Julkisten ICT-hankintojen ympäristömittarit
Valtio, valtion liikelaitokset, kunnat, kuntayhtymät ja muut hankintayksiköt tekevät palvelu-, tavara- ja rakennusurakkahankintoja omien organisaatioidensa ulkopuolella. Näitä hankintoja varten on luotu erilaisia hankintadirektiivejä ja hankintalakeja, joita täytyy noudattaa. Lähiaikoina näiden hankintojen ympäristöystävällisyys on herättänyt kiinnostusta. Tästä syystä on luotu erilaisia suosituskriteereitä. Ehkä monelle on tuttua kuulla laitteistojen ympäristökriteereistä ja kestävästä kehityksestä, mutta esimerkiksi ohjelmistot jäävät usein unholaan. Tästä herää kysymys, kuinka paljon ympäristökriteereitä otetaan huomioon julkisissa ICT-hankinnoissa?
Opinnäytetyön aiheena ovat julkisten ICT-hankintojen ympäristökriteerit. Työssä tutkitaan ympäristökriteerien huomioon ottamista laitteiden ja ohjelmistojen julkisissa hankintaprosesseissa. Opinnäytetyö on osa MitViDi-hanketta, jossa tutkitaan erilaisia mittareita vihreiden digitaalisaation julkisiin ICT-hankintoihin. Työssäni käytetään erilaisia kirjallisia ja nettisivulähteitä selvittämään tätä asiaa. Opinnäytetyössä otettiin myös huomioon haastatteluja, jotta saataisiin yleiskuva hankintakriteerien käytöstä ja siitä, kuinka paljon käytännössä ympäristökriteereitä, oppaita, käsikirjoja, sertifikaatteja ja työkaluja käytetään ja otetaan huomioon hankintoja tehdessä.
Hankintadirektiivejä ja suosituskriteereitä on paljon tarjolla laitteille. EU:n suosituskriteereitä on monta mistä valita, mutta ne ovat silti suosituksia. Niitä ei ole pakko ottaa huomioon, mutta niistä saisi lisäpisteitä. Laitteiden kestävän kehityksen lisäämiseksi on myös paljon erilaisia oppaita, käsikirjoja ja työkaluja, jotka käsittelevät aika laajalti samoja asioita. Niissä keskitytään eniten energiankulutukseen, hukkalämpöön ja käyttöiän pidentämiseen. Näihin kaikkiin aiheisiin on luotu erilaisia suosituksia. On myös luotu erilaisia strategioita kuvaamaan ympäristöystävällisempää visiota suosittelemalla muutosehdotuksia. Vaihtoehtona laitteille on myös erilaiset sertifikaatit. Näiden sertifikaattien avulla hankintayksiköt voivat tuoda esille omia ympäristöarvojaan ja samalla hankittaessa uusia laitteistoja hankkijat erottavat tarjoajista helposti ympäristöystävälliset vaihtoehdot.
Ohjelmistojen ympäristökriteereitä ei ole tarjolla tai käytössä oikeastaan ollenkaan. Laitteiden ympäristömittareita on helppo seurata, mutta ohjelmistojen ympäristömittareiden seuraaminen on monimutkaisempaa. Ohjelmistojen energiankulutuksen selvittämiseksi on kehitelty erilaisia työkaluja, mutta niitä ei ole tarpeeksi käytössä. Ohjelmistojen monimutkaisuus on yksi syy sille, miksi kriteereitä ei vielä ole. Myöskään ohjelmistojen ympäristömittareita ei seurata yhtä tarkasti kuin laitteiden. Ohjelmistojen ympäristönäkökulma on kuitenkin noussut esille viime aikoina. Esimerkiksi vihreä ohjelmointi on alkanut kiinnostaa eri tahoja enemmän.
Haastattelujen kautta nähdään, kuinka ympäristönäkökulmia otetaan käytännössä huomioon. Haastateltavina on oppilaitoksia, yrityksiä ja yhtiöitä. Haastattelujen kautta tulee esille, etteivät ympäristökriteerit ole vielä laajassa käytössä. Niitä haluttaisiin ottaa enemmän mukaan hankintaprosessiin, mutta tällä hetkellä valinnan varaa ei ole tarpeeksi. Mitä enemmän vaativia ympäristökriteerivaatimuksia on, sen vähemmän on tarjoajia. Ympäristökriteerit eivät ole myöskään ensimmäinen prioriteetti, joten niistä on helppo tinkiä tarpeen vaadittaessa. Sertifikaateista ollaan kyllä tietoisia, mutta usein niidenkään painoarvo ei vielä muuta tilannetta.
Tulevaisuudessa pitäisi tuoda lisää tietoisuutta ICT:n ympäristökriteereistä. Myös sertifikaattien ja mittareiden yleistyminen saisi varmasti hankkijoita kiinnostumaan aiheesta enemmän. Jos olisi jokin yleisstandardi, mitä hankkijoiden ja tarjoajien on helppo noudattaa, näkyisi ympäristönäkökulma yhä enemmän osana hankintaprosessia. Muutos on hidasta, mutta liikumme silti pikku hiljaa eteenpäin. Nopein muutos saataisiin varmasti, jos lakeihin liitettäisiin yhä enemmän ympäristöpuolta. Tällöin yksittäisen yrityksen ei itse tarvitse olla ympäristöaiheiden pioneerina, vaan voimme yhdessä edetä tehokkaasti eteenpäin.
Opinnäytetyö sisältää eri käsikirjojen, oppaiden ja työkalujen tutkimista. Siinä kartoitetaan laitteistojen ja ohjelmistojen ympäristökriteerit ja keräämällä näitä kriteereitä yhteen dokumenttiin, voidaan helposti nähdä puutteet ICT-hankintojen ympäristökriteerien eri osa-alueilla.
Lähteet:
Ilmasti H. 2023. Julkisten ICT-hankintojen ympäristökriteerit – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.