Tekoäly refaktorointityökaluna
Tekoälyn rooli ohjelmistokehityksessä on kasvanut hurjaa vauhtia viime vuosina. Perinteisesti refaktorointi on ollut aikaa vievää ja manuaalista työtä. Tuoko tekoäly tähän muutoksen?
Refaktoroinnilla tarkoitetaan prosessia, jossa koodin sisäistä rakennetta parannetaan muuttamatta sen ulkoista toimintaa. Tavoitteena on tehdä koodista selkeämpää ja helpommin ylläpidettävää. Tämä auttaa vähentämään virheiden määrää ja nopeuttaa kehitystyötä.
Tekoälyn käyttö ohjelmistokehityksessä
Tekoäly on noussut merkittäväksi osaksi ohjelmistokehityksen eri osa-alueita. Tekoälyn avulla kehittäjä voi käydä keskustelua koodista – pyytää selityksiä, kysyä vaihtoehtoisia ratkaisuja tai pyytää tekoälyä optimoimaan tai refaktoroimaan olemassa olevaa koodia.
Käytännön esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä ohjelmistokehityksessä ovat esim. GitHub Copilot ja ChatGPT. Nämä työkalut voivat generoida koodia luonnollisella kielellä annettujen kehotteiden perusteella. Tekoälyä hyödynnetään myös virheiden analysoinnissa, testien kirjoittamisessa ja yhä useammin myös refaktoroinnissa.
Refaktorointi on erityisen kiinnostava käyttökohde tekoälylle, sillä se vaatii sekä paikallista koodin ymmärtämistä että laajempaa kontekstin hahmottamista. Mikä osa koodista on monimutkaista? Toistuuko jossain samanlainen rakenne? Voisiko jonkin funktion pilkkoa pienempiin osiin? Tekoälyllä on kyky käsitellä jatkuvasti suurempia määriä kontekstia ja ehdottaa muutoksia, jotka ovat linjassa yleisten parhaiden käytänteiden kanssa.
Tekoäly ei vielä täysin korvaa ihmistä kehitystyössä, mutta sen rooli on muuttumassa passiivisesta apulaisesta aktiiviseksi yhteistyökumppaniksi. Moderni kehittäjä ei työskentele enää yksin, vaan tekoäly toimii parikoodarina, mikä on lukenut ja sisäistänyt koodipohjan tiedostot ja dokumentaatiot, ja oppinut tunnistamaan, mikä toimii ja mikä ei.
Miten tekoäly voi auttaa refaktoroinnissa?
Tekoäly voi tukea kehittäjää refaktoroinnissa useilla tavoilla. Erityisesti tilanteissa, joissa kehittäjän aika on rajallinen, tai kun refaktorointitarpeet eivät ole ilmeisiä.
Tekoälyn avulla voidaan tunnistaa samankaltaisia koodirakenteita eri puolilla koodipohjaa ja ehdottaa niiden yhdistämistä yhteisiksi funktioiksi tai komponenteiksi. Tämä vähentää koodin määrää ja parantaa uudelleenkäytettävyyttä.
Tekoäly voi ehdottaa kuvaavampia nimiä muuttujille, funktioille ja luokille koodin sisällön perusteella.
Tekoäly pystyy analysoimaan koodipohjaa laajemmin ja tunnistamaan käyttämättömiä funktioita, muuttujia tai import-määrityksiä.
Tekoäly voi ehdottaa yhtenäisempää syntaksia tai siirtymistä esim. modernimpiin TypeScript-rakenteisiin.
Suurin tekoälyn vahvuus on sen kyky perustella tekemiään ehdotuksia. Kehittäjä voi pyytää selityksen refaktorointiehdotukselle ja arvioida sen vaikutuksia ennen muutoksen hyväksymistä.
Tekoäly ei korvaa kehittäjän harkintaa, mutta se voi nopeuttaa työtä, tarjota uusia näkökulmia ja auttaa ylläpitämään laatua erityisesti suurissa tai vanhoissa koodipohjissa.
Vaikka tekoäly tuo refaktorointiin monia hyötyjä, se ei ole kuitenkaan täysin ongelmatonta. Jotta tekoälyn käyttö olisi tehokasta ja turvallista, on tärkeää ymmärtää sen vahvuudet ja heikkoudet.
Hyödyt
Tekoäly voi analysoida ja muokata koodia sekunneissa, mikä säästää kehittäjän aikaa erityisesti toistuvissa tai rutiininomaisissa tehtävissä. Esim. pitkien funktioiden pilkkominen tai duplikaattikoodin tunnistaminen käy huomattavasti nopeammin tekoälyn avulla.
Tekoälyn ehdotukset perustuvat usein laajaan joukkoon parhaita käytänteitä, mikä voi parantaa koodipohjan laatua ja yhtenäisyyttä. Tämä on erityisen hyödyllistä, jos tiimissä on eri tyylisiä kehittäjiä tai pitkä historia eri aikakausien koodista.
Kehittäjälle tekoäly voi toimia sparraajana. Perustelluista ehdotuksista voi oppia parempia tapoja kirjoittaa koodia, mikä on arvokasta erityisesti juniorkehittäjille.
Ongelmat
Vaikka kielimallit kehittyvät hurjaa vauhtia, ne eivät aina kuitenkaan onnistu ymmärtämään koodipohjan liiketoimintalogiikkaa tai koko sovelluksen arkkitehtuuria. Tämä voi johtaa siihen, että ehdotukset ovat teknisesti päteviä, mutta semanttisesti virheellisiä.
Tekoäly voi joskus ehdottaa refaktorointeja, jotka eivät tuo merkittävää hyötyä, vaan jopa heikentävät koodipohjan laatua. On edelleen kehittäjän vastuulla arvioida tekoälyn tuottamia muutosehdotuksia.
Jos kehittäjä luottaa liikaa tekoälyyn, oma osaaminen voi heikentyä, ja työskentely ilman sitä voi tuntua hankalalta.
Tulevaisuuden näkymät
Tekoälyn rooli ohjelmistokehityksessä on vasta alussa. Kehityksen nopeus viittaa siihen, että tekoäly tulee yhä tiiviimmin osaksi päivittäistä kehitystyötä. Refaktorointi on yksi niistä ohjelmistokehityksen osa-alueista, jossa tekoälyn vaikutus voi olla tulevaisuudessa erityisen suuri.
Lähteet
Lehtonen, K. 2025. Refaktorointi ohjelmistokehityksessä – Tekoäly vs. IDEn työkalut. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. https://www.theseus.fi/.
Artikkelikuva: Freepik. 2025. https://www.freepik.com/.