Teknologia kotona asumisen tukena – vastaako se ikääntyneiden tarpeisiin?
Ikääntyminen tuo mukanaan elämänkokemusta, mutta myös huolia arjessa pärjäämisestä. Väestön ikääntyessä ja hoivapalvelujen tarpeen kasvaessa, ratkaisuja etsitään yhä useammin teknologiasta. Vaikka moni ikääntynyt kokee digitaitojen oppimisen haasteelliseksi, teknologia voi olla juuri se apu, joka lisää heidän turvallisuuttaan ja itsenäisyyttään.
Samalla kun teknologian rooli hyvinvointipalveluissa kasvaa, on tärkeää ymmärtää, millaiset ratkaisut todella palvelevat ikääntyneitä käyttäjiä. Pelkkä uuden laitteen tai sovelluksen tarjoaminen ei riitä, jos käyttäjät kokevat sen hankalaksi tai vieraaksi.
Ikääntyneiden arjen tukemisessa olennaista on itsenäisyyden säilyttäminen ja elämänhallinnan tukeminen. Teknologisten ratkaisujen tulisi sopeutua osaksi arkea ilman, että ne tuntuvat pakollisilta tai vaikeilta käyttää. Jotta kehitetyt ratkaisut todella hyödyttäisivät käyttäjiään, tarvitaan ymmärrystä heidän toiveistaan, huolistaan ja valmiuksistaan hyödyntää teknologiaa.
Kysymys kuuluukin: mitä ikääntyneet oikeasti tarvitsevat, ja voiko teknologia vastata näihin tarpeisiin?
Miten ikääntyneet itse kokevat hyvinvointinsa?
On tärkeää ymmärtää, mitä ikääntyneet itse pitävät hyvän elämän edellytyksinä. Opinnäytetyössä kartoitettiin kotona asuvien ikääntyneiden näkemyksiä heidän elämänlaadustaan, arjen haasteistaan sekä teknologiasta.
Elämänlaatua mittaavassa kyselyssä vastaajat arvioivat eri osa-alueita, kuten mahdollisuutta vaikuttaa omaan arkeensa, sosiaalisia suhteita ja turvallisuudentunnetta. Tulosten perusteella juuri turvallisuudentunteessa ilmeni eniten parannettavaa. Ryhmähaastatteluissa ikääntyneiden keskuudessa nousi esiin yksi huoli ylitse muiden: kaatuminen ja avunsaannin viiveet. Moni pohti, miten avun saaminen onnistuu tilanteessa, jossa liikkuminen on vaikeutunut eikä apua ole heti saatavilla. Monella on kotona kännykkä, mutta siitäkään ei aina ole apua, jos se ei ole koko ajan käden ulottuvilla tai jos henkilö menettää tajuntansa. Muita teknologiaratkaisuja ei juurikaan ollut käytössä, vain yhdellä haastateltavista oli turvaranneke hätäpainikkeella.
Kun vastaajia pyydettiin pohtimaan, mitä he pitävät tärkeimpänä ylläpidettävänä asiana arjessa, nousi esille oman vapauden ja elämänhallinnan säilyttäminen. Käytännössä tämä tarkoitti omaa kotia, jossa saa muun muassa syödä silloin kun haluaa, keittää kahvit silloin kun haluaa ja ottaa päiväunet, kun siltä tuntuu.
Omaishoitajien kyselyssä yleisimmät huolet kohdistuivat hoidettavan vointiin ja pelkoon tämän kaatumisesta, kun ei itse ole paikalla. Jatkuva valppaana olo ja hoidon sitovuus tekivät omasta jaksamisesta haastavaa. Monelle toistuva hoidettavan tilan tarkistaminen, ja ajatus siitä, ettei voi olla paikalla koko ajan, toi mukanaan stressiä ja epävarmuutta.
Etävalvontateknologia arjen tueksi
Tutkimuksessa nousi yleisimmin esille huolet oman vapauden ja elämänhallinnan säilyttämisestä, turvallisuudentunteesta etenkin kaatumisten ja avunsaannin suhteen, sekä omaishoitajien huoli hoidettavasta. Teknologialla voidaan tukea näitä kaikkia asioita, mutta vain, jos sen käyttö on helppoa ja se todella palvelee ikääntynyttä käyttäjää.
Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti passiivisen etävalvontaratkaisun hyödyntämiseen, joka ei vaadi käyttäjältä aktiivisia toimenpiteitä tai erityistä teknistä osaamista
Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti passiivisen etävalvontaratkaisun hyödyntämiseen, joka ei vaadi käyttäjältä aktiivisia toimenpiteitä tai erityistä teknistä osaamista. Mikäli omaishoitaja käyttää ratkaisua hoidettavan seurantaan, tulee hänen kuitenkin osata käyttää älypuhelinta hälytysten vastaanottamiseen. Tällaisen ratkaisun perusideana on, että kodin eri tiloihin sijoitetut sensorit seuraavat henkilön liikkeitä ja elintoimintoja. Jos järjestelmä havaitsee poikkeavuuksia, kuten kaatumisen, pitkäaikaisen liikkumattomuuden tai epänormaalin sykkeen laskun, se lähettää automaattisen hälytyksen ennalta määritellylle taholle sovelluksen kautta. Mitään puettavia laitteita, kuten ranneketta, ei tarvita.
Taustalla toimiva järjestelmä voi madaltaa kynnystä teknologian käyttöönotolle ja tehdä sen käytöstä huomaamattoman ja luontevan osan arkea:
- Ei vaadi teknistä osaamista – ei painikkeita, ei asetuksia, ei käyttöohjeiden selaamista.
- Lisää turvallisuudentunnetta – kotona voi elää huolettomammin, kun tietää, että järjestelmä hälyttää tarvittaessa apua, etenkin kaatumistilanteissa.
- Tukee omaishoitajia – vähentää huolta ja helpottaa omia menoja, kun hoidettavan aktiivisuuden ja kaatumisten seuranta helpottuu ja omaishoitaja saa poissa ollessaan välittömästi tiedon poikkeamista automaattisilla hälytyksillä.
Muut teknologiaratkaisut
Etävalvonnan lisäksi on olemassa monia muita teknologisia ratkaisuja, jotka voivat merkittävästi lisätä ikääntyneiden itsenäisyyttä ja pärjäämistä omassa kodissa pidempään:
- Etäyhteydet: Videopuheluiden ja etähoitopalveluiden avulla ikääntyneet voivat helposti ja nopeasti olla yhteydessä läheisiin ja hoitohenkilökuntaan. Tämä voi parantaa sosiaalista hyvinvointia, ja hoitotyötä tehostavat etäpalvelut mahdollistavat myös resurssien paremman kohdentamisen kunkin henkilön tarpeiden mukaan.
- Lääkeannostelijat ja lääkerobotit: automatisoidut ratkaisut muistuttavat lääkkeiden ottamisesta ja huolehtivat annostelusta.
- Älyrannekkeet: nykyaikaiset älyrannekkeet voivat seurata sykettä ja liikkumista sekä lähettää automaattisia hälytyksiä kaatumistilanteissa.
- Älykotiin liittyvät ratkaisut: älyvalaistus, älypistorasiat, automaattisesti säätyvät kodinkoneet, robotti-imurit ja etähallittavat lukitusjärjestelmät voivat lisätä turvallisuutta ja mukavuutta arjessa.
- Liikkumisen ja arjen apuvälineet: esimerkiksi korkeussäädettävät kalusteet, avattava kylpyamme, lukusuurennuslasi ja älylusikka voivat helpottaa päivittäistä toimintaa ja itsenäistä suoriutumista arjen perustoiminnoissa.
- Muut teknologiaa hyödyntävät palvelut: ruoan kotiintoimitus sovellusten kautta, ruokaverkkokaupat ja kuljetusrobotit helpottavat ostosten tekemistä.
Teknologian käyttöönoton haasteet ja mahdollisuudet
Ikääntyneet suhtautuvat teknologiaan monesti varauksella. Monelle laitteet ja palvelut ovat vieraita, ja epävarmuus niiden toimintatavasta voi estää kokeilemasta uusia ratkaisuja. Luotettavuus ja käytön helppous ovat avaintekijöitä. Teknologian ei myöskään tulisi tuntua siltä, että se valvoo käyttäjäänsä, vaan sen tulisi tuoda turvaa ja mielenrauhaa. Ikääntyneiden tarpeisiin vastaavia ratkaisuja on kehitetty valtavasti, mutta tietoisuutta erilaisista ratkaisuista ja hyödyistä pitäisi merkittävästi lisätä. Pitäisi myös varmistaa, että ratkaisut ovat saavutettavissa ja helposti omaksuttavissa, jotta yhä useampi ikääntynyt voisi hyötyä niistä.
Teknologia ei korvaa ihmiskontakteja, mutta se voi varmistaa, että apua on saatavilla silloin, kun sitä eniten tarvitaan
Ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen teknologian avulla on yhä tärkeämpi osa hoivapalveluja. Jotta ratkaisuista saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä, tarvitaan lisää tutkimusta, yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä selkeitä toimintamalleja teknologian käyttöönottoon. Teknologia ei korvaa ihmiskontakteja, mutta se voi varmistaa, että apua on saatavilla silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Sen avulla ikääntyneet voivat pärjätä omassa kodissa huomattavasti pidempään ja toimia itsenäisemmin.
Kun nämä asiat ovat kunnossa, voi teknologian sanoa vastaavan ikääntyneiden tarpeisiin ja parantavan sekä heidän, että heidän lähipiirinsä elämänlaatua.
Lähteet
Österman, L. 2025. Ikääntyneiden elämänlaadun parantaminen teknologian avulla – kartoitus kotona asuvien ikääntyneiden tarpeista. Opinnäytetyö (AMK). Tieto- ja viestintätekniikka. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.6.2025. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060921680.
Artikkelikuva: Freepik. https://www.freepik.com/.