Kestävän rakentamisen haasteet – yritysten toimintatavat ja sosiaalinen vastuullisuus rakennusalalla
Euroopan unionin asettama hiilineutraaliustavoite vuoteen 2050 mennessä on sysännyt liikkeelle kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän luomisen. Rakennusalalla tämä tarkoittaa vastuullisen sijoittamisen edistämistä ja ympäristövaikutusten vähentämistä. Opinnäytetyön tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten suomalaiset rakennusalan yritykset vastaavat haasteeseen ympäristökuormitustekijöiden hallinnassa ja sosiaalisessa vastuullisuudessa. Opinnäytetyö tarjoaa tietoa toimintatavoista, mutta myös avaa ovia kehittämistarpeille alalla.
Rakennusala seisoo tärkeän käännekohdan edessä Euroopan unionin asetettua kunnianhimoisen tavoitteen hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä. Tämä asettaa haasteita ja mahdollisuuksia yrityksille. Suomessa rakennusyritykset ovat avainasemassa tässä muutoksessa, ja opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella, miten ne vastaavat näihin haasteisiin. Työssä keskityttiin erityisesti ympäristökuormitustekijöiden hallintaan rakennuksen elinkaaren tietyissä vaiheissa ja tutkittiin mitä tietoa ja toimenpiteitä kuljetuksesta, varastoinnista, materiaalihukasta ja niiden hiilijalanjäljestä on yrityksillä käytössään. Tavoitteena oli myös ottaa sosiaalinen vastuullisuus, erityisesti elinkaariarviointi, osaksi tätä kokonaiskuvaa.
Hiilineutraalia rakentamista tavoitellen
Rakennusten elinkaaren hiilijalanjälki kattaa laajan kirjon vaiheita, kuten rakennusmateriaalien valmistus, kuljetus, työmaatoiminnot, käyttövaihe, ylläpito, korjaukset, energian ja veden kulutus sekä purkaminen. Hiilidioksidipäästöt, erityisesti fossiilisten polttoaineiden käytön myötä, vaikuttavat merkittävästi ympäristöön. Suomen sitoumuksena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, ja uusi rakentamislaki vuonna 2025 tähtää kestävämpään rakentamiseen. Keskeisiä työkaluja ovat rakennuksen ilmastoselvitys ja materiaaliseloste, jotka tähtäävät hiilijalanjäljen pienentämiseen ja kestävämpiin käytäntöihin rakennusalalla.
Sosiaalinen kestävyys rakennusalalla
Rakennusteollisuudessa sosiaalinen kestävyys on korostunut, painottaen terveellisen ja turvallisen ympäristön tarjoamista sidosryhmille. Suomalainen rakennusala näyttää positiivisia piirteitä sosiaalisen vastuullisuuden saralla, kuten hyviä työoloja ja yritysten valmiutta toimia vastuullisesti. Vaikka vastuullisuuden tahtotila on vahva, sosiaalisen elinkaariarvioinnin käytännöt kaipaavat yhä yhtenäistämistä, ja monille toimijoille sosiaalinen elinkaarilaskenta on vielä vieras käsite.
Sosiaalinen elinkaariarviointi on menetelmä, joka tarkastelee tuotteen sosiaalisia vaikutuksia sen koko elinkaaren ajan. Se huomioi eri vaiheet, kuten raaka-aineiden hankinnan, valmistuksen, käytön, kierrätyksen ja hävittämisen, arvioiden sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Tavoitteena on tunnistaa ja arvioida erilaisia sosiaalisia tekijöitä, kuten työolosuhteita, ihmisoikeuksia ja terveyttä, ohjaten siten kohti kestävää rakentamista.
Rakentamisen hiilijalanjälki ja logistiikan haasteet
Rakennustoiminnan vuotuinen hiilijalanjälki Suomessa oli 2 % maan päästöistä vuonna 2017, ja kuljetustoiminnasta syntyi peräti 9 % näistä päästöistä. Fossiilisten energialähteiden, erityisesti polttoaineiden, käyttö on merkittävin päästöjen lähde, ja niiden vähentäminen kuljetuksissa ja energiantuotannossa olisi tehokasta. Kuljetusten optimointi, varastojen hallinnointi ja ympäristöystävällisten polttoaineiden saatavuus muodostavat keskeiset kestävyyshaasteet. Yritykset pyrkivät arvioimaan rakennusmateriaalien kuljetusten hiilijalanjälkeä, mutta tarkkojen tietojen hankkiminen materiaalien alkuperästä ja kuljetustavoista vaatii parempaa yhteistyötä kuljetuskumppaneiden kanssa.
Tehokasta materiaalihukan hallintaa rakennusalalla
Rakennusalalla materiaalihukan vähentäminen on tärkeää sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta. Opinnäytetyössä tarkastellaan, miten hyvä työmaajärjestys, oikea-aikainen rakentaminen ja suunnittelu voivat vaikuttaa merkittävästi hukan määrään samalla alentaen työmaakustannuksia.
Rakennusalan yritykset suosivat täsmätoimituksia ja pyrkivät jäteraporttien seurannalla vähentämään materiaalihukkaa. Vaikka nykyiset käytännöt ovat tehokkaita, opinnäytetyössä pohditaan jatkokehityksen mahdollisuuksia, erityisesti tarkempien seurantamenetelmien käyttöönottoa materiaalihukan ympäristövaikutusten arvioinnissa. Tällainen kehitys voi edelleen parantaa alan kestävyyttä ja merkittävästi vähentää rakentamisen ympäristövaikutuksia.
Kohti kestävämpää rakentamista
Opinnäytetyössä käsitellään monipuolisesti kestävän rakentamisen haasteita ja yritysten toimintatapoja Suomessa. Kestävään rakentamiseen siirtyminen vaatii ponnisteluja, mutta samalla se avaa uusia mahdollisuuksia vastuulliselle sijoittamiselle ja ympäristövaikutusten hallinnalle. Suomalaisten rakennusyritysten positiiviset piirteet vastuullisuuden saralla antavat toivoa, mutta samalla tarvitaan lisää yhtenäistämistä ja kehitystä, erityisesti sosiaalisen elinkaariarvioinnin käytännöissä.
Artikkelikuva: Pixabay
Tekijä: cegoh