Manuaalisesta paperijärjestelmästä käytännölliseen sovellukseen

10.06.2024

Opinnäytetyössä dokumentoidaan prototyypin kehitystyötä verkkopohjaisesta sovelluksesta, jolla pyritään digitalisoimaan Turun AMK:n koordinoimiin tapahtumiin osallistuminen ja niiden organisoiminen. Tutkimus käsittelee haastetta hallita opiskelijoiden vuorovaikutusta yritysten osastoilla ja heidän osallistumistaan arvontaan paperipohjaisen passijärjestelmän kautta.

Digitaalisen kokoelman ja kilpailunhallintajärjestelmän suunnittelu ja toteutus

Turun ammattikorkeakoulu järjestää erilaisia kilpailuja, rekrytointimessuja ja startup/-yritysesittelyjä tiloissaan. Opiskelijat voivat käydä yritysten esittelypaikoilla ja kerätä leimoja. Kun tietty määrä leimoja on kerätty, opiskelijat voivat osallistua arvontaan ja äänestää yrityksiä erilaisissa kategorioissa (esim. kiinnostavin palvelu -kategoria). Tietyssä kategoriassa eniten ääniä saanut yritys saa palkinnon tapahtuman järjestäjiltä. Arvonta ja äänestäminen tapahtuu manuaalisen paperipohjaisen järjestelmän kautta, mikä on hidasta, työlästä ja yleisesti järjestelmällisesti haastavaa.

Sovellus selkeän ja tehokkaan vuorovaikutuksen välineenä

Opinnäytetyö keskittyy dokumentoimaan prototyypin kehitystyötä verkkopohjaisesta sovelluksesta, jolla pyritään digitalisoimaan Turun AMK:n koordinoimiin tapahtumiin osallistuminen ja niiden organisoiminen. Tutkimus käsittelee haastetta hallita opiskelijoiden vuorovaikutusta yritysten osastoilla ja heidän osallistumistaan arvontaan paperipohjaisen passijärjestelmän kautta.

Tutkimuksen päätavoitteena oli luoda digitaalinen sovellus, joka selkeyttää tapahtumien hallintaa ja madaltaa osallistumisen kynnystä.

Tutkimuksen päätavoitteena oli luoda digitaalinen sovellus, joka selkeyttää tapahtumien hallintaa ja madaltaa osallistumisen kynnystä. Tutkimuksessa on dokumentoitu prototyypin kehittäminen ja toteutus verkkopohjaiselle keräys-ja äänestyshallintajärjestelmälle. Työn toteutettiin käyttämällä MongoDB:tä, Node.js:ää, Express.js:ää ja Vitea Tailwind CSS:llä. Kehitysprosessi sisälsi eri vaiheita, mukaan lukien projektidokumentaation, kehitysympäristön asennuksen, tausta-ja käyttöliittymäkomponenttien luomisen, toteutuksen sekä vianmäärityksen.

Tulevaisuudennäkymät ja mahdollisuudet

Tutkimustyön tuloksena oli toimiva verkkosovelluksen prototyyppi, joka sisältää yksityiskohtaisen projektisuunnitelman, tyylioppaan, kehitysympäristön, hyvin jäsennellyn tietokanta-arkkitehtuurin, malliskeemat, reitityslogiikan sekä toimivan sivun, joka suorittaa front-to-backend CRUD-operaatioita. Tämä prototyyppi osoitti onnistuneesti tapahtumanhallintaprosessien digitalisoinnin toteutettavuuden ja hyödyt, mikä auttoi ymmärtämään verkkosovelluskehityskäytäntöjä ja nykyaikaisten teknologioiden soveltamista todellisten haasteiden ratkaisemisessa. Projektista saatu tieto edistää ohjelmistotekniikan kehitystä sekä antaa pohjan tuleville hankkeille. Sovellus mahdollistaa toimivan vuorovaikutuksen, mikä on Turun ammattikorkeakoulun, yritysten ja opiskelijoiden yhteinen etu.

Sovellus mahdollistaa toimivan vuorovaikutuksen, mikä on Turun ammattikorkeakoulun, yritysten ja opiskelijoiden yhteinen etu.

Tutkimuksessa käytettyjä ohjelmistoja ja termistö

  • MongoDB: on dokumenttitietokanta, jota käytetään helposti saatavilla olevia ja skaalautuvia sovelluksia (MongoDB 2024).
  • Node.js: on JavaScript-suoritusaikaympäristö, joka on suunniteltu skaalautuvien verkkosovellusten rakentamiseen (Node.JS 2024).
  • Express.js: on joustava Node.js-verkkosovelluskehys, joka tarjoaa laajan valikoiman ominaisuuksia verkko-ja mobiilisovelluksiin.
  • CSS (Cascading Style Sheets): on tyylisivukieli, jota käytetään dokumentin ulkoasun ja tyylin määrittämiseen.Se on suunniteltu verkkosivustoille.
  • Frontend: on ohjelmiston käyttöliittymän osa, jonka kanssa käyttäjät vuorovaikuttavat.
  • Backend: on palvelinpuoli, on ohjelmiston osa, joka toimii taustalla. Esimerkiksi tietojen hallinta, pyyntöjen käsittely, laskutoimitukset ja logiikka suoritetaan kaikki palvelinpuolella. Se vuorovaikuttaa tietokannan ja käyttöliittymäpuolen kanssa toimittaakseen vastauksia käyttäjille.
  • CRUD: on lyhenne sanoille create, read, update, delete. Luominen, lukeminen, päivittäminen ja poistaminen ovat perusoperaatioita, joita käytetään käyttöliittymässä.

Lähde:

Zborovskij, Y. 2024. Design and implementation of a digital competition and collection management system – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.