• käytettävyys
• käyttäjäkeskeinen suunnittelu
• käyttöliittymäsuunnittelu

Digitalisaatio on tehostanut paljon yhteiskunnassa olevia palveluja ja prosesseja, mutta samalla se on jättänyt ikäihmiset sen mahdollistaman kehityksen ja edistyksen ulkopuolelle. Ikäihmiset kokevat haasteita digitaalisten palvelujen käytön suhteen, mihin vaikuttaa suuresti heidän riittämättömät digitaidot, jotka koostuvat kyvystä lukea tai navigoida digitaalisissa palveluissa. Rajoittuneiden digitaitojen lisäksi käyttöliittymien puutteellinen suunnittelu on myös yksi osatekijä, mikä aiheuttaa ikäihmisten kokemaa eriarvoisuuden ja syrjäytymisen tunnetta digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Tuoreessa tutkimuksessa selvitetään, kuinka käyttöliittymiä kehitetään vastaamaan yli 50-vuotiaiden loppukäyttäjien vaatimuksia, ja millaisia käytettävyyteen liittyviä vaikeuksia käyttäjät kohtaavat nykyisissä käyttöliittymissä.

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu, käytettävyys ja käytettävyyden testaaminen

Tutkimuksessa keskityttiin käytettävyyteen liittyvien tietojen keräämiseen toimeksiantajan asiakkaita edustavilta kohdehenkilöiltä. Näiden avulla kehitettiin yrityksen nykyisiä ajanvarausjärjestelmän ja videovastaanoton käyttöliittymiä.

Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa huomio keskittyy kohdehenkilöihin, jotka antavat palautetta siitä, kuinka käyttöliittymien käytettävyyttä voidaan heidän kohdallaan kehittää aiempaa paremmaksi. Haastattelu, havainnointi ja käytettävyystestaus toimivat käyttöliittymien kehittämisprojektin tiedonkeruumenetelminä.

Käytettävyydessä mitataan käyttäjän ja järjestelmän välistä vuorovaikutussuhdetta, jota voidaan arvioida käytettävyystestauksesta saatavien tulosten avulla. Testattavien käyttöliittymien arvioinnit perustuvat Jakob Nielsenin viiteen laatua määrittelemään ominaisuuteen, jotka ovat opittavuus, tehokkuus, muistettavuus, virheettömyys ja tyytyväisyys.

Käytettävyyden testaamisen tarkoituksena on löytää kohderyhmän käytettävyyteen liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat negatiivisesti heidän suoritukseensa ja kokemukseensa käyttöliittymässä.

Käytettävyystestaukseen valitut testihenkilöt suorittivat heille annettuja tehtäviä:

• etävastaanottoajan ajanvarauksen tekeminen,
• videovastaanotolle saapuminen ja poistuminen sekä
• videovastaanoton työkalujen käyttö.

Käyttöliittymäsuunnittelussa standardit mahdollistavat intuitiivisen käyttöliittymän käytön

Tutkimuksesta ilmeni, että alle 70-vuotiaat testihenkilöt omasivat edistyneemmät digitaidot kuin vanhemmat henkilöt. Kokonaisuudessaan testihenkilöistä 44 % ei tunnistanut tai tiennyt videovastaanotolla olevien työkalujen ikonien, kuten mikrofonin ja kameran, tarkoitusta, mikä kertoo henkilöiden puutteellisista digitaidoista. Yli 60-vuotiaiden testattavien kohdalla epävarmuus kokeilla erilaisia ominaisuuksia käyttöliittymissä oli korkeampi kuin nuoremmilla henkilöillä.

Videovastaanoton käyttöliittymä sai eniten sen kehitykseen koskevaa palautetta, koska käyttöliittymä ei sisältänyt standardien mukaista ulkoasua ja se poikkesi paljon vastaavanlaisista olemassa olevista videopuhelusovelluksista. Ajanvarausjärjestelmän käyttöliittymä taas oli testihenkilöille huomattavasti intuitiivisempi käyttää, koska se sisälsi heille tuttuja elementtejä ja ulkoasun standardisoidun rakenteen. Ajanvarausjärjestelmässä käytetyt sävyt vaikuttivat informatiivisten tekstien huonoon luettavuuteen yli 60-vuotiaiden henkilöiden kohdalla.

Ohjeistus on avain onnistuneeseen käytettävyyteen

Testihenkilöiltä saatujen palautteiden perusteella ajanvarausjärjestelmän ajanvarauksen prosessia lyhennettiin vähentämällä vapaita vastaanottoaikoja suodattavien valintojen ja henkilötietoja koskevien täytettävien solujen määrää. Käyttäjälle ei myöskään näytetä päiviä, milloin vapaita vastaanottoaikoja ei ole saatavilla, mikä vähentää käyttöliittymässä esiintyvän turhan informaation esiintyvyyttä. Olennaiset informatiiviset tekstit on esitetty ja korostettu käyttäjälle selkeästi.

Videovastaanoton käyttöliittymän ulkoasu päivitettiin vastaamaan olemassa olevia standardeja ja siihen lisättiin iäkkäämpien testihenkilöiden toivoma opastus, mikä helpottaa videovastaanoton käytölle olennaisten työkalujen käytön ymmärtämistä. Käyttöliittymään lisättiin videovastaanotolta ulos kirjautumisen mahdollisuus, mikä lisää testihenkilöiden keskuudessa turvallisuuden tunteen tuntua.

Vähemmän digitaitoja omaavat enemmän näkemystä

Tutkimuksen tuloksiin vaikutti suuresti testihenkilöiden omaavat digitaidot sekä heidän aikaisempi kokemuksensa käyttää vastaavanlaisia käyttöliittymiä. Alle 60-vuotiaat testihenkilöt omasivat edistyneet digitaidot, jotka nopeuttivat heidän suoriutumistaan käytettävyystestauksen tehtävistä tehokkaasti. Tutkimuksen pohjalta toteutuneeseen käyttöliittymien kehitykseen vaikutti eniten niiden testihenkilöiden vaatimukset, jotka omasivat vähän tai ei ollenkaan digitaitoja. Voidaan siis päätellä, että enemmän digitaitoja omaavat henkilöt eivät välttämättä huomioi niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat käyttöliittymän huonoon käytettävyyteen.

Lähteet:

Raitanen, N. 2023. Käyttäjäkeskeinen suunnittelu osana käyttöliittymän kehitystä – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Hiltunen, S., Vapaavuori, S. & Kuusisto, O., 2022. Selvitys ikääntyneiden digiosallisuudesta. Ikäteknologiakeskus, Valli ry, 2022(10).

Hyppönen, H. & Ilmarinen, K., 2016. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio, Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos.

Linna, N., 2018. Ikäihmisten digitaalinen syrjäytyminen, Vaasa: Vaasan Yliopisto.

Nielsen, J., 1993. Usability Engineering. New York: Academic Press.

Rasi, P., 2021. On the margins of digitalization, Jyväskylä: Grano Oy.

Valtiovarainministeriö, 2021. Digi Arkeen neuvottelukunta – Pyöreän pöydän keskustelu 16.2.2021 – Osaaminen ja, Helsinki: Valtiovarainministeriö.