Opinnäytetyöpäiväkirja metodina sekä sen positiiviset vaikutukset hektisen työelämän hallitsemiseen
Tietojenkäsittelyn koulutuksessa on viime vuosina kirjoitettu useita päiväkirjamuotoisia opinnäytetöitä. Opinnäytetyö päiväkirjana sopii erityisen hyvin jo työelämään siirtyneille opiskelijoille. Päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä opiskelija kirjoittaa noin 10 viikon ajan päivittäin työstään ja reflektoi sitä viikoittain. Seuraavassa kuvataan kokemuksia päiväkirjatyöskentelystä, joita on hyvä ottaa käyttöön myös käytännön työelämässä.
Ihmiset työskentelevät tänä päivänä erittäin stressaavassa työympäristössä. Monesti ajaudumme tilanteeseen, jossa viikot vaihtuvat toiseen ja vuodet vierivät eteenpäin, tavoitteena vain suoriutua tehtävästä toiseen. Miksi emme tekisi toisella tavalla, ottaen tavoitteeksi myös iloita omasta onnistumisesta, ennen kuin seuraavan tehtävän suorittaminen alkaa? Miksi emme asettaisi itsellemme pienempiä päivä- tai viikoittaisia tavoitteita? Kun puhumme stressaavasta työympäristöstä, voimme ajatella sen tarkoittavan joko positiivista tai negatiivista. Ihmisille, jotka nauttivat tiukoista aikatauluista ja samaan aikaan suoritettavista tehtävistä, tällainen työympäristö ilmenee positiivisena ja toivottuna. Ihmiset, jotka haluaisivat suorittaa yhden tehtävän kerrallaan, ilman että tehtävän aikataulu on suunniteltu liian tiukaksi, kokevat stressin negatiivisena ja ei-haluttuna. Miten voisimme auttaa näitä ihmisiä, jotka kokevat työympäristön stressin negatiivisena?
Opinnäytetyön kirjoittaminen omasta työstä päiväkirjamaisesti voi ajatuksena tuntua alkuun hieman haastavalta. Päiväkirjan pitäisi olla luettavaa ja loogisesti kirjoitettua, sen pitäisi antaa lukijalle mahdollisuus astua toisen ihmisen saappaisiin, sekä tutustuttaa lukija toisen ihmisen jokapäiväiseen työhön. Turun ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa kirjoitettu opinnäytetyö esittelee kansainvälisessä lääketeollisuuden yrityksessä toteutettavan investointiprojektin tehtäviä asioita sekä näiden toteutumista Process & Production Lead -tehtävänimikkeen silmin.
Päiväkirjan kirjoittaminen tuo esille sen tosiasian, mikä monilta ihmisiltä työelämässä unohtuu: PYSÄHTYMINEN hetkeksi pohtimaan kuluneen päivän, viikon tai kuukauden tavoitteita ja saavutuksia. On myös mahdollista, että varsinaisia tavoitteita ei ole asetettu, jolloin on vaikea arvioida omaa suoritusta, mikä taas lisää riskiä sille, että tekemättömiä tehtäviä on samanaikaisesti useita, eikä tekijä ymmärrä arvostaa loppuun asti suoritettuja asioita.
Päiväkirjaa kirjoitettiin kymmenen viikon ajan, minkä aikana ymmärrettiin pysähtymisen tärkeys. Päiväkirjamainen opinnäytetyö metodina toimii pysähtymisen kannalta hienosti. Se pakottaa kirjoittajan pohtimaan asioita, antaa mahdollisuuden asettaa tavoitteita ja seurata niiden toteutumista. Tällaista toimintatapaa ei tänä päivänä ihmiset välttämättä aina ymmärrä työelämässä toteuttaa, vaan ainoa päämäärä on meneillään olevan tehtävän nopea suorittaminen, jotta voi siirtyä taas seuraavaan tehtävään.
Artikkelin alussa esitettyihin kysymyksiin vastaamisen pitäisi olla helppoa. Ainoa tapa muuttaa asioita parempaan suuntaan, on avata suunsa ja ilmaista esihenkilölleen ja kollegoilleen, miten työympäristön stressin kokee. Tulevaisuudessa meidän jokaisen pitää ymmärtää pilkkoa tehtäviä pienempiin osakokonaisuuksiin ja asettaa lyhytaikaisia tavoitteita. Meidän pitää osata pysähtyä hetkeksi ja miettiä, mitä teimme, miten sen teimme ja mitä voimme oppia, ennen kuin aloitamme seuraavan tehtävän suorittamisen. Työn hektisyys ja kovat paineet tulevaisuudessa tulevat varmasti jatkumaan. Yhtenä lääkkeenä työpäiväkirjan kirjoittamisen voidaan ajatella olevan varteenotettava vaihtoehto.
