• kestävä kehitys
• ohjelmistot

ICT-sektorin energiankulutus on jatkuvassa kasvussa ja nykyhetkellä laitteistot ja ohjelmistot omaavat arviolta 4–10 % osuuden maailman sähkönkulutuksesta. Ohjelmistojen ympäristövaikutukset ovat vielä vieras aihe monissa ohjelmistoyrityksissä. MitViDi-hankkeessa (mittarit vihreän digitalisaation julkisiin ICT-hankintoihin) on haastateltu kuutta kestävän ohjelmistokehityksen edelläkävijäyritystä. Tarkoituksena on ollut selvittää miten yritykset käytännön tasolla huomioivat ohjelmistojen ympäristövaikutukset.  

MitViDi-hankkeen tavoitteena on edistää kestäviä julkisia hankintoja ICT-sektorilla. Hankkeessa luodaan arviointikehikkoa julkisille hankkijoille, mikä auttaa hankkijoita vaatimaan kestäviä ohjelmistoja. Hankkeessa luodaan myös työkalua ohjelmistoyrityksille, mikä auttaa yrityksiä luomaan arviointikehikkoa vastaavia kestäviä ohjelmistoja. 

Olemassa olevat kriteerit ja mittarit 

Ohjelmistojen ympäristövaikutuksia mittaavia kriteerejä ja mittareita on kartoitettu MitViDi-hankkeessa. Merkittävimmät löydökset ovat seuraavat: 

• Saksan ympäristöministeriön opas vihreille ohjelmistohankinnoille. Oppaassa esitellään 25 kriteeriä, joilla voidaan arvioida ohjelmistojen ympäristövaikutuksia. 
• Green Tracker -työkalu on asennettava ohjelma, joka laskee halutun ohjelman käytetyn energiankulutuksen ja antaa käyttäjälle suosituksia ja ohjeita valitsemaan tehokkaimman ohjelman. 

Yrityshaastatteluiden tuloksia on tarkasteltu pääosin ohjelmistojen kehitys- ja ylläpitovaiheessa huomioitujen ympäristöasioiden kannalta. Tuloksissa myös esitellään asiakkaiden vaatimukset liittyen ohjelmistojen kestävyyteen. 

Vaatimukset kestäville ohjelmistoille ovat puutteelliset

Haastatellut kertovat, että asiakkaat eivät yleensä esitä vaatimuksia liittyen ohjelmistojen ympäristövaikutuksiin. Yksityiseltä sektorilta on tullut vain yksittäinen vaatimus laskea toiminnan hiilijalanjälki. Kyseinen asiakas halusi arvioida toimittajien näkemystä ekologisesta näkökulmasta. Julkisella puolella puuttuu vielä ympäristövaikutuksiin liittyvät vaatimukset kokonaan.  

Kestäviä ratkaisuja tehdään koska siihen on halua 

Vaatimuksien puutteellisuudesta huolimatta kestäviä ratkaisuja tehdään silti ohjelmistojen kehitys- ja ylläpitovaiheessa. Haastatelluissa yrityksissä ei tehdä kestäviä ratkaisuja perustuen standardeihin tai mittareihin. Henkilökunta jakaa vastuullisen ajatusmallin siitä, että kehitetty tuote tulisi olla mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittava.  

Asioita, joita haastatelluissa ohjelmistoyrityksissä on tehty: 

• hiilineutraalin ylläpitopalvelun valitseminen 
• turhien palvelimien sammuttaminen 
• ohjelmistokehyksen järkevä käyttö sen sijaan, että optimoidaan yksittäisiä koodin pätkiä 
• ohjelmistojen pilkkominen eri osiin (mikropalvelut) jolloin eri osia voidaan päivittää toisistaan riippumatta 
• hiilijalanjäljen laskeminen asiakkaalle tehdylle ohjelmistolle ja oman hiilijalanjäljen kompensointi.

Kestävän ohjelmistokehityksen sosiaalinen näkökulma 

Kestävässä ohjelmistokehityksessä ihminen on keskiössä. Haastatelluissa yrityksissä konsultit, jotka toimivat asiakkaan ympäristössä ovat lopulta heitä, jotka päättävät tehdäänkö kestäviä ratkaisuja vai ei. Tämä näkyy yrityksissä työntekijöiden rekrytoinnissa, jossa hakijan motivaatio kehittää ympäristöystävällisiä ohjelmistoja toimii yhtenä mittarina. Jos työntekijöillä ei ole arvopohja kunnossa tai työntekijät eivät voi hyvin, niin on todennäköistä, että ei myöskään huomioida ympäristöasioita toiminnassa.  

Huonosti ohjelmoitu sovellus voi kuluttaa neljä kertaa enemmän energiaa kuin hyvin tehty. 

Asiakas määrittää käytettävät toteutukset 

Haastatellut toteavat ympäristöasioihin vaikuttamisen olevan vaikeaa, koska asiakas määrää aina lopputuloksen ja käytettävät toteutukset. Haastatellut yritykset ovat konsultointiyrityksiä eli yritykset toimivat pääosin asiakkaan ympäristössä ja käyttävät asiakkaan järjestelmiä ja ohjelmointikieliä. Yleensä toteutuksia tehdään taloudellisesta tai tehokkuuden näkökulmasta, jolloin ympäristövaikutukset saattavat tulla seurannaisvaikutuksena.  

Jatkuvasti kehittyvä ala vaatii ajantasaisia ohjeita 

Jotta kestävä ohjelmistokehitys yleistyisi tarvitaan kattavat ohjeet, jotka sisältävät ohjelmistokehityksen kaikki vaiheet sekä ratkaisun siihen, miten niissä voidaan huomioida kestävyys. Ohjeiden tulisi olla myös sovellettavissa helposti riippumatta järjestelmästä. Tällä hetkellä saksalainen Blue Angel -ympäristömerkki sisältää haastateltujen mukaan parhaat ohjeet mittaamaan ohjelmiston kestävyyttä. Mittaaminen on silti koettu haastavaksi, koska sitä on vaikeaa yhdenmukaistaa haastateltujen yritysten omille järjestelmille. 

Opinnäytetyössä on analysoitu yrityshaastattelujen tuloksia ja avattu tarkemmin edelläkävijäyritysten ajatuksia liittyen kestävään ohjelmistokehitykseen. Työssä avataan myös tarkemmin olemassa olevia kriteereitä ja mittareita, joita käytetään mittaamaan ohjelmistojen kestävyyttä.  

Lähteet: 

Lehtonen, M. 2023. Ohjelmistoyrityksissä huomioitavat ympäristövaikutukset – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Liikenne- ja viestintäministeriö. 2020. ICT-ala, ilmasto ja ympäristö. Viitattu 29.11.2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162307/LVM_2020_9.pdf