• itsearviointi
• Ohjelmistokehittäjä
• oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirja on erinomainen vaihtoehto opinnäytetyön kirjoittamiselle ja samalla tehokas työkalu oman kehittymisen seuraamisessa. Se ei ainoastaan tarjoa rehellistä kuvaa kehityksestä, vaan se voi myös olla erityisen hyödyllinen niille ohjelmistokehittäjille, jotka kamppailevat huijarisyndrooman tunteen kanssa.

Ohjelmistokehittäjien työ on erittäin monipuolista. Teknologiat kehittyvät jatkuvasti, tuoden mukanaan uusia innovaatioita ja ratkaisuja. Samaan aikaan monet yritykset pitävät yllä vanhoja teknologioita käyttäviä järjestelmiä, ja siirtyvät hitaasti mutta varmasti uudempiin teknologioihin. Tämä tarkoittaa, että ohjelmistokehittäjien tulee omata monipuolista osaamista eri teknologia-alueilla. Käytännössä yksittäinen kehittäjä ei kykene hallitsemaan kaikkia olemassa olevia teknologioita, vaan hänen on keskityttävä niihin, joilla on kulloinkin eniten kysyntää ja joilla hänellä on vahvin osaaminen. Yksi erinomainen tapa havainnollistaa omaa oppimista ja edistymistä sekä toteuttaa opinnäytetyötä on käyttää oppimispäiväkirjaa.

Oppimispäiväkirja auttaa ymmärtämään omaa oppimisprosessia

Oppimispäiväkirja auttaa kehittäjiä seuraamaan omaa oppimisprosessiaan, reflektoimaan oppimaansa ja tunnistamaan vahvuutensa ja kehityskohteensa. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden konkretisoida oppimista ja pitää kirjaa siitä, miten tietotaito karttuu ajan myötä.

Oppimispäiväkirja on erityisen hyödyllinen tilanteissa, joissa ohjelmistokehittäjä kokee oman kehityksensä pysähtyneen. Tällaisina hetkinä kehittäjä voi palata päiväkirjamerkintöihin menneiltä viikoilta ja tarkastella, millaisia haasteita kohtasi tuolloin ja miten ne onnistuttiin ratkaisemaan. Tämä antaa konkreettisen kuvan siitä, miten kehittäjän osaaminen on kehittynyt ajan myötä.

Kun kehittäjä vertaa nykyhetkeä tilanteeseen aiempien viikkojen aikoina, hän voi havaita, että asiat, jotka tuntuivat tuolloin haastavilta, saattavat nyt tuntua helpoilta. Tämä havainnollistaa selkeästi tapahtuneen kehityksen ja oppimisen sekä toimii myös hyvänä motivoijana. Oppimispäiväkirja auttaa siis konkretisoimaan oman edistymisen ja muistuttaa kehittäjiä siitä, kuinka paljon on saavuttanut ja oppinut matkallaan ohjelmistokehittäjänä.

Oppimispäiväkirja auttaa kehittämään muita taitoja

Sen lisäksi, että oppimispäiväkirja on hyvä työkalu oman kehityksen seuraamiseen, se auttaa myös kehittämään muitakin taitoja. Sen avulla voi kehittää itsearviointikykyä, sekä syventää ymmärrystä päivien aikana käsitellyihin aiheisiin.

Päiväkirjaa kirjoittaessa voi huomata, ettei ole täysin ymmärtänyt, mistä joissakin teknologioissa oli kyse. Tällöin joutuu lukemaan aiheesta lisää, jotta varmistuu siitä, että päiväkirjaan kirjoitettu on oikein. Tämä auttaa syventämään ymmärrystä uusiin asioihin.

Jotta voi tehokkaasti kertoa ja kuvailla erilaisia teknologioita ja ratkaisuja, on tärkeää ymmärtää, mistä on kyse. Sen lisäksi, että hakee tietoa juuri opituista asioista, se voi auttaa löytämään lisää tietoa aiheesta ja aiheen ympäriltä.

Miten kirjoittaa hyvä oppimispäiväkirja?

Hyvässä oppimispäiväkirjassa kerrotaan kaikesta, mitä on tehnyt ja oppinut päivän aikana, sekä millaisia ongelmia on kohdannut. Oppimispäiväkirjassa tulee olla tilaa sekä positiivisten että negatiivisten ajatusten ja tunteiden kertomiselle. Tämä on tärkeää, koska se auttaa muodostamaan realistisen kuvan omasta oppimisprosessista ja omasta kehittymisestä.

Oppimispäiväkirja tarjoaa mahdollisuuden itsearviointiin ja rehelliseen pohdintaan. Positiiviset tunteet, kuten innostus ja onnistumiset, ovat tärkeitä hetkiä, jotka kannattaa kirjoittaa päiväkirjaan. Ne toimivat motivaation lähteenä ja vahvistavat positiivista kehitystä.

Toisaalta negatiiviset tunteet, kuten epävarmuus, turhautuminen tai epäonnistumisen tunne, ovat myös olennainen osa oppimisprosessia. Näitä tunteita ei tule pelätä tai sivuuttaa, sillä ne voivat tarjota arvokkaita oppimiskokemuksia. Kun kehittäjä kirjoittaa rehellisesti ja avoimesti myös vaikeista hetkistä, hän voi myöhemmin palata näihin merkintöihin ja nähdä, miten hän on kasvanut ja oppinut haasteistaan.

Erilaisten tunteiden ja aiheiden käsittely oppimispäiväkirjassa auttaa myös kehittäjää kehittämään itsetuntemustaan ja reflektointitaitojaan. Se edistää henkilökohtaista kasvua ja auttaa kehittäjää tunnistamaan omat vahvuutensa sekä kehityskohteensa entistä selkeämmin.

Hyvän oppimispäiväkirjan kirjoittamisen tueksi voi esittää itselleen kysymyksiä

• Mitä opit?
• Mitä tie­dät, mitä osaat? Mitä et?
• Mitä ha­lu­ai­sit tie­tää? Mitä ha­lu­ai­sit op­pia?
• Mitä muu­tok­sia ha­lu­ai­sit?
• Mikä oli eri­tyi­sen mie­len­kiin­tois­ta?
• Mikä oli si­nul­le tär­kein­tä?
• Mitä opit muil­ta?
• Mitä ha­vait­sit (ym­pä­ris­tös­sä, it­ses­sä­si)?
• Mitä ih­met­te­lit?
• Mitä py­säh­dyit miet­ti­mään?
• Mitä oi­val­sit?
• Mil­lai­sia tun­tei­ta koit?

Näiden kysymysten avulla monipuolisen oppimispäiväkirjan kirjoittaminen on helpompaa.  (Opiskelijan yleisopas lv. 2022-2024)

Lähteet:

Laaksovirta, J. 2023. Oppimispäiväkirja ohjelmistokehittäjän työstä – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. 

Opiskelijan yleisopas lv. 2022-2024. https://utu.onedu.fi/verkkojulkaisut/zine/348/article-13693