2023. https://ym.fi/mita-on-kestava-kehitys2
Kuva: ©Shutterstock/MintBlac