• käyttöliittymäsuunnittelu
• opas
• prosessi

Käyttöliittymäsuunnittelu on keskeinen osa digitaalisten palveluiden ja sovellusten kehittämistä. Se ei ainoastaan vaikuta käyttäjien vuorovaikutukseen laitteidensa kanssa, vaan määrittää lisäksi digitaalisen kokemuksen laatua ja tehokkuutta. Siksi suunnittelijan on hyvä ymmärtää käyttöliittymäsuunnittelun prosessi, sen keskeisiä elementtejä ja sitä, miten se vaikuttaa loppukäyttäjän kokemukseen.

Käyttöliittymäsuunnittelu (en. user interface desing, UI design) yhdistää visuaalisen suunnittelun, teknologian ja psykologian ainutkertaisella tavalla. Emilia Nummisen ja Julianna Mäkisen opinnäytetyön mukaan hyvä käyttöliittymä onkin sekoitus käyttökokemusta (en. user experience, UX) ja visuaalista suunnittelua. Näin ollen hyvin toteutetun käyttöliittymäsuunnittelun lopputuloksena on intuitiivinen, tehokas, käytännöllinen ja esteettisesti miellyttävä käyttöliittymä, joka antaa käyttäjälleen positiivisen kuvan tuotteesta tai palvelusta, jota se edustaa. Hyvän käyttöliittymän ei tarvitse ohjeistaa käyttäjiään.

Suunnittelijan tehtävänä on ymmärtää ja täyttää käyttäjän tarpeet

Käyttäjäkeskeisyys on tärkeä ominaisuus käyttöliittymissä. Käyttöliittymäsuunnittelun tavoitteena on kehittää kohdekäyttäjille sekä tuotteelle sopiva käyttöliittymän kokonaisuus. Jos käyttöliittymäsuunnittelu on toteutettu tavalla, joka ei vastaa käyttäjän tarpeisiin tai jonka myötä käyttäjän on vaikea navigoida sivustolla tai ymmärtää tuotteen tai palvelun tarkoitusta, vaikuttaa se käyttökokemukseen heikentävästi ja vähentää tuotteen tai palvelun menestymismahdollisuuksia. Sekava käyttöliittymä voi siis heikentää informaation välitystä ja saattaa lopulta jopa antaa negatiivisen kuvan brändistä. Tämän vuoksi visuaaliset elementit on kehitettävä yhdessä käyttökokemusta harkiten.

Varsinkin aloittelevalle suunnittelijalle käyttöliittymäsuunnittelun prosessi saattaa vaikuttaa sekavalta ja laajalta kokonaisuudelta, jota on vaikea hahmottaa. Numminen ja Mäkinen tavoittelivat opinnäytetyössään tämän prosessin yksinkertaistamista. Lopputuloksena oli tarkoitus koota opinnäytetyön toimeksiantajalle graafiset oppaat käyttöliittymäsuunnittelun prosessiin, joita voitaisiin tulevaisuudessa käyttää toimeksiantajan erilaisissa projekteissa.

Oppaat koottiin erikseen sekä mobiili- että työpöytäalustoille. Niitä varten opinnäytetyöntekijät tutustuivat laajasti käyttöliittymäsuunnittelun eri osa-alueisiin, sen historiaan sekä käyttökokemuksen vaikutukseen. Vaikka käyttöliittymäsuunnittelu on laaja aihealue monine yksityiskohtineen, oppaat pyrittiin pitämään tarpeeksi yksinkertaisina ja selkeinä, jotta ne säilyisivät ajankohtaisina nopeasti muuttuvalla ja jatkuvasti kehittyvällä alalla.

Nelivaiheinen jako auttaa sisällön omaksumisessa

Opinnäytetyön oppaiden sisältö on tiivistetty neljään vaiheeseen: aloitus, suunnittelu, toteutus ja lopetus. Nelivaiheinen jako tukee oppaiden visuaalista selkeyttä ja yksinkertaisuutta. Nämä neljä vaihetta esiintyvät jokaisen digitaalisen tuotteen suunnitteluprosessissa, vaikka ne painottuvatkin eri tavalla riippuen projektin tuotteesta ja sen tarjoamista palveluista.

Aloitusvaiheessa korostetaan käyttäjien tarpeiden ymmärtämistä ja niiden täyttämistä, joiden tulisi olla aina suunnittelun lähtökohtana. Suunnitteluprosessin pitäisi siksi alkaa perusteellisesta taustatyöstä, jossa tutustutaan syvällisesti varsinaiseen tuotteeseen tai palveluun sekä sen mahdollisiin kilpailijoihin ja tavoiteltaviin käyttäjäryhmiin. Tämä auttaa suunnittelijoita luomaan ratkaisuja, jotka todella vastaavat markkinoiden ja käyttäjien odotuksia.

Suunnitteluvaiheessa esitetään selkeiden, mitattavien tavoitteiden asettamisen on tärkeys. Tavoitteiden tulee ohjata suunnitteluprosessin jokaista vaihetta ja varmistaa näin, että lopputuote vastaa sekä käyttäjien odotuksia että liiketoiminnallisia tavoitteita. Toisaalta myös erilaiset suunnittelun työkalut, kuten sivustokartat ja rautalankamallit, auttavat suunnittelijaa käyttöliittymän navigointipolun ja rakenteen visuaalisessa hahmottelemisessa. Ne mahdollistavat nopeat päätökset ja erilaisten ratkaisujen testaamisen, ennen yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja toteutusta.

Toteutusvaiheessa perehdytään visuaalisten elementtien valintaan, jolloin on syytä pitää mielessä tuotteen tai palvelun brändi-ilme ja käyttökokemus. Esimerkiksi värien ja fonttien valinta ei ole pelkästään esteettinen päätös, vaan niiden tulee lisäksi heijastaa brändin identiteettiä sekä edistää esteettömyyttä ja intuitiivista käytettävyyttä. Kun suunnittelupäätökset perustuvat selkeisiin, mitattaviin tavoitteisiin ja kattavaan taustatutkimukseen, varmistetaan, että lopputulos palvelee käyttäjän tarpeita tehokkaasti. Lisäksi prototyyppien kehittäminen ja käyttäjätestaus tarjoavat arvokasta tietoa, joka auttaa hienosäätämään tuotetta ennen sen lopullista julkaisua.

Lopetusvaiheessa prototyyppien testaus, käyttäjäpalaute ja iterointi ovat merkittävässä osassa. Lisäksi aktiivinen vuoropuhelu ja yhteistyö sidosryhmien kanssa läpi koko käyttöliittymäsuunnittelun prosessin varmistavat, että kaikki suunnitteluvaiheet sulautuvat yhteen saumattomasti, mikä parantaa lopputuotteen laatua ja käytettävyyttä.

Käyttöliittymäsuunnittelun tulevaisuus

Opinnäytetyön sisällön perusteella muodostettiin tiivistetyt oppaat, jotka sisältävät yksinkertaisia ohjeita ja tarjoavat konkreettista apua käyttöliittymäsuunnittelun työprosessiin. Numminen ja Mäkinen korostavat oppaiden opetuksellista puolta, joka auttaa suunnittelijoita ymmärtämään enemmän käyttöliittymäsuunnittelun moninaisuudesta. Vaikka oppaat eivät tarjoa suoria ratkaisuja tai oikoteitä suunnitteluun, ne inspiroivat suunnittelijoita käyttämään omaa luovuuttaan ja samalla huomioimaan käyttöliittymäsuunnittelun tärkeitä osa-alueita suunnittelun tukena.

Oppaiden avulla voidaan nopeuttaa suunnittelijoiden perehdytystä ja tehostaa heidän työskentelyään. Niiden käyttäminen on hyödyllistä sekä prosessin kulun loogisuuden että oppimisen kannalta. Oppaita voidaan hyödyntää ja kehittää tulevaisuudessakin vastaamaan uusia käyttöliittymäsuunnittelun käytäntöjä. Ne eivät ole vain opinnäytetyön tuotoksia, vaan myös jatkuvan kehityksen ja oppimisen välineitä.

Lähde

Numminen, E. & Mäkinen, J. 2024. Käyttöliittymäsuunnittelun prosessin määrittely. Turun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Viitattu 23.5.2024.