• android
• mobiilisovellukset
• sovelluskehitys

Älylaitteiden käytöstä on tullut arkipäivää sekä vapaa-ajalla että työelämässä. Tällaisiin älylaitteisiin kuuluvat erilaiset mobiililaitteet, joita on alettu käyttää työelämässä ohjaamaan muita laitteita ja järjestelmiä kätevästi pitkienkin etäisyyksien päästä sovellusten avulla. Opinnäytetyön aiheena on mobiilisovelluksen kehitys pelastustoimen nostolava-autoja toimittavalle yritykselle. Tässä artikkelissa kerrotaan sen yhdestä osa-alueesta: tabletin käytön rajoittamisesta pelkkään sovellukseen.

Toimeksiantajayritys Vema Lift Oy toimittaa paloautoihin nostolavoja palokunnille ympäri maailmaa. Paloautojen järjestelmään kuuluu nostolavoihin kiinnitetyt verkkoyhteyden yli videokuvaa lähettävät IP-kamerat, joiden reaaliaikainen kuva näkyy erillisessä kosketusnäytöllisessä näyttöpäätelaitteessa, joka sijaitsee auton sisällä. Näyttöpäätelaitteella voidaan lisäksi hallita auton käyttöliittymää. Järjestelmää ohjataan näytöllisellä kauko-ohjaimella, josta löytyy rajallinen määrä vipuja ja nappuloita. Kauko-ohjainratkaisun uudistamiseksi kehitettiin Android-tabletilla käytettävä mobiilisovellus, jonka avulla pystyttäisiin tarkastelemaan videosyötteitä ja käyttämään käyttöliittymää.

Syitä mobiililaitteen käytön rajoittamiselle

Työympäristössä mobiililaitteen käyttäminen eroaa vapaa-ajan käytöstä monella tavalla. Esimerkiksi nettisurffailu tai ylimääräisten sovellusten asentaminen ja käyttö ei ole toivottua. Myös laitteen asetuksiin pääsyä tulee rajoittaa, jotta mahdollinen väärinkäyttö ei vaaranna laitteen toimintaa ja vakautta tai kuluta akkuvirtaa.

Laitteen käyttöjärjestelmään täytyy kuitenkin asentaa aika ajoin tärkeitä päivityksiä. Tästä syystä sovelluksesta täytyy pystyä myös poistumaan, ja mahdollisuus tulee ottaa huomioon ratkaisua valitessa.

Käytön rajoitus ilman raskaita hallintaratkaisuja

Toimeksiantajan toiveena oli välttää ulkopuolisten palvelujen käyttö, mikä rajasi pois monet yrityskäyttöön tarkoitetut palvelut ja niihin kuuluvat Android-järjestelmän laajimmat käyttöoikeudet antavat hallintaominaisuudet. Palveluihin kuuluvat sekä Googlen palvelut yrityksille että muut kolmannen osapuolen MDM-palvelut (Mobile Device Management), joita käytetään yrityksissä laitteiden hallitsemiseen. Ratkaisu toteutettiin käyttämällä Androidin Locktask-tilaa ja sovelluksen asettamista laitteen kotinäkymäksi.

Locktask on Android-järjestelmän toiminto, jonka avulla voidaan kiinnittää tietty sovellus laitteeseen. Kiinnitettynä se pysyy päällimmäisenä irrottamiseen asti. Kun sovellus asetetaan aloitusnäytöksi, se korvaa laitteen kotinäkymän ja sovellus käynnistyy automaattisesti laite käynnistettäessä. Ratkaisu kehitettiin sovelluksen koodissa käyttämällä natiivimoduulia, eli suoraan Android-järjestelmälle kehitettyä sovelluksen osaa, joka kutsuu Locktask-tilaa sovelluksen kiinnittämiseen ja kehotetta, joka ohjaa käyttäjän sovellus käynnistettäessä asettamaan sovelluksen aloitusnäytöksi.

Ratkaisun rajoitteet

Sovelluksen kiinnitys ei täysin rajoita laitteen käyttöä pelkkään sovellukseen, vaan käyttäjä pystyy halutessaan irrottamaan sovelluksen. Sovelluksen ollessa asetettuna aloitusnäytöksi irrottaminen kuitenkin vain palauttaa käyttäjän takaisin sovellukseen, vaikka tämä painaisi esimerkiksi laitteen kotinäppäintä. Sovelluksen asetukset, kuten käyttöliittymän peilaus ja kameroiden asetukset, vaativat järjestelmänvalvojan kirjautumisen. Asetuksiin sisältyy myös pääsy laitteen asetuksiin. Näin peruskäyttäjän käyttö on rajattu pelkästään sovellukseen, mutta järjestelmänvalvoja pääsee tarvittaessa käsiksi laitteen asetuksiin.

Kevyt mutta toimiva ratkaisu

Toteutettu ratkaisu täytti kaikki vaatimukset toimeksiantajan tarpeisiin ilman erillisten palveluiden käyttöä. Tabletin käyttöönotto ei vaadi yhteyttä esimerkiksi yritystileihin ja Internetiin, tai fyysistä pääsyä laitteisiin niiden alustamiseksi. Tämä tekee ratkaisusta käytännöllisen vaihteleviin tilanteisiin ja ympäristöihin. Ratkaisu parantaa laitteen turvallisuutta estämällä käyttäjää poistumasta sovelluksesta ja muuttamasta asetuksia vahingossa tai tarkoituksella.

Samankaltaista lähestymistapaa voidaan käyttää myös muissa työympäristöissä, joissa mobiililaitetta käytetään yhteen rajattuun tarkoitukseen tai sovellukseen. Tällaisia käyttöympäristöjä ovat esimerkiksi asiakaspalvelupäätteet, teollisuuden ohjauspaneelit ja varastojen käsipäätteet. Ratkaisu on sopiva etenkin tilanteisiin, joissa laitteita on vähän ja niiden hallinnan halutaan pysyvän yrityksen sisällä ilman ulkopuolisia palveluita.

Yhteenveto

Opinnäytetyön osana toteutettu ratkaisu osoittaa, että mobiililaitteen käytön rajaaminen yhteen sovellukseen on mahdollista ilman MDM-palveluiden käyttöä. Vaikka ratkaisu ei tarjoa kaikkia hallintaominaisuuksia, joita kolmannen osapuolen palvelut tarjoavat, se täyttää monien tilanteiden vaatimukset turvallisuuden ja käytettävyyden varmistamiseksi. Samankaltainen ratkaisu on hyvä vaihtoehto yrityksille, jotka haluavat hallita mobiililaitteitaan joustavasti ja kustannustehokkaasti.

Lähde:

Kauppila, I. 2025. Mobiilisovelluksen kehitys teollisuuskäyttöön : sovelluskehitysprojekti nostolavojen kamerasyötteiden tarkasteluun ja ohjausjärjestelmän peilaukseen – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Kuva: Pexels, Mikael Blomkvist