Järjestelmäasiantuntijan tehtävät projektilähtöisissä ICT-alan töissä
Järjestelmäasiantuntijat ovat monesti ICT-alan projekteissa moniosaajia. Asiakkaiden työskennellessä terveydenhoitoalalla, pitää projekteissa olla valmiina kaikenlaisiin työpyyntöihin.
ICT-alan monipuolisten taiturien eli järjestelmäasiantuntijoiden työnkuva on monipuolinen ja vaihteleva, jonka keskiössä on kuitenkin aina yksi asia: asiakkaalle toimitettu palvelu on laadukasta ja hyödyllistä. Omalla tai kollegoiden yhteisellä osaamisella pyritään rakentamaan asiakasta parhaiten palveleva ratkaisu ongelmaan kuin ongelmaan. Yhä useammin, pienemmätkin ongelmatilanteet ratkaistaan projektiluontoisesti, vähintäänkin jonkin isomman projektin sivuprojektina.
Osaaminen ja viestintätaidot käsi kädessä koko projektin ajan
Projekteissa toimiminen ICT-alalla vaatii tietysti rautaista teknistä osaamista, mutta vähintäänkin yhtä tärkeässä roolissa on viestintätaidot. Projektit ovat pitkäkestoisia ajanjaksoja, joissa usein tehdään työtehtäviä omilla tahoillaan. Projektin menestyksen kannalta viestinnän pitää olla kunnossa niin projektin sisällä kuin projektista ulospäin asiakkaallekin. Projektin onnistumisen kannalta on erityisen tärkeää, että kaikille osapuolille on kokoajan selvillä, missä vaiheessa projektia edetään.
Projektin onnistumisen kannalta on erityisen tärkeää, että kaikille osapuolille on kokoajan selvillä, missä vaiheessa projektia edetään
Asiantuntijan eri työnvaiheet projektin aikana
Järjestelmäasiantuntijatkin voivat olla projekteissa mukana koko projektin elinkaaren ajan, mutta varsinkin uransa alkupuolella olevat asiantuntijat liittyvät projekteihin vasta ns. suoritusvaiheessa. Suoritusvaiheen voisi karkeasti jakaa kolmeen pienempään jaksoon:
- Kartoitusjakson aikana selvitetään vastaukset kysymyksiin mitä, missä, kenelle, miksi ja miten. Selvitetään tarvittavat resurssit ja käytettävät teknologiat. Konsultoidaan asiakasta ja tarpeen vaatiessa pyydetään projektilta tai muilta kollegoilta lisää tietoja ja taitoja. Koko projektia suunnitellessa on usein jo hyvin kartoitettu vaatimukset ja tarpeet, mutta välillä vasta asiantuntijoiden tarttuessa toimeen havaitaan jonkin tärkeän osan puuttuvan kokonaan. Hyvin suunniteltu on kuitenkin jo puoliksi tehty!
- Toteutusjakso on nimensä mukainen. Suunnitelmat viedään käytännön toteutukseen ja toimitetaan asiakkaalle heitä palveleva ratkaisu. Joskus toteutusvaihe on nopeasti ja vaivattomasti toimistolta hoidettavissa, toisinaan on tarve lyödä työhanskat käteen ja lähteä asiakkaan toimipisteeseen työtä tekemään. Toteutusvaiheessa ilmenee usein muuttujia matkassa, joihin reagoidaan koko projektitiimin voimin.
- Seurantajaksossa toimitetun palvelun toimivuutta seurataan ja varmistetaan sen palvelevan asiakasta heidän toivomalla tavalla. Kehitysideoita kuunnellaan ja tehdään parannuksia ja korjauksia, mikäli ne ovat mahdollisia. Lopputulemana on tyytyväinen asiakas ja onnistunut projekti.
Projektien loppupuolella suorittavan tason järjestelmäasiantuntijat siirtyvät kohti uusia projekteja, projektipäällikön ja muiden projektitoimijoiden vieden projekti päätökseen.
Vaikka kaiken tekisi oikein, ei onnistuminen aina ole taattu
ICT-ala on vauhdikkaasti kehittyvä ja laadukkaastikin valmistautunut voi kohdata itsestään riippumattomia turhauttavia esteitä. Näissä hetkissä viestinnän merkitys korostuu. Projektin vastaanottajalle on oltava ammattimainen asiakaspalvelija ja projektitiimin kesken on syytä selvittää, mikä meni vikaan. Hyvän viestinnän ja yhteistyön avulla esteet selvitetään ja korjausten jälkeen asiantuntijat suuntaavat kohti seuraavia projekteja.
Lähteet
Koski, E. 2025. Järjestelmäasiantuntijan oppimispäiväkirja. Viitattu 22.12.2025. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025122138825